-
En löytänyt pelkästään Prattia käsittelevää ketjua (muutama pelkästään Cortoa käsittelevä löytyi...), joten tämä kai kuuluu tänne.
EDIT: Tuli sen verran keskustelua joten erotin tämän omaksi ketjukseen -joe-
(http://www.ubcfumetti.com/uoa/28_big.jpg)
Tätä ei ole kai suomeksi julkaistu (vai onko?). Ihmettelen suuresti. Onko kukaan tätä koskaan lukenut? Yltääkö lähellekään Cortojen tasoa? Muuta kommentoitavaa?
-
Hämäävästi Lakoman sivuilla puhutaan, että koko sarjan neljäs osa olisi ollut Prattia, mutta listauksessa osa neljä on ihan jotain muuta. Joten kai tuo numerointi koskee vain suomijulkaisuja. Pratt siis karsittiin jostain syystä pois. Nuo muut tekijät ovat tuttuja lähinnä Lännenteistä. Ja parempaa olisi todella ollut tulossa, sillä Prattin lisäksi yksi tarina olisi ollut tulossa Texin voimakaksikolta Sergio Bonellilta ja Aurelio Galleppinilta. Olen sitä mieltä, että ainakin nämä puuttuvat mestariteokset tulee ehdottomasti julkaista suomeksi. Kustantajat herätys!!!!
-
Hämäävästi Lakoman sivuilla puhutaan, että koko sarjan neljäs osa olisi ollut Prattia, mutta listauksessa osa neljä on ihan jotain muuta.
Lakoman listassahan näkyy sekä suomijulkaisujen numeroinnit että alkuperäiset numeroinnit. Suomijulkaisut 1-4 ovat alunperin olleet numerot 5, 6, 8 ja 2. Prattia olisi siis ollut alkuperäisissä numeroissa 4, 14, 20 ja 28.
-
Sarjakuvan maailmat-kirjassa on pätkä hyvin outoa Prattin Etiopia-seikkailua joka käsittääkseni on tuosta sarjasta. Se on kiehtova mutta näyttää tosi tyhmältä kun alunperin värillinen sarjakuva on painettu suoraan mustavalkoisena, lopputulos on brezneviläisen harmaata
-
Vitsi, kun näyttää komealta!!!
-
Mites on, kuinka vaikeaa on saada noita Seikkailujen mies-sarjaa käsiinsä.
Minä ainakin kuulen siitä ensimäisen kerran. Enkä ole kirjastoissa nähnyt.
Entä onko noita käännetty englanniksi?
Pratt kuume heräsi mullakin ;D
-
Mites on, kuinka vaikeaa on saada noita Seikkailujen mies-sarjaa käsiinsä.
Minä ainakin kuulen siitä ensimäisen kerran. Enkä ole kirjastoissa nähnyt.
Entä onko noita käännetty englanniksi?
Pratt kuume heräsi mullakin ;D
en tiedä englannista varmaksi, mutta seikkailujen mies sarjaa löytyy antikvariaateista yleensä 0,5-3 euroon hintapyynnöllä. Ainakin täällä lounaisrannikolla. Yleensä juuri niistä antikvariaateista joissa ei yleensä tule käytyä..
-
Seikkailujen mies -sarjasta kiinnostuneet, ilmeisesti seuraavakin teos on alunperin samasta sarjasta;
Milo Manara - L'Uomo Delle Nevi - Lumimies - 1987 / Jalava - (52 s. väri).
-
Ahaa! Mahtaako Jalavalla olla oikeudet muihinkin osiin? Lohdullista ainakin, että niitä voi julkaista erikseen.
Löysin kannet kolmeen muuhunkin Prattin osaan:
(http://www.ubcfumetti.com/uoa/4_big.jpg)
(http://www.bookpalace.com/acatalog/HugoPrattL'UomoSertao'Ap76.jpg)
(http://www.bookpalace.com/acatalog/L'UomoSomalia.jpg)
Näyttää komealta! Mitäköhän muita mestariteoksia Prattiltä on suomeksi kääntämättä?
-
Jaaha. Ei voi kuin ihmetellä ja samalla toivoa, että joskus ilmestyisivät suomeksikin. Ja mieluiten ennen kuin itte lykkää koiranputkea :).
Tuo Aavikon skorpionit. Mikähän mahtaa olla hinta, jos divarissa sattuisi törmäämään?
-
Tuo Aavikon skorpionit. Mikähän mahtaa olla hinta, jos divarissa sattuisi törmäämään?
Jos löytyy ja antikvariaatin pitäjä osaa asiansa 10 € ja ylöspäin. Ei liiku kirveelläkään. Olen yrittänyt kaverille etsiä, kun en omastani raaski luopua.
Voihan tämän joku kirppariltakin tuurilla alle eurolla löytää. Itse ostin halpojen kirjojen poistokaupasta 3€ uutena. Erää ei ole enää.
-
Soitin Makedoniaan ja kysyin hintaan. Niillähän se oli ja hinta vaivaiset 95 € 8].
-
Luulisi koko sarjan julkaisemisen olevan varma nakki.
Niin luulisi ja vielä kulttuuriteko kaupan päälle..
-
Mutta ei sikakaan lue kyllä enää niitä Wazemin väpä-väpättäviä mukaPratt - piirroksia. Uus-Aavikon Skorppareillahan hänen sydeeminsä alkoi, kun eivät kehdanneet heti käydä Cortoa raiskaamaan...
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=432
-
Järjellä ei aina ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa.
Prattia liikaa julkaisematta.
