Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Kritiikki ja sarjakuva mediassa => Topic started by: Doc Lomapäivä on 29.09.2019 klo 17:29:01
-
Suunnittelen juttusarjaa, tai oikeastaan kritiikkisarjaa, ikänsä puolesta unhoon jääneistä klassikkosarjakuvista, ja tuli mieleen että on varmaan olemassa Suomessa julkaistuja hyviä ellei jopa loistavia sarjakuvia joita ei ikinä ole edes arvosteltu koska ne on julkaistu lehdissä, tai liian pienen kustantajan toimesta, tai muuten vaan solahtaneet läpi systeemin.
Heittäkääpä vinkkejä!
-
Ekana tulee mieleen 1970-luvun puolivälin Superpokkari (http://sarjakuvat.eurocomics.info/lehdet/super-pokkari.html)-sarja. Jo tuoreeltaan tuntui siltä, että nuo sarjakuvat olisivat ansainneet paremman ulkoasu ja otsakkeen.
Tosin pokkarissa mukana ollut Bruno Brazil ei ollut sarjakuvaa vaan suorasanaista kertomakirjallisuutta.
-
Vuonna 1975 ilmestyneet Wolinski-Pichardin Paulette ja Crepaxin Mieletön talo. Vaikka tulivat isolta kustantajalta (Otava) ei niitä kai noteerattu lehdissä ollenkaan. Ainakaan Hesarissa ei ilmestymisaikanaan ollu mitään (Hesarin aikakone-arkisto kaiveltu).
Timo
-
Vaikea sanoa, mitä sarjoja ei ole arvosteltu milloinkaan, mutta luvattoman vähälle huomiolle jääneitä realistisesti piirrettyjä seikkailusarjoja ovat mm. Alden McWilliamsin Terra (https://karileppanencomics.fi/comix-apulehden_sarjoja.htm) (Twin Earths) 50-luvulta ja Rolf Gohsin Salaperäiset kaverukset (https://seriewikin.serieframjandet.se/index.php/Mystiska_2:an) (Mystiska 2:an) 70-luvulta. Edellistä julkaistiin Avussa ja jälkimmäistä Mustanaamiossa. Olen kerännyt kaikki Mystiska 2:anin seikkailut ruotsiksi.
-
"Klassikoiden" suhteen ehkä perusteltu kysymys, mutta mitä tulee kotimaiseen sarjakuvaan, niin suurin osa siitä solahtaa ajan virtaan vailla mitään mediahuomiota. (Ja paha sieltä on myöskään sitten enää myöhemmin nousta klassikoksi)
Klassikoista myös tunnettujen suurten eurooppalaisten ja amerikkalaisten piirtäjänimien albumeista löytyy paljon esimerkkejä bulkkina julkaistuista ja massaan hukkuneista tarinoista.
Ehkä kysymyksen voisikin kääntää niin päin että mitä klassikoita on muka mediassa hehkutettu? Vastauksena Maus. :) Esimerkiksi yksi Hesarin juttu ei vielä paljoa tunnu. Ja varsinkaan -70 -80 ja -90 luvuilla HS ei ollut yhtä näkyvässä asemassa kuin nyt.
-
Kuinkahan paljon sanomalehdissä ylipäätään edes kirjoitettiin sarjakuvista 1970-1980-luvuilla? Oliko esimerkiksi 1984 ilmestyneestä CM Siperiassa -albumista arvosteluja?
Ainakin 1970-luvulla median suhtautuminen sarjakuvaan oli varsin nihkeää.
Onko sanomalehtien sarjakuvakirjoituksista tehty mitään opinnäytetyötä?
-
Kiinnostus sarjakuviin alkoi heräillä 1970-luvulla. Sekä hyvässä että pahassa. Paheksuttiin, mutta alettiin tarkastella myös huomionarvoisena kulttuurina. Vanha keskustelu sarjakuvista (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,18059.0.html).
