Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvaelokuvat, televisiosarjat ja animaatiot => Topic started by: Toni on 21.09.2017 klo 16:43:08
-
Rendel-leffasta nyt pidempi arvostelu Tähtivaeltajablogissa:
http://tahtivaeltajablogi.com/2017/09/21/elokuvat-rendel/ (http://tahtivaeltajablogi.com/2017/09/21/elokuvat-rendel/)
Hassun vähän tästä aiheesta on Kvaakissa puhuttu, kun ottaa huomioon, että kyseessä on kuitenkin ensimmäinen todellinen suomalaisen sarjakuvasupersankarielokuva.
-
Rendel-leffasta nyt pidempi arvostelu Tähtivaeltajablogissa:
http://tahtivaeltajablogi.com/2017/09/21/elokuvat-rendel/ (http://tahtivaeltajablogi.com/2017/09/21/elokuvat-rendel/)
Hassun vähän tästä aiheesta on Kvaakissa puhuttu, kun ottaa huomioon, että kyseessä on kuitenkin ensimmäinen todellinen suomalaisen sarjakuvasupersankarielokuva.
Iltalehden Rissanen arvioi roskaksi (http://m.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/201709212200409509_tw.shtml).
Rendelissä ei ole jäljellä yhtään mitään esikuviensa hyvistä puolista. Tuntuu siltä, että elokuvan ohjaaja, käsikirjoittaja ja kuvaaja eivät ymmärrä edes alkeellisia perusteita siitä, mikä tekee supersankarielokuvan tai toimintaelokuvan. Pieni vinkki: Se ei ole se, että siinä kiroillaan, hakataan ja tapetaan mahdollisimman paljon ihmisiä.
Jos elokuvassa olisi edes pieni ripaus jonkinlaista omaa näkemystä, nokkeluutta, sydäntä, inhimillisyyttä, yhteiskuntakriittisyyttä, tai edes komeita taistelukohtauksia, se voisi olla katsomisen arvoinen kuriositeetti. Tällaisenaan se on vain valtava varastohalli täynnä huonoja ideoita ja hukattuja mahdollisuuksia.
-
Iltalehden Rissanen arvioi roskaksi (http://m.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/201709212200409509_tw.shtml).
Tässähän tulevat ihan Renny Harlinin Jäätävä polte -arvostelut mieleen!
ESS (http://www.ess.fi/uutiset/kulttuurijaviihde/art2401803): Rendel näyttää juuri siltä, mitä se onkin: kouluvihkoon piirretty kostofantasia, jota on kehitelty kohtaamaan rahan todellisuus eli parin tunnin valkokangasaika. Innokkaassa väkivaltaisuudessaan Rendel on ennen kaikkea tympäisevä kokemus --
-
Nämähän on mainioita! Tuntuu tosiaan siltä kuin olisi aikamatkalla 1980-luvulla.
Mutta onhan se hyvä, että jotkut tietävät millainen supersankarielokuvan tulee olla - siis ei ainakaan missään nimessä synkkä tai väkivaltainen.
Ainoa oikea supersankarielokuva on siis aina hauska, herkkä, värikäs ja kepeän viihdyttävä koko perheen tikkukaramelli...
Taitaa tosin se kaivattu yhteiskuntakriittisyys olla aika paljon pienemmässä osassa vaikkapa Marvel-leffoissa...
PS. Vois olla asiallista siirtää nämä Rendel-jutut ihan oman Rendel-ketjuun?
-
Kaltiossa ymmärretään paremmin:
http://kaltio.fi/verkkoartikkeli/elokuva/meilla-on-kamera-ja-meilla-on-nahkapuku-mita-muuta-me-tarvitaan/
-
Mutta onhan se hyvä, että jotkut tietävät millainen supersankarielokuvan tulee olla - siis ei ainakaan missään nimessä synkkä tai väkivaltainen.
Kyllä tämä pointti on ihan varteenotettava.
Elokuvan naisvihamielisyys on jotain niin puistattavaa, ettei mitään vastaavaa ole nähty suomalaisissa elokuvissa ehkä koskaan aiemmin.
Tuo siis IL:n Juho Rissasen kynästä. Hesarin naispuolinen arvostelija oli kiinnittänyt huomion ihan samaan.