-
Perskales, kun Pratt-kuume iskee nyt todella pahasti. Ihan oikeasti harkitsen vakavasti vierailua Makedoniassa ja mittavaa investointia. Vaadin Prattia julkaistavaksi! Pliis...
-
Perskales, kun Pratt-kuume iskee nyt todella pahasti. Ihan oikeasti harkitsen vakavasti vierailua Makedoniassa ja mittavaa investointia. Vaadin Prattia julkaistavaksi! Pliis...
Elä hyvä mies hulluksi heittäydy! Aavikon skorbareita on huuto.netissä vilkkunut aina silloin tällöin ja varsin monesta divarista tuo löytyy vielä ihan asialliseen hintaan. On vaan kumma miten epätasaisesti albbarit jakautuvat pitkin Suomea. Esmes silloin kun Makkelidonia "pyysi" Corto Maltesen Nuoruus-albbarista 250 mk, sen sai Turun Alfa Antikvasta 100 markalla. Vähän myöhemmin Ville Pirinen kertoi löytäneensä kyseisen albumin lappeenrantalaisesta divarista vitosella!
-
Soitin Makedoniaan ja kysyin hintaan. Niillähän se oli ja hinta vaivaiset 95 € 8].
Yheksänkytäviis jormaa! Siitä n. 15 vuotta vanhasta Skorpparista?! Elä h-- Onhan se tietysti hyvä sarjis, mutta että noin hyvä...
-
Ei muuten ollut huutonetissä edes päättyneissä.
Lienen siis taas nähnyt hailuja, toisaalta en kyllä kovin usein huutonetissä käy. Kirjamessuilla - sekä Helsingin että Turun - näin kyllä divariosastoissa aivan takuulla Aavikon skorppeja, vaihtelevin hinnoin - muistaakseni hintahaitari soi 10 - 25 egen välillä.
Yksi pätkä tarinaa löytyy myös opuxesta Sarjakuvan maailmat (Otava 1982). Helpertti että miten se Pratti osasikin luoda tunnelmaa! "Huomaan että olette tarkkasilmäinen, luutnantti... ei luuranko voi puhua. ...Luurangolla ei ole äänijänteitä..."
http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/corto_maltese.html
-
jaa, no en sitte mee Manidoniaan, kun tuli noin tyly tuomio... ;)
-
Seikkailujen mies sarjassa julkaistuista Pratt tarinoista tämä Mies Karibiasta oli mielestäni kaikkein heikoin. (luin saksaksi ja ymmärsin vähän. Piirrokset olivat tylyjä ja päähenkilö vähän väritön.)
Macumba de Gringo oli jo huikea tarina Brazilian talonpoikais sisseistä ja vallankumousromantiikkaa ja eksotiikkaa/mystiikkaa tulvillaan. Sen suomentaminen olisi kulttuuriteko parhaasta päästä. Tarina sijoittuu 1900-luvun alkuun.
Yhtä kaunis piirrosjälki on tuossa Jesuiitta Joessa. Sarjakuva on tyly kertomus kostamisesta ja Kanadan syrjäseuduista 1900-luvun alusta tai 1800-luvun lopusta. Suomentaminen tirauttaisi kyynelen poikineen silmäkulmaani.
Eedenistä länteen on myös kaunista ja mystistä. Siitähän oli pätkä siinä sarjakuvan maailmoissa. Ostaisin tämänkin onnesta soikeana jos joku suomentaisi.
Cato zulua on ilmestynyt kaksi albumia. Tämä tarina sijoittuu Buurisotaan (1900-luvun alku) ja on ihan kelpo tarina, melko pelkistetysti piirrettynä. Päähenkilö on vielä rujomman näköinen, kuin tuossa Mies Karibiasta tarinassa. Olisi ihan mukavaa saada tämä suomeksi mutta en varmaan itkisi verta vaikka niin ei kävisikään.
Aavikon Skorpioneja on ilmestynyt Prattilta 3 albumia, joista yksi on siis suomennettu. Sitten 4 albumi on tämän Wazemin piirtämä ja vaikuttaa melko kamalalta ryöstöltä.
Toiseen maailmansotaan sijoittuu sitten vielä tämmönen lentäjäsankaritarina, jonka espanjankielinen nimi on Cielo lejano http://tienda.dreamers.com/imagenes/41940.jpg
(tässä kansikuva)
Useissa bibliografioissa tätä albumia ei juuri mainita. Minkähän takia?
(vaikuttaa melko samantyyliseltä Aavikon skorpioonien kanssa ja on myös lähellä tätä suomennettua Morgania)
Ostin Espanjassa oleskellessani Hugo Pratt lehtiä, joissa oli julkaistu jarkosarjoina Cortoja, nämä edellä mainitut tarinat, sekä pari lehteä, joissa oli korkkarityylisiä sotajuttuja.
Kun Pratista on kyse, kaikki suomennokset olisivat suotavia. (henkilökohtaisesti kaipaisin myös uusintapainosta Corto Maltese Samarkandissa albumista:)
-
Kiitoksia vaan tiedoista. Samalla puhalsit henkeä jo pari päivää vähän vaatimattomammalla liekillä roihunneeseen kuumeeseen ;).
Suomalaisen kirjakaupan listoilla oli taannoin Prattilta englanniksi käännetty teos, joka kulki nimellä "In Africa". Mikähän teos mahtaa olla kyseessä? Oletan, että se on Etiopialainen romanssi, mutta voihan se olla tuo Cato Zulu.
-
Kyllä se nimi taitaa olla Corto Maltese in Africa. (eli Etiopialainen romanssi. Mulla on sekin.)