Kävin jossain välissä läpi aika tarkkaan Hesarin digiarkiston (tilaajille) kun siitä voi jopa hakea. Luultavasti lehden ekat oikeat sarjakuva-arvostelut olivat 1970-luvun alussa (yllätys) Sanoman omista kirjoista eli Minä Aku Ankasta ja Minä Roope-sedästä. Kyllä niitä alkoi 1980-luvulla olemaan sitten jo enempi. Itse kirjoitin ensimmäiset sarjakuva-arvosteluni Karjalaiseen joskus 1987 tai -88.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=18059.0;attach=35972)
-
Piti sitten kokeilla hakea Hesarin aikakoneesta Will Eisnerin Talo Bronxista. Pauli Heikkilä sen näemmä oli arvostellut 4.1.1983. Samaan arvosteluun lopsahti mukaan Kunnaxen Kotlant Jaarti. Digitointi sen verran heikkoa (mikrofilmiltä) ettei osasta juttua saa mitään selvää.
Timo
-
En tarkoita kysymyksellä yksin valtavirtalehdistöä, vaan myös Sarjainfoa. Infossahan on jo 80-luvulla ollut paljon kritiikkejä.
Klassikoista myös tunnettujen suurten eurooppalaisten ja amerikkalaisten piirtäjänimien albumeista löytyy paljon esimerkkejä bulkkina julkaistuista ja massaan hukkuneista tarinoista.
Anna palaa!
-
Corto Siperiassa mainittiin uutuuskirjojen luettelossa 12.2.1984. "Venäjän vallankumous Kauko-idässä todellisuuteen perustuvassa sarjakuvaromaanin muodossa."
Kirjan varsinainen arvostelu julkaistiin vasta 7.4.1986(!), Corto Maltese Etiopiassa -kirjan arvostelun yhteydessä. Eipähän tuo kaksi vuotta ole aika eikä mikään. Heikki Jokinen kirjoitti. "Kuin elokuvaa". Elokuva hyvä, sarjakuva huono. Jos sarjakuva on kuin elokuvaa, on se hyvä. No, se oli sitä aikaa se, kun isoisä Maltesen osti.
Timo
-
En tarkoita kysymyksellä yksin valtavirtalehdistöä, vaan myös Sarjainfoa. Infossahan on jo 80-luvulla ollut paljon kritiikkejä.
Anna palaa!
Tarkoitin että mikä tahansa Tintti, Lucky Luke tai Asterix, esimerkiksi. Viime vuosina arvosteluja ja juttuja on toki tehty, varsinkin digipuoli on blogeineen sun muine nettilehtineen kasvattanut juttujen määrää, mutta minkä verran lukijakunta on sitten sarjakuvadiggareiden ulkopuolelle kasvanut?
Viime vuosilta tuli muuten mieleen Tezukan kaksiosainen Viidakon valtias. Ainakin tuntuu että aika monelta se on jäänyt löytämättä.
Sitten taas jos sarjakuvantekijöitä ajattelee, niin ainakin Tarmo Koivisto ja Harri Pystynen ovat saaneet jo 80-luvulla arvostusta töilleen.
Mitä Sarjainfoon tulee, niin se mielestäni tipahti täysin kyydistä 90-luvun puolivälissä. Ainakin kotimaisten suhteen, kun niitä alkoi enemmän ilmestyä ja vapaaehtoisvoimin tehty Info tuli kuitenkin vain 4 kertaa vuodessa. Ihan jo matematiikka on sitä vastaan. Helppohan se on laskea vaikka nyt arvostelut neljästä Sarjainfosta ja verrata määrää ilmestyneiden sarjakuvakirjojen määrään. (Lonkalta sanoisin, että arvioita on 60-70 ja pelkästään kotimaisia sarjakuvakirjoja muutama kymmenen enemmän. Ulkomaisia sitten laskutavasta riippuen 100 - reilu 200.
-
Tarkoitin että mikä tahansa Tintti, Lucky Luke tai Asterix, esimerkiksi. Viime vuosina arvosteluja ja juttuja on toki tehty, varsinkin digipuoli on blogeineen sun muine nettilehtineen kasvattanut juttujen määrää, mutta minkä verran lukijakunta on sitten sarjakuvadiggareiden ulkopuolelle kasvanut?