Monet muut puutteet vielä antaisi anteeksi, mutta kyllä tuo ainakin minulla vaikuttaa siihen menenkö katsomaan leffaa.
-
Synkkiä, väkivaltaisia ja dystooppisia supersankarileffoja, joissa puolet ajasta ollaan pimeässä sateessa on nyt nähty jo kyllästymiseen asti. Ehkä siksi Wonder Woman toimi niin hyvin ja tuotti niin paljon.
Ehkä tää Rendel kääntyy "tylyydessään" itseään vastaan ja toimii kalkkunana? Vaikea sanoa, kun pitäis tietysti ensin nähdä.
Timo
-
Kaltiossa ymmärretään paremmin:
http://kaltio.fi/verkkoartikkeli/elokuva/meilla-on-kamera-ja-meilla-on-nahkapuku-mita-muuta-me-tarvitaan/
Arvostelijana toiminut Jenny Kangasvuo osuu asiaan ja osaa asiansa!
Episodin arvostelija intoutui antamaan 4 tähteä:
http://www.episodi.fi/elokuvat/rendel/ (http://www.episodi.fi/elokuvat/rendel/)
Muropaketissakin nautitaan:
http://muropaketti.com/elokuvat/arvostelu-rendel-osoittaa-etta-hyvan-supersankarielokuvan-voi-tehda-myos-suomessa/ (http://muropaketti.com/elokuvat/arvostelu-rendel-osoittaa-etta-hyvan-supersankarielokuvan-voi-tehda-myos-suomessa/)
Ihastuttavan jakomielisesti on siis leffaan suhtauduttu, mikä on aina hyvä merkki!
-
Sitten on vielä Smackthejackin normaalit viisi tähteä:
http://www.smackthejack.net/onnigideon/51444
-
Ovat nämä arvostelut ainakin hyvin viihdyttäviä, Rendel ei selvästikään jätä kylmäksi.
Iltalehden blogissa Iida Ketola tykkää (https://blogit.iltalehti.fi/iida-ketola/2017/09/12/rendel/): -- pidin siitä todella, Renne näyttää siinä aivan saatanan hyvältä ja viihdyin sen parissa, vaikka siinä väkivaltaa olikin enemmän kuin tarpeeksi, sillä sen vastapainoksi siinä oli myös hauskuutta ja naurua.
Onko Rendel enemmän naisten mieleen kuin miesten?
Turun Sanomien Kari Salminen antaa 2 tähteä (http://www.ts.fi/kulttuuri/elokuvat/3662751/Elokuvaarvostelu+Rendel++Suomalainen+supersankari+nasahtelee+ultravakivaltaa+ja+kansallista+korstohuumoria): Kostofantasia ammentaa 1970- ja 1980-lukujen actionista. Mukana on myös uudemman tyylitellyn raivoelokuvan (John Wick) kylmyyttä. Oikeat elementit ovat säntillisesti paikoillaan. Omaa henkeä ei vain oikein löydy.
V2 (https://www.v2.fi/arvostelut/viihde/2195/Rendel/): Rendel haluaa provosoida kuin Van Dammen vanhat filmit, mutta pallit eivät riitä, eikä uhreissa tarvittavaa uskottavuutta olisikaan. Kun tästä siirrytään hupsuun silmienpyörittelyyn ja keskikaljamölinään, joku väittää leffaa itsetietoiseksi, vaikka kyseessä on lähinnä perisuomalaista oman olemassaolon anteeksipyytelyä: ei myö tosissaan. Rendelin melodramaattiset poseeraukset ovat rehtiä fiilistelyä sarjakuvafanilta, mutta naamion takana vaikuttaa kyräilevän vain fiilistelijä itse.
Filmaatikko (http://www.filmaatikko.fi/arvostelut/elokuvat/rendel): --kokemattomuus kameran takana on ongelmana kertaluokkaa suurempi. Elokuvan taustat ovat Haajan omissa sarjakuvissa, mikä näkyy myös valkokankaan kerronnassa. Monet kohtauksista onkin kuin suunniteltu nimenomaan lehden sivuille, eivätkä ne sellaisenaan käänny samalla lailla toiseen formaattiin. Sama koskee myös toimintakohtauksia, joiden koreografiat eivät onnistu liioin säväyttämään. Käsirysyissä itsessään ei ole niinkään mitään vikaa, mutta ne jäävät monin osin vain kovin tunnottomiksi. Väkivalta väkivallan vuoksi ei yksinkertaisesti toimi.