Tietääkseni englanniksi Pratilta on ilmestynyt vain Cortoja. (nuoruus, tuo afrikassa, banaaniconga, voodoo for president & celts tietääkö joku lisää?) Jossain noissa oli Frank Millerin esipuhe ja onhan tuossa Millerin Dark Nights returns sarjakuvassa Cortomaltesen saari, jonka hallinnasta Usa ja NL taistelevat.
Sitten englanniksi on tietysti myös Indian Summer ja el Gaucho.
-
Toiseen maailmansotaan sijoittuu sitten vielä tämmönen lentäjäsankaritarina, jonka espanjankielinen nimi on Cielo lejano.Useissa bibliografioissa tätä albumia ei juuri mainita. Minkähän takia?
(vaikuttaa melko samantyyliseltä Aavikon skorpioonien kanssa ja on myös lähellä tätä suomennettua Morgania)
Oliskohan tuo se albumi, jonka Pratt teki Italian ilmavoimille tilaustyönä? Suhtkohtuullisen harvinainen juuri tuosta johtuen.
-
Tietääkseni englanniksi Pratilta on ilmestynyt vain Cortoja. (nuoruus, tuo afrikassa, banaaniconga, voodoo for president & celts tietääkö joku lisää?)
Tällaiset löytyi: http://www.comicsreporter.com/index.php/briefings/letters/3517/
NBM did album-sized translations of the following eight Corto Maltese books:
The Brazilian Eagle
Banana Conga
Voodoo for the President
A Mid-Winter Morning's Dream
Corto Maltese in Africa
The Early Years
Corto Maltese in Siberia
Fable of Venice
They also produced five comic books which translated Ballad of the Salt Sea, but did not release it as a graphic novel.
The British publisher Harvill has also produced two albums translating these:
Ballad of the Salt Sea
The Celts
-
Viime päivinä olen haalinut noita harvinaisempia Pratteja. Tapiirin Ernie Pike vaikutti mielenkiintoiselta, ja sitä olisi kiva saada hiukan enemmänkin käsiinsä. Pataässässtä en oikein tiedä mitä ajatella. Ainakin se on vauhdikasta menoa ja tarina on hyvin rakennettu. Mutta on se sukkahoususankari ideana vähän tyhmä ja kaiken lisäksi niin selkeä mustisklooni, että hiukan kyllä ärsyttää. Noista vanhemmista tarinoista on pakko sanoa myöskin se, että ei Prattin tyyli ole läheskään niin hienoa kuin 60-luvulta lähtien. Tämä koskee myös kersantti Kirkiä, mutta silti länkkärifanina toivoisin, että sitä julkaistaisiin lisää, jos sitä kerran on tehty. Ties vaikka tyyli olisi sarjan aikana kehittynyt.
Luin myös Saint-Exuperyn ja Morganin uudestaan. Molemmista pidin valtavasti.
-
Oliskohan tuo se albumi, jonka Pratt teki Italian ilmavoimille tilaustyönä? Suhtkohtuullisen harvinainen juuri tuosta johtuen.
Moog skannasi kuvat parista harvinaisemmasta Prattista, joista toinen taitaa olla juuri tuo tilaustyö:
Once Upon a Sky
Lizard edizioni 1994
englanninkielinen
Koko (runsas) A4
192 sivua, kovakantinen
Alkuosa on B.Catalanotton Italian 70 vuotisen ilmavoimien
historia ja lopussa Hugo Prattin hieno sarjakuva "Once upon a Sky" italialaisten ja englantilaisten välisestä sodasta Afrikassa ennen saksalaisten tuloa 1940-1941. 74 värisivua.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=5567.0;id=2306) (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=5567.0;id=2307)
Sottocorto
R.C.S. Periodici 1987
192 sivua, englanninkielinen
Kirjan koko: 6 cm x 6 cm
ja paksuus 1 cm
Joka toisella sivulla on yksi mustavalkoinen lärvi Corto Maltesen henkilögalleriasta ja joka toisella sivulla yksi rivi (eli pari sanaa) Yatesin ja Tennysonin runoja, jotka jatkuvat sivulta toiselle.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=5567.0;id=2308)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=5567.0;id=2309)
-
Voihan nenä! Ja kaikki kielellä, jota jotenkuten ymmärrän. Voi, kun tuollaisen jostain saisi!! Suuret kiitokset kuvista.
Tietääkö kukaan, voiko noita ostaa mistään?
-
90-luvun alussa Tampereella asuessani kävin elokuvissa katsomassa lyhytelokuvan Jesuit Joe, joka sijoittui tosiaan Kanadaan ja tyyppi oli kostoretkellä. Puukotti lopuksi intiaaniprostituoidun, joka osoittautui omaksi pikkusiskoksi. En kyllä käsittänyt miksi, kun suomenkielistä tekstitystä ei tainnut olla...
-
Tuolla "and go" - sivulla on taas yksi arvoituksellinen ja viehättävä Prattin naishahmo. Ne oli todella kiehtovia, kauniita ja kaukana näistä peroksidisilikonimutanteista jotka on 2000-luvun kauneusideaali.
-
Tuon Lizard Edizionin sivuilla muuten edelleen kaupataan tuota Once Upon a Sky -albumia. Eivät vaan paskiaiset myy ulkomaille >:(. Olis niillä sivuilla muutakin kivaa Prattia, mitä ei suomeksi saa. En tuota Jesuit Joea siellä kuitenkaan havainnut. Ei muuta kun italian preppauskurssille ja säästöpossuun euro päiväs, niin vois parin vuoden kuluttua käydä vähän ostoksilla Roomassa :)
-
90-luvun alussa Tampereella asuessani kävin elokuvissa katsomassa lyhytelokuvan Jesuit Joe, joka sijoittui tosiaan Kanadaan ja tyyppi oli kostoretkellä.