En hae teoksia joita ei ole arvosteltu uutuuttaan, vaan teoksia joita ei ole arvosteltu ikinä. Ei valtamedioissa, Sarjainfossa, Tähtivaeltajassa, Kvaakissa eikä Anime-lehdessä jne. Ei niitä nyt niin hirveästi ole, ja nekin jotka on jääneet huomiotta, saavat usein jäädäkin. Haen oikeasti hyviä teoksia jotka on onnistuneet solahtamaan järjestelmästä ilman mainittavaa kritiikkiä.
Itsellä tulee mieleen Kalmassa ja Thrillerissä nähtyjä juttuja jotka on jääneet arvostelematta siksi, että ne julkaistiin lehdissä.
-
En hae teoksia joita ei ole arvosteltu uutuuttaan, vaan teoksia joita ei ole arvosteltu ikinä. Ei valtamedioissa, Sarjainfossa, Tähtivaeltajassa, Kvaakissa eikä Anime-lehdessä jne. Ei niitä nyt niin hirveästi ole, ja nekin jotka on jääneet huomiotta, saavat usein jäädäkin. Haen oikeasti hyviä teoksia jotka on onnistuneet solahtamaan järjestelmästä ilman mainittavaa kritiikkiä.
Itsellä tulee mieleen Kalmassa ja Thrillerissä nähtyjä juttuja jotka on jääneet arvostelematta siksi, että ne julkaistiin lehdissä.
Jotenkin mulla on kyllä sellainen muistikuva, että olisin Tähtivaeltajan sarjisarviopalstalla aikoinaan käsitellyt myös Kalmassa ja Thrillerissä julkaistuja sarjakuvia. Aika varmuudella ainakin joitakin, mutta nyt en ehdi selailla vanhoja numeroita.
-
Hesarin aikakonehaku ei lydä Asterixille ja Kleopatralle muuta kuin mainoksia.
Olikohan Paulettesta ja Mielettömästä talosta Sarjainfossa aikanaan arvosteluja?
Eipä noista ole myöhemminkään ollut. Entäs Timo Aarnialan Valot tai Palsan Minun Getsemane?
Timo
-
Hesarin aikakonehaku ei lydä Asterixille ja Kleopatralle muuta kuin mainoksia.
Olikohan Paulettesta ja Mielettömästä talosta Sarjainfossa aikanaan arvosteluja?
Eipä noista ole myöhemminkään ollut. Entäs Timo Aarnialan Valot tai Palsan Minun Getsemane?
Timo
Sarjainfon juttujahan voi etsiä myös lehden nettiarkistosta:
https://sarjakuvaseura.fi/fi/sarjainfo/arkisto (https://sarjakuvaseura.fi/fi/sarjainfo/arkisto)
Tuolta löytyy myös infoindeksi lehden sisällöistä vuosilta 1971–1998 (hae sanalla "infoindeksi")
Yhtenä pääkokoajana kukas muukaan kuin Timo Ronkainen...
-
Heh, joo. Meilläpä oli aikoinaan ihan netissä hakuparametrein toimiva artikkeli-indeksi asiasanoineen päivineen (https://people.uta.fi/~as66033/si.html). Se vaan ei toimi enää. Ari Seppi teki toteutuksen, minä väkräsin tiedot korpulle(!) ikivanhalla ohjelmalla, jonka nimeä en enää edes muista. JOku DataBase tai jotain.
Timo
-
Tuolta löytyy myös infoindeksi lehden sisällöistä vuosilta 1971–1998 (hae sanalla "infoindeksi")
Eipä ollut tuon mukaan arvosteltu Paulettea ja Mieletöntä taloa edes Sarjainfossa!
Voiko olla?
Timo
-
Eipä ollut tuon mukaan arvosteltu Paulettea ja Mieletöntä taloa edes Sarjainfossa!
Voiko olla?
Timo
Näyttäs, että arvosteluja ei hirveästi ole noissa vanhoissa 1970-luvun numeroissa. Numerossa 14 on kyllä lyhyt maininta esim. Mielettömästä talosta (Suomessa ilmestynyttä -palstalla). Varmaan muualtakin löytyy muuta.
Aika ohuita läpysköjähän nuo ovat. Arvostelut eivät ehkä tuolloin vielä kuuluneet vakiokalustoon?