-
Monet muut puutteet vielä antaisi anteeksi, mutta kyllä tuo ainakin minulla vaikuttaa siihen menenkö katsomaan leffaa.
En kyllä allekirjoittaisi näkemystä elokuvan "naisvihamielisyydestä" - jos tuollaisia sanoja väkisin haluaa pohjimmiltaan nihilistisen leffan ollessa kyseessä käyttää, parempi sana olisi "Ihmisvihamielisyys".
Kuitenkin elokuvan ainoat viattomat hahmot ovat naisia ja suurin osa tapettavasta populasta miehiä (ja oikeastaan kaikki leffan mieshahmot ovat joko kusipäitä tai idiootteja).
Mutta selväähän se on, ettei näin synkkä leffa ole kaikille mieleen. Ainakaan jos supersankareista tulee mieleen vain värikkäät trikoot ja huulenheitto. Nyt ollaan kuitenkin aivan toisenlaisissa maisemissa.
Mutta eiköhän tämä kaikki tullut esiin jo tuosta arvostelustani, johon on linkki tuolla ketjun ekassa viestissä.
-
En kyllä allekirjoittaisi näkemystä elokuvan "naisvihamielisyydestä" - jos tuollaisia sanoja väkisin haluaa pohjimmiltaan nihilistisen leffan ollessa kyseessä käyttää, parempi sana olisi "Ihmisvihamielisyys".
--
Taidat olla oikeassa. Tässä lisää tekstiä Rendelistä.
Linda Huhtinen (balladi.fi) (http://balladi.fi/rendel/): Vastoin odotuksiani, minä koin tämän elokuvan hyvin suurella tunnelatauksella. Elokuvan loputtua minä itkin. Voi olla, että itkuni johtui siitä suuresta ylpeydestä, jota minä tunsin tuossa hetkessä suomalaista osaamista kohtaan – tai vastaavasti siitä, kuinka voimakas elokuva lopulta olikin. Liikkeen ja räiskinnän alla oli piilotettuna jotakin hyvin tuttua – se oli elämän mukanaan tuomaa surua ja kipua, sekä inhimillistä kaipuutamme tulla rakastetuksi.
-
Ihastuttavan jakomielisesti on siis leffaan suhtauduttu, mikä on aina hyvä merkki!
Niin kai. Olisiko käynyt niin että monella kriitikolla on ollut jotenkin poikkeuksellisa ennakko-odotuksia ja ne sit väistämättä vaikuttavat?
YLE:n 20.30 uutisissa oli varsin pitkä pätkä. Michael Majanlahti alias Starbuck taisi olla eniten esillä. Ja oli siinä joku nainenkin, jolla oli ihan repla.
Te jotka olette nähneet, miten Rendel pärjää Bechdelin-testissä? (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6725.msg360009.html#msg360009)
-
Elokuvan loputtua minä itkin. Voi olla, että itkuni johtui siitä suuresta ylpeydestä, jota minä tunsin tuossa hetkessä suomalaista osaamista kohtaan
En tiedä onko tässäkään sitten enää kyse siitä että arvioidaan elokuvaa elokuvana.
"Mättö edellä"-tarinoiden yleensä tunkema narratiivi ei ole mua oikein koskaan innostanut. Skidinä koulukavereiden mielstä semmoiset oli mystisestä syystä "siistejä", mulle tuli ja tulee niistä hirveän usein vain henkisesti paha olo ilman sen suurempaa kokemusta "tulipa koettua tuotos joka sanoi minulle jotain merkityksellistä".
Taidan odottaa vuosikymmenen tai kahden, mikä on sitten mielipide elokuvan arvosta silloin ennen kuin harkitsen katsomista.
-
En tiedä onko tässäkään sitten enää kyse siitä että arvioidaan elokuvaa elokuvana.
Selvästi kuitenkin katharsismallia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Mediav%C3%A4kivalta) tukeva puhdistava reaktio ollut.