Ei se kyllä mikään lyhyteloquva ole vaan ihan täyspitkä, pyöri muinoin ainakin Turuus noin ä bout viikon menestyksellä lähes tyhjille saleille. Ei niin että olisi ollut huono elokuva, meni vaan ainakin turkkulaisilta ohi. Itsekin muistan vain yhden herkistävän kohtauksen, missä ratsupoliisi (-asuinen Jesuit Joe) menee pidättämään inuiittimiestä. No, tämän vaimo on justiinsa saamassa perheen esikoista ja tradition mukaisesti tuleva isukki ratsupoliisi apunaan menevät tekemään läheiseen järveen avantoa, sillä jos sattuisi 1. lapsi olemaan tyttö, niin... (Ks. Kanteletar (http://www.tks.pp.fi/kanteletar/2.kirja/ii186.htm))
Jännityksenne lievittämiseksi kerron että poikahan sieltä tuli ja isukki lähti tuomiolle, muistaakseni...
(http://aram.free.fr/covers/images/jesuit_joe.jpg)
-
Ei se kyllä mikään lyhyteloquva ole vaan ihan täyspitkä, pyöri muinoin ainakin Turuus noin ä bout viikon menestyksellä lähes tyhjille saleille.
Sama kohtalo Stadissa, en nähnyt kun se hävisi heti ohjelmistosta. Tuosta on siis olemassa todennäköisesti elokuva-arkiston varastoissa 35mm lähes käyttämätön kopio
joten lähetelkääpä toiveita Antti Alaselle jotta saataisiin se ainakin Orionissa nähtäväksi, arkiston sivu on www.sea.fi
-
No voi hyvä....se oli vuonna yks ja kaks, en mä voinu muistaa, mä olin niin piänikin. Lyhytelokuvalta se tuntui.
Se meni näin: Oli luminen metsä ja ryysyinen rasvatukka JJ raahautui munkin hirsimajaan. Juttelivat hetken ja JJ löi sitten ennen lähtöään puukon munkin käden läpi pöytään kiinni. Sitten se tuli mörskään jossa nukku parvella intiaanityttö ja valkoinen tyttö. JJ ampui sen intiaanitytön ja tilulilu luminen metsä ja lopputekstit.
Oltiin kaverini kanssa vaikutettuja, sen kyllä muistan. Mutta se oli aikaa jolloin Peter Greenawayn Kokki varas vaimo ja rakastaja jätti kaiken muun varjoonsa.
-
On ainakin yksi osa. Suosittelen muuten tuolla Lizard Edizionin sivuilla käymistä. Sieltä voi taiteilijan nimen mukaan klikata esille tämän tuotokset. Prattia taisi olla seitsemän sivua. Mutta voi olla, että alkaa harmittaa entistä enmmän.. ;)
-
Olivatpa kutkuttavan kauniita nuo Pratt-näytteet.
Nyt alkoi vietävästi harmittaa, kun noita
albumeita ei ole saatu suomeksi. :/
Onko muuten loistavalle Fort Wheelingille ilmestynyt koskaan jatkoa?
On. Itselläni on saksankielisenä Fort Wheeling Bd.2 ja Fort Wheeling Bd.3. Lisäksi kaapissa on, niin ikään saksankielisenä, Sand, nichts als Sand (mikälie alkuperäisjulkaisu?), Wüstenskorpione Bd.2, Wüstenskorpione Bd.3, Wüstenskorpione Bd.4 ja värillisenä "Seikkailujen mies" -sarjaa Mann der Karibik ja Mann aus Kanada.
-
No tämäpäs masentavaa. Tuskinpa noita pukataan suomeksi koskaan (tai sitten yksi albumi kymmenessä vuodessa). "Hugo Prattin kootut" -tyyppistä kirjasarjaa ei taida olla olemassa edes englanniksi?
Edes englanniksi. Johan murjaisit.
-
Comics Commentaryssa on hyviä linkkejä Hugo Prattiin (http://comicscommentary.blogspot.com/2007/07/go-read-hugo-pratt.html).
Hyvä blogi muutenkin.
http://comicscommentary.blogspot.com/
-
Tuurilla ja taidolla sain käsiini nuo Prattin seikkailujen miehet italialaisina versioina. Suoraan sanottuna olen todellakin ihmeissäni, että miksi näitä albumeja ei ole käännetty suomeksi, kun kyseistä seikkailujen mies-sarjaa kuitenkin jonnin verran on suomennettu.
Somalia, sertao ja pohjola (eli Jesuit Joe)tarinat ovat ehdottomasti parasta Prattia, verrannollisia Cortojen kanssa. Caraibi-stoori jätti vähän kylmäksi, mutta siinä saattoi tulla vastaan rajoittunut kielitaitoni.
Samalla hommasin myös Prattin Cato Zulun. Erinomainen oli sekin, mutta ei ehkä ihan noiden kolmen parhaan seikkailun miehen veroinen.
-
... Suoraan sanottuna olen todellakin ihmeissäni, että miksi näitä albumeja ei ole käännetty suomeksi...
Samaa kysyin Jalavalta itseltään vuosi sitten festareilla. Vastaus oli, että eivät ole Prattin keskeistä tuotantoa. Itsekin uskallan olla toista mieltä.
Voisi olla Egmontille näytön paikka. Eikös tämän sarjan oikeudet ole edelleen Bonellilla?
-
Morgan on kyllä ihan hyvä, vaikka se ei ensimmäisellä lukukerralla puraissutkaan. Hyvä, kun julkaistiin. Annan ja Danin tilalla olisi kyllä voinut julkaista jotain ihan muuta Prattia...