Tuoltahan voi lukea myös kokonaisia numeroita pdf-muodossa, joten ei muuta kuin selaamaan!
-
En hae teoksia joita ei ole arvosteltu uutuuttaan, vaan teoksia joita ei ole arvosteltu ikinä. Ei valtamedioissa, Sarjainfossa, Tähtivaeltajassa, Kvaakissa eikä Anime-lehdessä jne. Ei niitä nyt niin hirveästi ole, ja nekin jotka on jääneet huomiotta, saavat usein jäädäkin.
Tuo lähestyminen on nähdäkseni hieman vaikea sikäli että mukana on aika erimitallisia medioita kaupalliset mediat fanzinet ja Kvaak? Tuon logiikan mukaan myös esimerkiksi Sarjakuvat -kirja(Kaukoranta-Kemppinen), festarihaastattelut, radio-ohjemat, Kemin vierailut yms. pitäisi kai olla mukana? Entä miten pitkä juttu tai teksti tarkoittaa sitä että sarjis on huomattu? Sitten jos venytät vielä aikajanaakin ilmestymisestä nykyhetkeen?!
Edellisen perusteella sanoisin että haarukoitua tulee ainoastaan jokunen vanha rupunen lehtisarja, joka "ansaitseekin tulla unohdetuksi" sekä joukko kotimaisia 2000-luvun albbareita, joita ei voi vielä oikein klassikoksi kutsua.
Hännisen Villehän on tehnyt Infoon jo pitkään ajan vangit -juttusarjaa, jossa on hieman sama idea. Jonkinlaiseksi perinteeksi on nykyään muodostunut vanhojen, unohdettujen sarjojen ruotiminen festariesitelminä. Ainakin Manninen ja Hiltunen ovat tätä harrastaneet, mangapuolella muutamat muut.
Tähän liittyen, milloin Kaleva ja muut maakuntalehdet mahtoivat aloittaa sarjakuvista kirjoittamisen? Aamulehdestä muistan -80-luvulta vain muutaman satunnaisen artikkelin kokooma-artikkelin tai uutisen. Entä mikä oli Uuden suomen panos aikanaan? Ilta-Sanomat on ensin Arto Kytöhongan ja sitten Tolvasen ansiosta seurannut myös kenttää aika hyvin.
Entä miten määritellään klassikko? Onko esimerkiksi Russ Manningin Markos sellainen?
Haen oikeasti hyviä teoksia jotka on onnistuneet solahtamaan järjestelmästä ilman mainittavaa kritiikkiä.
Sarjakuvaseuran lehtileikearkistoa ei liene koskaan mitenkään indeksoitu. Se olisi just passeli paikka tämmöisen "mahdottoman" tehtävän kanssa koska siellä on paljon juttuja, joista ei muuten enää ole hajuakaan. Siis pieniä artikkeleita pienemmistä lehdistä.
Mitenkähän Jalavan klassikkosarjojen julkaisut on huomioitu? Markulla voisi olla ainakin muistikuvia tästä. Joku Kippari Kalle tulee nyt ainakin mieleen. Entä onko Peitsi lehden Dan Daresta ollut juttua?
-
Jotenkin mulla on kyllä sellainen muistikuva, että olisin Tähtivaeltajan sarjisarviopalstalla aikoinaan käsitellyt myös Kalmassa ja Thrillerissä julkaistuja sarjakuvia.
Nyt iski hämärä muistikuva itsellekin että näin ois tehty. Ainakin jonkin Doom Patrolin puffin muistan sulta, mutta se ei ollut Tähtivaeltajassa...
Onkohan Asterix ja Kleopatra arvosteltu missään valtamedian instanssissa tai Lucky Luke Postivaunuja?
Epäilen arvostelleeni Asterix ja Kleopatran Savon Sanomiin silloin kun Egmontilta tuli kovakantiset uusintajulkaisut, kaks alpparia kirjassa tai jotain. En pysty pikaisesti koneelta hakemaan kun ne on eri tiedostomuodossa, vaatis kaivelua.