Tuossa mainitsemassani uutisten pätkässä Haaja muuten katsoi asiakseen oikein painottaa sitä miten hän ei ole mikään väkivaltainen ihminen. "Se on vain elokuvaa", on tietenkin yksi selitys. Elokuva syntyy ensisijaisesti toiminnasta ja turpaan mättäminen on toimintaa. Kaiken lisäksi vielä halvempaa tehdä, kuin moni muu toiminnan laji.
-
Samat rahat ja työtunnit se vaatii, oli mättöä tai ei. Ongelma on skenessä, väkivallalla on viihteellistä arvoa. Ja monesti nuoret tekijät menevät sieltä mistä aita on matalin sisällöllisesti, mättöä. Sillä se myy enempi, kuin Art deco- tyylinen kasvutarina tai sitten ei ole vielä mitään syvällisempää sanottavaa tekijänä. Suomen leffaskene jyrää teknisellä tasollaan, siinä ollaan edelläkävijöitä, mutta sisältö ontuu monesti. Siihen ei haluta (tai osata) vaan panostaa yhtä paljon kuin tekniikkaan. Ja se lähtee ohjaajasta ja tuottajasta. Poikkeuksia on tietenkin.
Tässäkin leffassa on surullista se, että se on vaatinut paljon henkilökohtaisia uhrauksia ohjaajaltaan, kun ei ole ollut niitä työkaluja vielä hallussa. Mutta hyvän duunin ovat tehneet. Toivottavasti se oli uhrausten arvoista.
-
Te jotka olette nähneet, miten Rendel pärjää Bechdelin-testissä? (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6725.msg360009.html#msg360009)
Siinä ja siinä.
Alkupuolellahan toimittaja ja prostituoitu käyvät läpi jälkimäisen kokemaa tapahtumasarjaa (joskin siihen liittyy miehiä joten sen laskeminen on kyseenalaista).
Odotusarvo rainasta ei ollut korkea, enemmän syynä oli kun on genreä kirjoittanut ja harrastanut ja haluaa tukea suomalaistakin elokuva(eritoten genre-sellaista) , ja siksi tämä sen ylittikin sen viuhuen.
Naisvihamielisyydestä puhutaan varmaan koska naisrooleja on selkeästi vähemmän ja useisiin kohdistuu väkivaltaa, suurimpaan osaan ilman omaa syytään ja vain sukupuolensa takia.
Tätä väkivaltaa ei vähäksytä saati tehdä siitä kevyttä viihdettä.
Poikkeuksena täysin tasa-arvoinen voimankäyttö Rendeliä jahtaavien palkkasoturien naisjäseniä kohtaan. Rendel tappaa ja runnoo kimppuunsa käyvät vihollisensa psykoottisella määrätietoisuudella sukupuolesta riippumatta.
Niitä miehiä menee kyllä moninkertaiset määrät.
Jos elokuvan ihmiskuvauksesta vihamielisyyttä löytää se on miehet; nuo alhaiset, raaat, tunnekyvyttömät ja tyhmät, valinnoissaan vaillinaiset, jotka saavat mitä tilaavat.
Kuvaus on ensiluokkaista ja osa reploista oli hauskoja joka yllätti, kuten myös väkivallan alla olevat teemat: kehitysmaiden ahdingolla rahastaminen, korruptio, perheiden olennaisuus jne.
Työttömyysteema oli tyylikkäästi käsitelty myöskin.
Ihan helvetin paljon paremmin kuin vaikka lahjattomalla Aki Kaurismäellä.
Itseä nihilismi, tylyys tai väkivalta fiktiossa ei ahdista, enkä vaadi supersankareiltani puhdasotsaista naiivismia.
Se ettei kenenkään ruoto kestä elokuvan kaula-ja selkärankoihin(muista luista puhumattakaan) kohdistuvaa ryskettä ei ole yksin tämän elokuvan helmasynti.
Kotimaisessa elokuvassa keskimäärin kun on kansainvälistä tasoa paskemmat käsikirjoitukset ja vielä sitäkin huonompi tola on henkilöhahmojen kohdalla. Luonnetta ei yleensä riitä postimerkin alalle ranskalaisin viivoin.