-
... Annan ja Danin tilalla olisi kyllä voinut julkaista jotain ihan muuta Prattia...
Toisaalta Annassa ja Danissa esiteltiin henkilöitä jotka esiintyvät myöhemmin Cortossa. Osa Suurta Jatkumoa siis. Kuten Aavikon Skorpparitkin.
Itseäni tuossa Annassa viehätti eniten se miten Pratt yritti parhaan taitonsa mukaan piirtää kuten suuri esikuvansa Milton Caniff. Esim albumin viimeiset ruudut on melkein yksi yhteen kopsattu Caniffin viimeisistä Terry and the Pirates sarjaan piirtämistä ruuduista. Kuten Sarjainfon Corto-numerossa aikanaan kerroin.
-
Aika harvan tekijän kokonaistuotanto jaksaa kiinnostaa "suurta yleisöä". Mahtaisiko itsensä Barksinkaan "puolipornahtavista" pilakuvista tehty kollektio kiinnostaa ostajia vaivan arvoisesti.
Hauskahan niitä Prattinkin nuoruuden leipätöitä on suomeksi lukea, niinkuin Pataässää, mutta...
-
Hauskahan niitä Prattinkin nuoruuden leipätöitä on suomeksi lukea, niinkuin Pataässää, mutta...
Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni.
Vaan Uomot ei olekaan mitään nuoruuden hairahduksia. Ne on 70-luvulta eli Prattin parhaalta luomiskaudelta.
-
Itse en jaksa uskoa että näitä Prattin töitä tulisi suomeksi.
Syy ei ole missään määrin laadun puute eikä "keskeisyys". Prattin Cortot myyät tasaiseen tahtiin eurooppalaista sarjakuvaa harrastaville tahoille, mutta kustantajat eivät uskalla ottaa riskejä.
Suuri yleisö ei tiedä muita sarjakuvia kuin Aku Ankan ja ehkä Viivi ja Wagnerin tai B Virtasen.
Päädytään kehäpäätelmään: kun suuri yleisö ei kerran osta ei kannata julkaista ja kun ei julkaista ei suuri yleisö edes tiedä, joten se ei voi ostaa = ei kannata julkaista.
Ennemmin minä ostaisin vaikka kalliimmankin Pratt-kokoelman Seikkailujen miestä, Aavikon skorpioneja, Kirkkejä ja niin Varjoa kuin Pataässääkin ennemmin kuin monia muita uusia "euroopan sarjakuvataivaan supertähtiä" joittein omaan napaan tuijottavat "tarinat" saavat suitsutusta ja joita julkaistaan kyllä.
Prattin suurtyö on Corto, mutta se ei ollut ainoa mitä mies osasi.
-
Minä puolestani olen paljon luottavaisempi. Jos täällä pienessä ja karussa maassa on ollut varaa julkaista paljon huonompaakin sarjakuvaa, Prattinkin tekemää, niin miksi näitä ei sitten jonain kauniina päivänä saataisi suomeksi.
Pitää vain saada kustantajat, Jalava etunenässä, vakuuttuneiksi, että nämä todella ovat Prattin keskeisiä töitä. Tähän vakuutteluun Kvaak on ihan hyvä väline. Vielä parempi on suora yhteydenotto ja anelu/vakuuttelu/todistelu asian oikeellisuudesta.
Tästä innostuneena taidankin pistää Jalavalle vähän viestiä... ;)
-
Tästä innostuneena taidankin pistää Jalavalle vähän viestiä... ;)
Pistä saman tien myös Asko AA:lle. Jos vaikka Bonellilla on jotain asian kanssa tekemistä kuten edellä ounastelen.
-
Yritin etsiä, mutta en löytänyt. Mikä olikaan sen sarja-infon numero, jossa oli laaja juttu Hugo Prattistä?
-
Oho, näppärää! En tiennytkään, että nuo ovat netissä luettavissa. Kiitoksia!
-
Kun minä yritän löytää jotain Nordicomicsista, tulee vain tämmöinen:
Microsoft VBScript runtime error '800a000d'
Type mismatch: 'CSF_InsertDocumentByMLCLanguage'
/Nordicomics/Templates/HTMLmeta/FIN/7B9DBF8A-B4E5-4087-A9E0-4C376D394C81.ASP, line 404
Timo
-
Mitäs noita nyt olisi: Noiden neljän lisäksi neljä osaa Aavikon skorpioneja.
Justiinsa luin tuon WSOY:n julkaiseman Skorpparit-albumin. Oli muuten perhanan hyvä! Ja näitä ois lisääkin! Onko englannoksia olemassa? Ei kuitenkaan tällä vuosituhannella ole tulossa suomeksi.
Laitoin kyllä WSOY:lle pyyntöä uusintapainoksesta ja muiden osien kääntämisestä. Katsotaan mitä vastaavat, jos vastaavat.
-
Laitoin kyllä WSOY:lle pyyntöä uusintapainoksesta ja muiden osien kääntämisestä.
Kannattaa kysyä Jalavalta. Heillä on Hugo Prattin albumien oikeudet Suomessa.
Ranskassa ja Italiassa kaikki Seikkailujen miehet ovat äskettäin ilmestyneet lyhentämättöminä minikokoisina albumeina. Taittokin on alkuperäinen, toisin kuin Corto-pokkareissa. Vanhemmat 80-luvun Ranskis-albumit olivat lyhenneltyjä ja ne oli käännetty hieman miten sattuu. Uudet Ranskis-pokkarit on myös käännetty uudestaan paremmin alkukielistä vastaaviksi (olen vertaillut erityisesti Sertaon miehen eri versioita).