Tuo lähestyminen on nähdäkseni hieman vaikea sikäli että mukana on aika erimitallisia medioita kaupalliset mediat fanzinet ja Kvaak? Tuon logiikan mukaan myös esimerkiksi Sarjakuvat -kirja(Kaukoranta-Kemppinen), festarihaastattelut, radio-ohjemat, Kemin vierailut yms. pitäisi kai olla mukana? Entä miten pitkä juttu tai teksti tarkoittaa sitä että sarjis on huomattu? Sitten jos venytät vielä aikajanaakin ilmestymisestä nykyhetkeen?! Edellisen perusteella sanoisin että haarukoitua tulee ainoastaan jokunen vanha rupunen lehtisarja, joka "ansaitseekin tulla unohdetuksi" sekä joukko kotimaisia 2000-luvun albbareita, joita ei voi vielä oikein klassikoksi kutsua.
Ei ehkä kuitenkaan edetä ihan näin vakavalla naamalla, mutta ei myöskään kaivella menneisyyden syntejä. Minulta oli turhan tylysti sanottu että "ansaitseekin tulla unohdetuksi", pikemminkin päinvastoin, kaikki esiin vaan. Klassikon määrittää kukin omasta näkökulmastaan. Modernit klassikot ja tulevat klassikot ovat klassikoita nekin.
Entä miten määritellään klassikko? Onko esimerkiksi Russ Manningin Markos sellainen?
Aivan ehdottomasti on! Kuten myös Dan Dare!
-
Voisi oikeastaan lisätä, että pitäisikö jotkin klassikoista arvioida uudelleen nykyaikaisin silmin?
-
Reiman yhteen kyssäriin vastauksena: Uusi Suomi käsittääkseni julkaisi aikoinaan ihan hyvin sarjisarvioita. Itsekin tein niitä muistaakseni aika paljon vuosina 1990 ja 1991 - tai jotain sinnepäin.
Niin ja selvästikään noissa varhaisissa Sarjainfoissa ei harrastettu arvosteluja. Lähinnä tarjolla on artikkeleja ja pikku-uutisia.
PS. Niin ja sekä Markos että Dan Dare ovat tietysti klassikoita! Markosista löytyy iso artikkeli Tähtivaeltajan numerosta 3/10. Dan Daresta on tulossa artikkeli Tähtivaeltajaan ensi vuonna.
-
Vili & Bill -arvostelua en muista lukeneeni.
Macherotin Mestarietsivä Naukion laskisin klassikoksi niin ikään, en ole siitäkään nähnyt arvostelua. Toki en tietenkään ole kaikkia Suomen lehtiä lukenut.
Ruudusta noita taitaa löytyä lisää: Jerry Spring.
Franquinin Heiska ja Heta?
Hyvää settiä! Jotain tällaista haen.
-
Minulta oli turhan tylysti sanottu että "ansaitseekin tulla unohdetuksi", pikemminkin päinvastoin, kaikki esiin vaan. Klassikon määrittää kukin omasta näkökulmastaan. Modernit klassikot ja tulevat klassikot ovat klassikoita nekin.
Aivan ehdottomasti on! Kuten myös Dan Dare!
Tarkoitin siis lehtiä tyyliin Arska, Viki Vesseli (Ville Vallattomasta on ainakin Jyrki Vainio kirjoitellut infoon), Charlie (Chaplin), Ohukainen ja Paksukainen. Agentti X9:ssä ja vaikkapa Pyhimys lehdessä ilmestyi kaikenkarvaisia agenttisarjoja. Divareiden riesa Attila-albumi! Haukuttiinko norjalaiset Vaseliini-albumit joskus Infossa? Nuo nyt vähintään sietää unohtaa.
Nakke ja Retu&Kumppanit lehden sarjoista ei ole muistaakseni paljon kirjoiteltu. Ei myöskään vassarien Raketti-lehden ja Jipon sarjoista, jotka olivat siis peräisin Pif Cadgetista. (Näistä Pif ja Herkules sekä Rahan nyt vähintään ovat klassikoita) Onko tähtivaeltaja muistanut Avaruusperhe Robinsonia?