Tässäkin käsikirjoituksessa on aukkoja, joista hulauttaa vaikka koko Mikkelin läpi
(Kumman vähän kaupunki on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana).
Yksi isoimmista ongelmakohdista on päähenkilön naamio joka on silkkaa pässinlihaa, mutta siitä tajuaa välittömästi yhden isoimmista loogisista uskottavuusaukoista ( väkivallan määrä ja lainvalvonnan korruptoituneisuus ehkä menisi, mutta jestas kaikkien kroppa kestää vaikka ja mitä) jonka hoksatessaan menee tahattoman komiikan puolelle.
Nihilismin ja väkivallan alla on pätkiä humaanista tarinasta ja ajoittain kaikuja väkivallan itsensä tuhoavasta luonteestakin, hämmentävää kyllä hienovaraisemmin esitettynä kuin muu elokuva. Tasalaatuisesti ei mennä. Välillä nyansseja ja sitten puskafarssia konetuliasein.
Joitain asioita jätetään katsojalle keksittäväksi mukavasti mutta ikävä kyllä osaa ei ole hoksattu itsekään.
Siltikin, vastoin odotuksia, yksi parhaita kotimaisia joita olen nähnyt(Tom of Finland ja Hymyilevä mies pitäisi katsoa) ja pieksää armottomasti monta ulkomaistakin.
Jos Punisherin elokuvalliset otteet ovat lähellä sydäntä tai ensimmäinen Crow tuntuu istuvan paremmin kuin vaikkapa Ant-Man voi Rendeliä suositella varauksin.
Monessa kohtaa näet sangen lohduton ja melankolinen elokuva.
Itsellä jäi plussalle. Vähän hämmentävästi.
-
uutisoinnit kertovat:
"Rendel-supersankarielokuva on myyty lähes kolmeenkymmeneen maahan. Suurin myynti kohdistuu Latinalaisen Amerikkaan, jossa elokuvateatterilevitys kohdistuu noin 650 valkokankaalle."
Eli Meksikon vapaapainiheerosten ja Etelä-Amerikan muihin ybermacho-kulttuureihin uponnee?
Timo
-
Kuitenki siitä tulee vielä kulttileffa monessa ulkomaassa. :D
-
Ihan mielenkiinnosta: oliko kumpikaan teistä nähnyt elokuvaa jota arvostelee?
vapaapainiheeroksen kautta en lähtisi tätä avaamaan, siihen on ihan liian hirsipuuhuumorin värittämä ja nihilistisen traaginen.
Uusin Tuntematon Sotilas, Hymyilevä Mies ja Tom of Finland on itselläni toki vielä näkemättä(eli saattavat muuttaa tilanteen) mutta onhan tämä muuten onnistunein kotimainen elokuva vuosikausiin.
-
Täältä tulee pitkä ja kenties sekava arvio varmasti leffan nähneeltä. :)
Rendel tuli katsottua kuukausi sitten. Pidin odotukset realistisen matalina. Rendel oli siitä jännä leffa, että se ylitti odotukset ja samalla myös oli pieni pettymyskin. Elokuvan alku toimii hyvin eikä tahatonta komiikkaa ollut oikeastaan lainkaan ja osa vitseistä jopa huvitti. Mikkeli on tosi uskottava Gotham City ja kuvaus oli muutenkin kautta linjan komeaa katsottavaa. Koska Rendelissä CGI on täysin minimissään, pidin elokuvaa visuaalisesti mielyttävämpänä kuin vaikkapa aivan kammottavaa green screeniä vasten kuvattua Batman v Supermania. Esimerkiksi kun yhdessä kohtauksessa nähdään rotta, se on varmasti aito(tarkistin asian erikseen ohjaajalta), eikä katsojana ala miettimään turkin realistisuutta. Juuri rosoinen realismi sopii leffan kylmään maailmaan erittäin hyvin.