Albumien koko on hieman pienempi kuin A5, mutta se ei minusta kauheasti haittaa. Ilmavat piirrokset kestävät pienentämistä. Myös hinta on halpa. Tässä voisi olla Jalavalle harkinnan arvoinen formaatti. Pratti-pokkareita! Mahtuvat kirjakaupoissa paremmin hyllyyn.
-
Ivo Milazzon (ja Giancarlo Berardin) töitä sattuneesta syystä juuri ruodittua esiin putkahti myös mainintoja kaksikon tekemästä Seikkailujen mies -sarjan suomentamatta jääneestä vuoden 1980 värialbumista L'uomo delle Filippine, josta Ivo kertoo Tex-suuralbuminsa haastattelussa:
"Erityisen paljon työtä teetti L'uomo delle Filippine, joka kertoo Yhdysvaltain ja Espanjan käymästä sodasta vuonna 1899-1902. Siitä on kovin vähän kirjoja ja vain yksi elokuva: Viimeinen hyökkäys (The Real Glory, 1939 - Gary Cooper, David Niven. Sijoittuu jälkikahinoihin vuonna 1906). Sitä kuitenkin kuvasi upeasti suuri taitelija Frederick Remington, jota hävyttömästi hyödynsin alkujaksossa." (Korjasin vuosiluvut ja lisäsinkin tekstiä, AA)
Hienot piirtäjä ja kertoja sekä kiehtova, harvinainen sota-aihe saivat mielenkiinnon heräämään.
L'uomo di Pechinon eli Peking-seikkailijan piirtäjä Polese on kuvittanut seuraavan Ken Parkerin kakkosseikkailun (#47) Villiä rotua.
-
Albumien koko on hieman pienempi kuin A5, mutta se ei minusta kauheasti haittaa. Ilmavat piirrokset kestävät pienentämistä. Myös hinta on halpa. Tässä voisi olla Jalavalle harkinnan arvoinen formaatti. Pratti-pokkareita! Mahtuvat kirjakaupoissa paremmin hyllyyn.
Tarkoitit varmaan sanoa, että pienempi kuin A4. Eli menee sinne A5:n ja A4:n välimaastoon. Minusta koko on passeli.
-
Komealla miehellä kaunis tytär, Silvina Pratt on tehnyt isästään kirjan:
(http://www.afnews.info/deposito/2008/06/silvinapratt.jpg)
Tulisipa joskus kielellä, jota tämmönen suomalainenkin tajuaa.
Timo
-
Komealla miehellä kaunis tytär, Silvina Pratt on tehnyt isästään kirjan:
Hassua myös, kuinka tyypilliseltä Pratt-naiselta hän näyttää. Jokin noissa silmissä ja tomerassa asennossa tuo mieleen jonkin hahmoista.
-
Komealla miehellä kaunis tytär, Silvina Pratt on tehnyt isästään kirjan:
Tulisipa joskus kielellä, jota tämmönen suomalainenkin tajuaa.
On ilmestynyt myös ranskaksi nimellä Avec Hugo.
http://www.etonnants-voyageurs.net/spip.php?article117 (http://www.etonnants-voyageurs.net/spip.php?article117)
Hugo Pratt kohtasi Silvinan äidin Annan kun tämä oli vasta 14-vuotias. Hugo rakastui hullun lailla ja käytti Annaa mallina kun teki albumin Anna viidakossa.
Joopa joo. Kaikenlaista Hugo ehti harrastaa elämänsä aikana. Oli itsekin Seikkailujen mies.
-
Hugo Prattin keskeneräiseksi aikoinaan jäänyt versio Sandokanista (http://www.corriere.it/cultura/09_febbraio_06/sandokan_hugo_pratt_trevisani_6fa02462-f49a-11dd-952a-00144f02aabc.shtml) (Emilio Salgarin kirjasta) on löytynyt 40 vuoden jälkeen, siis ne sivut mitä on tehty.
Googlekäännetty versio (http://translate.google.com/translate?prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&u=http%3A%2F%2Fwww.corriere.it%2Fcultura%2F09_febbraio_06%2Fsandokan_hugo_pratt_trevisani_6fa02462-f49a-11dd-952a-00144f02aabc.shtml&sl=it&tl=en&history_state0=) sivusta englanniksi.
Harmi että oli jäänyt kesken.
Timo
-
Harmi tosiaan. Jutussa ei käsittääkseni sanottu, miksi sitä ei saatu valmihiksi.
Vaikka italiaa jotenkuten osaankin, niin minulle jäi hämäräksi sekin, että montako sivua Pratt on ehtinyt tarinaa tehdä. Osaako joku paremmin italiaa?
Ja olispa hienoa saada tämä jonkun loppuuntekemänä julkaistuksi ja vieläpä suomeksikin kuten niin moni muukin Prattin albumi.
-
H. Prattilta ilmestyy ennen julkaisematon albbu? Castermanilta.
-
H. Prattilta ilmestyy ennen julkaisematon albbu? Castermanilta.
Huraa! Sandokan on muutenkin hyvä mutta Prattin versio Malesian tiikeristä?
Hienoa.
Kun tämä oli pakko etsiä googlen kautta onnistuin löytämään youtubevideon jossa albumin kuvitusta
http://www.youtube.com/watch?v=4HzpzorRTUA
-
Tuohan näyttää olevan ihan kohtuuhyvää Prattia.
Ties vaikka kaltaiseni Russ Manning -fanikin saa tuosta jotain irti.