Ja pataa lisää hämmentääkseni muistutan että myös Kulttuurivihkot sekä lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerö ovat julkaisseet aika paljon sarjakuvaa käsittäviä artikkeleita.
-
Tarkoitin siis lehtiä tyyliin Arska, Viki Vesseli (Ville Vallattomasta on ainakin Jyrki Vainio kirjoitellut infoon), Charlie (Chaplin), Ohukainen ja Paksukainen. Agentti X9:ssä ja vaikkapa Pyhimys lehdessä ilmestyi kaikenkarvaisia agenttisarjoja. Divareiden riesa Attila-albumi! Haukuttiinko norjalaiset Vaseliini-albumit joskus Infossa? Nuo nyt vähintään sietää unohtaa.
Lastensarjakuvat on olleet niin lapsipuolen asemassa että niistä sais jopa kokonaan oman artikkelinsa.
Henk.koht. itselleni iskee just Agentti X-9 ja Jippo, joista en kuitenkaan omista yhtäkään numeroa. Voiko niitä kaivella missään, pdf:nä... X-9:n sarjoja vois tietty hankkia ulkomailta kokoelmina.
-
Jotenkin mulla on kyllä sellainen muistikuva, että olisin Tähtivaeltajan sarjisarviopalstalla aikoinaan käsitellyt myös Kalmassa ja Thrillerissä julkaistuja sarjakuvia. Aika varmuudella ainakin joitakin, mutta nyt en ehdi selailla vanhoja numeroita.
Ainakin Kalman sarjat ruodittiin Tähtivaeltajassa, ei välttämättä ihan erillisinä arvosteluina mutta "ilmestyneitä sarjakuvia"-osastossa. Ja Thrilleristäkin taisi olla jotain (en mä muuten olisi Kalmaa huomannut lukeakaan ja tuolloinkin huomio heräsi vasta siinä vaiheessa kun lehti oli jo lopettamassa).
Mutta aika monta sarjakuvaa on jotka ansaitsisivat myös uusin silmin arvioinnin, vaikka niistä joku juttu olisikin jossain joskus ilmestynyt.
-
Minä meinasin jossain välissä kirjoittaa niistä vanhoista Ohukais ja Paksukais -sarjakuvista, mutta en ole jaksanut. Ne Larry Harmonit (TV-animaatioon perustuen) on vaan aika paskoja. Osa tehtiin USA:ssa (kökköä Western-tuotantoa) ja sitten lisää espanjalaisin voimin (vielä kökömpää).
Timo
-
Tällasia tuli mieleen:
Clifton -albumit
Kirjoihin perustuvat James Bondit
Urho Epäonnensoturi
-
Sanoisin että jotain juttua on voinut olla Aragonesista (ja Urhosta) sekä Cliftoneista Sarjainfossa.
Trumf sarjan Kapteeni Harmaaparta ja Kapteeni Mustaparta -albumit.
Tapiirissa on taatusti ilmestynyt sellaistakin mistä ei ole kirjoitettu.
Onkohan Haukku (Min hund) -lehdestä ollut mitään. Hevoshullun sarjoista on huomioitu vain Furbergin ja Joonaksen piirtämät. Leppäsiä on sivuttu jossain, mutta paljon on mennyt ohi tutkan. Samoin sen Hevoshullun kilpailijan sarjat (en edes saa nyt lehden nimeä mieleeni) on jääneet huomiotta. Onks Barbie-lehdestäkään kirjoitettu? (Ehkä jossain City-lehdessä tai muussa oudommassa paikassa?)
Aaaa. Vielä siitä huomiosta. Tällä vuosituhannella on Mitä Missä Milloin vuosikirjasarjassa ollut säännöllisesti sarjakuvavuosi-juttuja. Sitä ennen vain satunnaisesti muutamana vuonna. Ja -95(?) ilmestyi Pasosen kustantama Sarjakuvavuosi-kirjakin.
-
Huom: KLASSIKOT vailla arvostelua.
Toki "klassikon" määrittelee meistä kukin henkilökohtaisten arvostusten mukaan.
Edellisellä sivulla ketjun aloittaja juurikin laajensi käsitteen "klassikko" kattamaan suurin piirtein kaikkea. :)
-
Pitäiskö se muuttaa?