Näyttelijät suoriutuvat rooleistaan pääosin hyvin, mutta ainoastaan Onnismaa mafiapomona ei tuntunut yhtään sen uskottavammalta kuin kömpelössä teaserissakaan, vaikka onkin karismaattinen näyttelijä. Hänen hahmonsa suolsi kliseistä dialogia ja muutenkin sellaista turhaa mafiapahistelua, joka jostain syystä tuntui liian sarjakuvamaiselta tähän leffaan. Aake Kallialaa oli jännä nähdä hiljaisena ja poissaolevana tyyppinä, mutta en enää kuollaksenikaan muista, mikä miehen funktio koko elokuvassa olikaan. ??? Toimittajanainen huvitti, kun hän ottaa kuvia "piilossa" kaikkien nenän edessä. :D
Itse Rendel on uskottava ja uhkaava näky. Taistelukohtaukset ovat hyvin kuvattuja, joissa lätty lätisee ja liha tummuu. Hahmon mykkyys ei häirinnyt sinänsä, mutta olisin halunnut edes jotain ähkimistä kuulla ja puuskutusta, kun Rendel ottaa damagea. Se olisi tehnyt hahmosta vieläkin raadollisemman.
Juonen suhteen Rendelissä on tehty mielestäni se virhe, että hahmon motiivi kurmottaa pahiksia esitetään vasta puolen välin jälkeen. Batman Beginsin tavoin perheen surma olisi pitänyt esittää melkein heti alussa, jotta hahmon liikkeelle pistävä voima olisi selkeästi tullut esiin heti alkumetreillä. Myös se muukin kikkailu juonessa häiritsi. Tuli usein mieleen, että tekijät ovat tajunneet jossain vaiheessa kesken leffaa, että heillä on tässä liian perinteinen kostotarina, joten sekoitetaanpas pakkaa esittämällä perheen tappo keskivälin jälkeen ja puskemalla fantasiaelementtejä mukaan, jotta leffa näyttäisi ovelalta. Ei toiminut minusta. Mitä ihmettä Alinan esittämä hahmo teki leffassa? Toimi Rendelin omatuntona?
Alinan esittämään hahmoon liittyen minua hämmentää paljon mikä se leffan juttu siis oli? Oliko Rendel kuolleen lapsen mielikuvitusta? Onko Rendel nainen? Alinan esittämä hahmo? Onko Rendelin maskin takana oleva mies kävelevä kuollut? Tekijät kertoivat joissakin haastatteluissa, että ovat halunneet pitää juonen yllätyksen piilossa ja leffan ilmestyttyä vähän ihmettelivät kun "SE JUTTU" ei olekaan tullut missään esille. Siis mikä juttu? Se meni täysin ohi ainakin minulta tai sitten olen käsittänyt kaiken väärin.
Rendel oli viihdyttävä, mutta juonen leikkaaminen epälineaariseksi ja sekavaksi kokonaisuudeksi oli suurin virhe, joka vain jätti mieleni hämmentyneeksi. Muuten Rendel olisi ollut kai liian yksinkertainen kostotarina. Tuli katsoessa mieleen, että Max Payne olisi toiminut hyvin Rendelin sijaan tässä tarinassa ja maailmassa, joista kummastakin löytyy hämmentävän paljon yhtäläisyyksiä.
Tällainen epäarvotelumainen purkaus minulta tähän lankaan. 8] Viihdyin kyllä muuten elokuvan parissa ja arvostan Haajan panostusta kovasti. Rendelistä tulee varmasti kulttiklassikko ja kenties jatko-osissa juonen fantasiaelementit saavat selkoa.
Toivotaan menestystä maailmalla. ;)
-
Ihan mielenkiinnosta: oliko kumpikaan teistä nähnyt elokuvaa jota arvostelee?
Timosta en tiedä, mutta oman arvosteluni olen kirjoittanut rehellisesti elokuvaa näkemättä. Tällä hetkellä en myöskään muista, että olisin mitään arvostelua kirjoittanut. Että näin. :)
-
Olen ainoastaan monien lukemieni arvostelujen varassa. Siksipä olin liikkeellä kysymysmerkin kera.
Timo
-
No hei jampat, nyt ostatte liput ja menette katsomaan sen! Aivan varmuudella kolahtaa! Huumori oli hyvää, synkkyys oli kunnon suomalaista synkkyyttä, eikä kalliilla tehtyä amerikkalaista digisynkkyyttä. Ja kun tapellaan loskassa niin se on ai-to-a loskaa eikä digistyroksia.