-
On se julkaistu italiaksikin. Mutta onko tämä nyt sitten loppuun saakka tehty albumi? Mistään en löytänyt tiatoo paitsi sen, että ei siinä ole muita piirtäjiä kuin Pratt.
-
On se julkaistu italiaksikin. Mutta onko tämä nyt sitten loppuun saakka tehty albumi? Mistään en löytänyt tiatoo paitsi sen, että ei siinä ole muita piirtäjiä kuin Pratt.
Keskeneräinen se on, kuten jo sanoinkin täällä pari viestiä takaperin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5567.msg249282.html#msg249282) .
Timo
-
Aha. En muistanutkaan/huomannutkaan/lukenutkaan Timon viestiä.
Tätä Pratt-ketjua tulee nääs harvemmin luettua.
Menen syksyllä Eurooppaan, selailen tuota Sandokania silloin ja pistän tänne viestiä, että miltä vaikutti.
-
Keskeneräinen se on, kuten jo sanoinkin täällä pari viestiä takaperin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5567.msg249282.html#msg249282) .
Timo
Timon viesti oli kyllä muistissa, mutku mä toivoin, että sen olisi joku piirtänyt loppuun tässä välissä. Antaisihan se sarjakuva-albumille jotain lisärvoa, jos sinä on lopetus, vaikka se olisikin jonkun muun kuin Prattin piirtämä.
-
Tässä olisi lista Prattin Intiaanitarinoista, jotka taannoin julkaistiin Pecos Billissä. Lista perustuu pitkälti Sami Kestin 1990-luvulla Sarja-Infossa julkaisemaan listaan. Myös Moog Konttinen on tehnyt oman listansa ja melko identtinen se on Kestin kanssa. Molemmilla on kuitenkin muutama tarina, jota toisella ei ole. Tarinoiden lukumääräksi tulee tasan kolmekymmenta. Netti kertoo, että tasan 30 Pratt niitä teki, joten tästä listauksesta saattaa löytyä ns. totuus. Mainittakoon vielä, että muutkin kuin Pratt ovat näitä Intiaanitarinoita piirtäneet, joten sen vuoksi pientä selvitystyötä on tarvittu.
6/1963 Tiwara ja hirviöt
6/1963 Pahuuden luola
7/1963 Taisteluhaaste
8/1963 Vanhan kuninkaan kuva
9/1963 Tewelo-poppamies
10/1963 Puujalan taisteluhaaste
11/1963 Manito ja susikansa
12/1963 Tapu ja kateellinen intiaani
1/1964 Intiaanin hiustupsu
2/1964 ”Palavan hiilloksen” viisaus
3/1964 Sequdia ja aakkoset
4/1964 Ahne poppamies
5/1964 [nimetön]
6/1964 Hachah-intiaanin uni
7/1964 Ystäväni harmaakarhu
8/1964 Auringon tytär
9/1964 Punaisen kansan synty
10/1964 Viisi salametsästäjää
11/1964 Ensimmäinen biisonini
12/1964 Jyväpoika
1/1965 Manito ja orpopoika
2/1965 Huilunsoittaja
3/1965 Laiska aurinko
5/1965 Tuulen jumala
11/1965 Ystävyys palkitaan
12/1965 Miten paholainen vangittiin!
1/1966 Kuun jumalattaren ystävällisyys
2/1966 Kesän jumala
7/1967 Marisija ja kärpäset
9/1967 Jäniksen hätävalhe
-
Selailin vanhoja lehtiäni ja löysin parin vuoden -91 A Suivren välistä Lele Vianellon Le Fanfaron tarinoita. Kaverihan taisi piirtää Prattin apurina aika paljon ja omaa kuvitustakin on jonkin verran. Sarjakuvia löysin tosin vain yhden, tämän:
http://ecx.images-amazon.com/images/I/5136PCPT8QL._SS500_.jpg
Veikkaan että nämä A Suivren välistä löytyneet jutut ( MAgie Noire N 161 välissä ja Mosche Mosche luultavasti N 157 välissä ) kuuluvat tähän albumiin. Onkohan näitä ilmestynyt enemmänkin, ja missähän numeroissa?
Muutenkin kannattaa käydä kurkkaamassa Lelen sivut: http://lelevianello.altervista.org/ vaikka vain näytönsäästäjän takia. Tässä olis muuten Apollolle suomennettavaa, jos kerran Pratt on liian kallis.
-
Selailin vanhoja lehtiäni ja löysin parin vuoden -91 A Suivren välistä Lele Vianellon Le Fanfaron tarinoita. Kaverihan taisi piirtää Prattin apurina aika paljon
No olipas se Prattia. Cortokin siellä oli maalauksissa. Minkäs takia tätä miestä ei laitettu sitten tekemään esim. em. Sandokania loppuun, tai herättelemään Maltesea henkiin Wazemin sijasta, kun se nyt kerran piti tehdä? (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,2213.0.html)
Timo
-
Muutenkin kannattaa käydä kurkkaamassa Lelen sivut: http://lelevianello.altervista.org/ vaikka vain näytönsäästäjän takia. Tässä olis muuten Apollolle suomennettavaa, jos kerran Pratt on liian kallis.
Jalavalla on yksinoikeus julkaista Prattia Suomessa. Hinnasta ei siis ole kyse.
-
Hugo Prattin keskeneräiseksi aikoinaan jäänyt versio Sandokanista (http://www.corriere.it/cultura/09_febbraio_06/sandokan_hugo_pratt_trevisani_6fa02462-f49a-11dd-952a-00144f02aabc.shtml) (Emilio Salgarin kirjasta) on löytynyt 40 vuoden jälkeen, siis ne sivut mitä on tehty.