Ei tarvitse. Aloittajan blogiin ilmestynee otsikon mukainen kategoria.
-
Mites Madissa julkaistut klassikot? Ainakin siellä on tullut Jim Davisia sekä Bill Elderiä. Varmaan muitakin, mutta en ole niin tarkkaan seurannut. Voisi kuvitella että Don Martinista olis jotain juttua joskus jossian ollut... Ja hyvänä arvauksena, että Verta ja väristyksiä -EC-kokoelmia on kans jo jossain ruodittu.
-
Jim Davisia
Jim tai Jack - mitä näitä nyt on. Kai Karvistakin voisi joku pitää klassikkona, ainakin klassikko-inhokkina. Ei muuten ole varmaan Sarjainfossa ollut arvioita Karvinen-pokkareista. En myöskään pikaisella haulla löytänyt netistä listausta eri Karvinen-julkaisuista.
-
Jim tai Jack - mitä näitä nyt on. Kai Karvistakin voisi joku pitää klassikkona, ainakin klassikko-inhokkina. Ei muuten ole varmaan Sarjainfossa ollut arvioita Karvinen-pokkareista. En myöskään pikaisella haulla löytänyt netistä listausta eri Karvinen-julkaisuista.
Siinäpä Freudilainen lipsautus pahimmasta päästä. ;D Jackia siis tarkoitin. Karvinen nauttii kyllä arvostusta ainakin Turussa. Onhan se ollut Necron festariohjelmassa hyvin esillä (esitelmin?). Yäk! Vaikka toisaalta... mielellään lukisin asiantuntevan jutun alkuaikojen Karvisesta, siis ajalta kun se oli hyvä.
-
Tässä naputellessa tuli mieleen, ettäpä jos vaihtaisi artikkelisarjan näkökulmaa:
Mitä sarjakuvan klassikoita on vailla verkosta löytyvää arvostelua?
Tottahan minä niitä itsekin löydän, mutta kiinnostaa kuulla muiden mielipiteitä siitä mitkä sarjakuvat pitäisi arvostella.
Toinen mieltä askarruttanut kysymys on, että onko aika ja aikojen muutos muuttanut lähestymistapaa joihinkin sarjakuviin. Esim. onko #metoo kampanja asettanut joidenkin sarjakuvien naiskuvan erilaiseen asemaan, ja tulee mieleen eräskin kotimainen n-sanan sisältävä jatsialppari josta tuskin ihan heti otetaan uusintapainosta.
-
tulee mieleen eräskin kotimainen n-sanan sisältävä jatsialppari josta tuskin ihan heti otetaan uusintapainosta.
Voisihan se olla vaikkapa Afro-Artsie uusintapainoksessa. (https://poistyopoydalta.blogspot.com/2018/11/neekeriartsie.html) ;D
Timo
-
Tässä naputellessa tuli mieleen, ettäpä jos vaihtaisi artikkelisarjan näkökulmaa:
Mitä sarjakuvan klassikoita on vailla verkosta löytyvää arvostelua?
Tottahan minä niitä itsekin löydän, mutta kiinnostaa kuulla muiden mielipiteitä siitä mitkä sarjakuvat pitäisi arvostella.
Viime aikoina olen lueskellut Kirbyä ja tuli mieleen, että en muista lukeneeni suomeksi oikein mitään artikkelia Kirbyn Ihmenelosista tai Ditkon Hämiksestä. Varmaan semmoinenkin on joskus jossain julkaistu, mutta Kirbylle ei kyllä todellakaan ole annettu arvoistansa asemaa Suomen mediassa. Tyyliin pidempiä taustoittavia, analyyttisia juttuja.
Toinen mieltä askarruttanut kysymys on, että onko aika ja aikojen muutos muuttanut lähestymistapaa joihinkin sarjakuviin. Esim. onko #metoo kampanja asettanut joidenkin sarjakuvien naiskuvan erilaiseen asemaan
No, onhan se. Ja on niistä puhuttukin. Tintti ja Peppi tulee ekana mieleen. Bechdelin testi on toimiva työkalu muillekin kuin feministeille.