Pari logiikka-aukkoa siellä oli, mutta kyseessä saattaa silti olla kolmanneksi paras supersankarielokuva jonka olen nähnyt.
Kajaani esitti hyvin Mikkeliä monessa kohtauksessa. Budjetin rajat pakottivat keksimään ovelia ideoita.
Naisvihaa en oikein ymmärtänyt, mutta toisaalta ottelen naisten kanssa viikottain, ja kaikki tykkää. Leffan taistelukohtaukset oli iskeviä.
SE JUTTU? En tiennyt että siellä piti olla sellainenkin? " I see dead people" käänne joka jää kaikilla huomaamatta? Vai onko sarjakuvia lukeville Alinan hahmon tausta ihan arkipäiväistä? Jospa se oli se SE-juttu?
-
Pari logiikka-aukkoa siellä oli, mutta kyseessä saattaa silti olla kolmanneksi paras supersankarielokuva jonka olen nähnyt.
Yksi niistä logiikka-aukoista oli itselle liiankin ummessa, mistä tuli aiemmin mainitusti revittyä tahatonta huumoria.
Loskasta itsekin annoin lisäpisteitä.
Aito kylmä ja märkä välittyi hyvin.
Timosta en tiedä, mutta oman arvosteluni olen kirjoittanut rehellisesti elokuvaa näkemättä. Tällä hetkellä en myöskään muista, että olisin mitään arvostelua kirjoittanut. Että näin. :)
hyvä, kiitän.
elokuva-arvostelun ja elokuvan arvostelu kun taipuvat yllättävän samalla tavalla yleisesti valtiossamme käytössä olevassa kielessä.
Itse en piittaa pilkkusäännöistä, isoista kirjaimista ja näppäillessä ajoittain krijamiset ovat mitä sattuu, mutta se sisältö mitä sanoo on olennaisinta.
Ei mitä henkilökohtaista: en vaan enää jaksa joka kerta törmätä reaalimaailman tai nettikeskustelun kohdalla aukottoman varmoihin kantoihin kirjoista, elokuvista, musiikista tai sarjakuvista joita ihmiset eivät ole katsoneet, ainoastaan arvostelun jostain.
Jos itse lyttään jotain paskaksi kuten Aki Kaurismäkeä tai Bondeja se on omakohtaisen kokemukseni myötä. Olen kärsinyt ne läpi, minulla on oikeus silloin.
Spectre saattaa olla poikkeus normiin koska en ole suostunut katsomaan sitä katsojan älykkyyttä loukkaavaa traileriaan enempää.
Myönnän että se siis saattaa olla sarjan toinen valopilkku (Casino Royalen ohella), vaikken moista nähdyn (traileri) perusteella pidäkään todennäköisenä.
Tavallaan sama asia on Rendelin etukin.
Kukaan ei odota mitään kotimaiselta supersankarielokuvalta. Ennakko-odotus on ettei siihen rimaan kompastu ilman kaivinkonetta korkeutensa takia.
Tämä kun on sen latteuden "kansainvälistä tasoa" mukainen, eikä siksi että lajityyppi olisi muita elokuvan lajityyppejä matalaotsaisempi.
-
No hei jampat, nyt ostatte liput ja menette katsomaan sen! Aivan varmuudella kolahtaa!
Tarkoitus oli käydä leffa katsomassa mutta se pyöri täällä niin vähän aikaa etten ennättänyt. Nyt vähän harmittaa, sillä olisihan se ollut siistiä nähdä Mikkelin maisemia isolta kankaalta. Pitänee vain odotella, että tuo tulee telkusta.
-
uutisoinnit kertovat:
"Rendel-supersankarielokuva on myyty lähes kolmeenkymmeneen maahan. Suurin myynti kohdistuu Latinalaisen Amerikkaan, jossa elokuvateatterilevitys kohdistuu noin 650 valkokankaalle."
Eli Meksikon vapaapainiheerosten ja Etelä-Amerikan muihin ybermacho-kulttuureihin uponnee?
Timot
Upponee mitä upponee...
https://suomenkuvalehti.fi/kuvien-takaa/rendelin-maailmanmenestys-kupla-vai-ei/?shared=4261-653b21ac-999