Turhan hinnakas todellakin, jos se on vielä puolet A4:stä. Normialbumisivuja tulee 38/2 = 19.
ne kovat kannet.
Kävin Akateemisessa. Laskin sivut. Katsoin hinnan.
Kultakutri ja seitsemän kääpiökarhua:
Hinta 23,90 euroa. Sarjakuvasivuja 23.
EDIT:
Onhan tämä aika off-topic, mutta kun Bravo on syksyllä ilmestyvän
P et F -albumin tekijä, niin aattelin, että pieni poikkeama aiheesta olisi Ok.
Bravolle ei ole kai omaa ketjua?
Juu ei ole Bravolle omaa ketjua (vielä) tehty).
Ei ole kansista kiinni vaan painosmäärästä.tuokin on totta, hintahan määrätyy kannattavuuden mukaan, kannattavuus kulujen mukaan ja kovat kannet ovat yhä tyyriimmät kuin vaihtoehtonsa
Euro per sivu. :PNyt on, näköjään.
Juu ei ole Bravolle omaa ketjua (vielä) tehty).
Nyt on, näköjään.
Hinnasta vielä:
Oikeastaan nuo sivut ovat puolikkaita sivuja (A5). Erittäin monella aukeamalla on kuva joka on koko sivun kokoinen. Hinta per ruutu muodostuu siis todella kovaksi, jos sillä nyt on mitään merkitystä. Mutta kuitenkin.
edit:
Englanniksi opus lähtee jo paljon halvemmalla (http://www.yenpress.com/the-squat-bears/).
Tuollakin ilmoitetaan sivumääräksi 32. ???
Laskin kolmeen kertaan sarjakuvasivut ja sain tulokseksi 23.
Ranskaksi hinta on reilut 11 euroa (http://www.amazon.fr/Boucle-dOr-sept-ours-nains/dp/2020620189/ref=sr_1_1?ie=UTF8&s=books&qid=1280946476&sr=8-1).
Kyseessä näyttäisi olevan kuitenkin laadukas sarjakuva, ainakin lukijapalautteen mukaan.
ja kyllä tarinat kutkuttivat ainakin minua. .Onko tuossa yhdessä kirjassa monta tarinaa vai julkaistiinko noita kerralla useampi kirja?
kovat kannet ovat yhä tyyriimmät kuin vaihtoehtonsa
Omituinen juttu tuo sivumäärä. 32 <---> 23.Onhan tuossa sarjakuvasivujen lisäksi niitä nimiösivuja yms., Hiukan virheellinen käsitys tuosta kirjan laajuudesta tulee, jos varsinaisen sisällön lisäksi kirjassa on yhden kolmasosan verran "muita" sivuja.
Mitähän muuten esim. Mauri Kunnaksen lastenkirjat maksavat?
Luulisi niissäkin olevan ainakin tuo parikymmentä sivua ja kokoakin niillä lienee
Luettu ja "ihan kivaksi" lastensarjakuvaksi todettu. Piirrosjälki oli nättiä ja itse tarina oli mukiinmenevä, vaikka ei näissä satujen uudelleenversioinneissa mitään uutta ja ihmeellistä ole.
On tämä enemmän kuin ihan kiva, itse asiassa aivan ratkiriemukas. Kultakutrissa ja seitsemässä kääpiökarhussa (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1494) on ainesta lastenkirjallisuuden klassikoksi.
Kuvien perusteella tämä näyttää vahvistavan epäilyäni siitä että bedesarjojen hahmojen nenät ovat ruipeloitumassa, mikä on huolestuttavaa, sillä ruipelot nenät eivät ole yhtä hauskoja tai sympaattisia kuin pottunenät.
Tyypillisiä sarjakuvan äänitehosteita hän käyttää, ja suomentaja sijoittaa ne luontevasti kohdilleen
Minusta tuo oli aika huono kritiikki. Kaiken kukkuraksi spoilasi turhan paljon.
Olin luullut että Parnasso on laatulehti.
...takakannessa siteerataan Kvaakin arvostelua ekasta osasta.
Miten ihmeessä se tussi on koko ajan yhtä kuiva? Tätä mä pohdin jo silloin, kun arvostelin Pikon 70-vuotissynttärialbumin.
Mystistä...
Ainakin tuo eka osa oli harmittavaisen kallis, eikä pähkinät riittäneet sen ostamiseen. Kirja-alennusmyynneistäkään sitä ei ole löytynyt.
Mutta nyt löytyi!
Saako kysyä mistä?