Ehkä hieman hankalaksi viime vuosituhannen sarjiksia lähestymisen tekee se että pitää muistaa ison osan sarjakuvaa olleen suunnattu pojille. Siten tyttöjen ja naisten puuttuminen on tavallaan selitettävissä - ja samaan aikaan tytöille on kuitenin ollut omia piekkuruisia lokeroita sarjakuvakulttuurissa.
Ehkä ongelma paheni koska sarjakuvien yleisö -90 luvulla alkoi vanheta, otteet kovenivat, mutta sarjisten "asenne pysyi" ja toisen sukupuolen dissaaminen jatkui.
Eri maissa lähestymistapa (tekijöiden, kustantajien jne.) on lisäksi muuttunut hieman eri tahtiin. Voisi kuvitella että vaikka Suomessa, Ruotsissa ja USAssa ollaan tässä tiedostamisessa pidemmällä (ja se näkyy) kuin vaikka ranskalaisella kielialueella tai Japani-Korea -akselilla.
-
Viime aikoina olen lueskellut Kirbyä ja tuli mieleen, että en muista lukeneeni suomeksi oikein mitään artikkelia Kirbyn Ihmenelosista tai Ditkon Hämiksestä. Varmaan semmoinenkin on joskus jossain julkaistu, mutta Kirbylle ei kyllä todellakaan ole annettu arvoistansa asemaa Suomen mediassa. Tyyliin pidempiä taustoittavia, analyyttisia juttuja.
Hassuna yhteensattumana mainittakoon, että seuraavaan Tähtivaeltajaan on tulossa Ruokosenmäen kirjoittama 14-sivuinen artikkeli Jack Kirbyn uusista jumalista eli näistä neljäs maailma -sarjakuvista. Rocks!
-
Hassuna yhteensattumana mainittakoon, että seuraavaan Tähtivaeltajaan on tulossa Ruokosenmäen kirjoittama 14-sivuinen artikkeli Jack Kirbyn uusista jumalista eli näistä neljäs maailma -sarjakuvista. Rocks!
Tässä on nyt tuplatälli.
Sen lisäksi, että Tähtivaeltajan julkaisu on jo sellaisenaan kultturiteko, Jack Kirbystä kertominen on sellainen myös. Toivottavasti Jouko tavoittaa tässä sen saman muusan kuin kertoessaan Batman-tarinoista, sitten tämä on silkkaa parhautta.
-
Mitä sarjakuvan klassikoita on vailla verkosta löytyvää arvostelua?
Ihan näkökulmasta riippumatta laita näppäimistö laulamaan.
-
Kirbystähän oli juttua jo Portti-lehdessä 3/2005 kymmenkunta sivua. Ei sen puoleen, teemnumeronhan äijästä saisi. Ja pitäisi tehdä.
Timo
-
Viime aikoina olen lueskellut Kirbyä ja tuli mieleen, että en muista lukeneeni suomeksi oikein mitään artikkelia Kirbyn Ihmenelosista tai Ditkon Hämiksestä.
Tässä on nyt jotain kausaalia kirbyyntymistä, sillä ajattelin itse aivan samaa, ja nimenomaan Kirbyn Ihmenelosia. Ditkon hämikset ei oo myöskään huono idea.
Ihan näkökulmasta riippumatta laita näppäimistö laulamaan.
Aivan varmasti!
-
Kuinkahan paljon sanomalehdissä ylipäätään edes kirjoitettiin sarjakuvista 1970-1980-
No nyt löysin Hesarista arvostelun kahdesta ekasta Otavan Tintistä ja yhdestä Tenavat elokuvakirjasta. Päiväys 4.12.1970. Kirjoittajana Jukka Rislakki. Milou on tekstissä Bijou. Kellä on Hesarin aikakone, katsokoon.
Timo
-
No nyt löysin Hesarista arvostelun kahdesta ekasta Otavan Tintistä ja yhdestä Tenavat elokuvakirjasta. Päiväys 4.12.1970. Kirjoittajana Jukka Rislakki. Milou on tekstissä Bijou. Kellä on Hesarin aikakone, katsokoon.
Timo
Hieno löytö!