Googlekäännetty versio (http://translate.google.com/translate?prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&u=http%3A%2F%2Fwww.corriere.it%2Fcultura%2F09_febbraio_06%2Fsandokan_hugo_pratt_trevisani_6fa02462-f49a-11dd-952a-00144f02aabc.shtml&sl=it&tl=en&history_state0=) sivusta englanniksi.
Harmi että oli jäänyt kesken.
Timo
Nyt sain vihdoin tämän albumin itselle. Pikaisen selailun jälken totean, että aivan mahtavaa. Italialaiset ovat tehneet nätin paketin. Albumi oli yllättäen vaakatasossa ja pakattu pystysuuntaiseen koteloon, joten se menee mukavasti hyllyyn muiden Prattien joukkoon. Jokaisella sivulla oli kaksi kuvariviä. Aika paljon mukaan oli otettu liirumlaarun jaarituksia, joita tuskin jaksan ruveta edes summittaisesti lukemaan. Sarjakuva alkaa sivulta 15 ja loppuu sivulle 70. Ja loppua tarinalle ei tosiaan ole, mutta selailun jälkeen se vaivaa minua yllättävän vähän. Ilmeisesti on ollut tarkoitus tehdä jatkuvajuoninen stoori. Alkua pidemmälle ei ole päästy, mutta kyllä tämä varmasti jo tällaisenaan jotain antaa.
-
Nyt on Italiassa ilmestynyt tällainen:
(http://lizard.rcslibri.corriere.it/shared_libri/cover/medium/1704583_0.jpg)
Aavikon skorpionit integraali. Tilasin ittelleni ja onpa melkoinen opus. Yli 400 sivua ja alussa on liki 30 sivua aiheeseen liittyviä akvarelleja. Tätä selaamalla ja vertaamalla huomaa, että suomeksi julkaistu sarjan ykkösosa kärsii varsinkin alussa heikohkosta painojäljestä. Tässä integraalissa on muutenkin sivutaittoa muutettu - sivut ovat pienempiä mutta kuvat isompia. Joitakin ruutuja on kavennettu, mutta aika hassusti jotkut ruudut ovat vastaavasti myös lavennettua eli niissä on enemmän Prattin piirtämää viivaa. Tiedä sitten, missä julkaisussa nämä tarinat on julkaistu niin, että Prattin piirrokset näkyvät kokonaan...
Joka tapauksessa olen älyttömän tyytyväinen hankintaani. Luulisi, että tällainen kannattaisi julkaista suomeksikin. Säästelen tämän sajakuvaherkun joulunpyhiksi.
-
Joka tapauksessa olen älyttömän tyytyväinen hankintaani. Luulisi, että tällainen kannattaisi julkaista suomeksikin. Säästelen tämän sajakuvaherkun joulunpyhiksi.
Paljonkohan tuon suomipainokselle tulisi hintaa? Mitä tuo maksoi Italiassa? En sitten tiedä kenellä on oikeudet Aavikon skorpioniin Suomessa, Jalavalla, Wsoylla vai ei kenelläkään? Sen suomalaisen Aavikon skorpionin hinta huitelee markkinoilla 70-120 eurossa (toki voi löytää halvemmallakin) ja se tekee kyllä aina kauppansa. Mutta, se ei valitettavasti ole sama asia kuin, että tuollainen integraali maksaisi uutena esim. 60€. Hienoahan se olisi, jos joku tuon suomeksi julkaisisi.
-
....En sitten tiedä kenellä on oikeudet Aavikon skorpioniin Suomessa, Jalavalla, Wsoylla vai ei kenelläkään? .....
käsittääkseni Jalavalla on yksinoikeus Hugo Prattin tuotantoon tällä hetkellä
-
Jalavalla on yksinoikeus julkaista Prattia Suomessa.
Juu tämä vastaus näytti olevan niin kaukana ja hyvin piilotettuna tässä viestiketjussa, etten millään jaksanut selata sinne asti! Ei voi olettaa, että ihminen tajuaisi katsoa kaksi viestiä taaksepäin..
Jos oikeudet on Jalavalla, niin en usko tuon julkaisemiseen, mutta ei se ole minun uskon asiani ja olen mielelläni tässä asiassa vääräuskoinen.
-
Aavikon Skorpionit ovat Prattia parhaimmillaan. Janne sulla on luvassa onnistunut joulu.
-
Mitä tuo maksoi Italiassa?
Jotain 20-30 euron välimaastossa. Ei todellakaan liikaa. Tietysti päälle postikulut. Kyllähän se Suomessa olisi vähintään tuplasti enemmän, mutta ilomielin sen makselisin.
Oli sama kustantaja julkaissut koosteen myös Prattin Fleetwayn sotatarinoista. Kakki 12 tarinaa samoissa kansissa. Se jäi nyt hommaatta, kun osa tarinoista on jo haalittuna joko suomen tai engelskan kiellä. Hintakin oli korkeampi kuin tuossa skorpioneissa. Hiukan kaduttaa, kun en ostanut. Olisihan se ollut kiva nähdä millaisella painojäljellä italialaiset ne tarinat ovat saaneet ulos. Ehkäpä sitten ensi kerralla.
-
Mulla on tuo Prattin tekemien korkkareiden integraali. Ei omasta mielestäni yllä ihan Aavikon Skorpionien tasolle, tarinat ovat mitä ovat (=korkkaria). Mutta muutamassa jaksossa on erittäin hienoa taidetta. Itse koin kyllä saavani vastinetta rahoille.
-
Ernie Pike on teki aikoinaan vaikutuksen. Pitääpä pistää opus hakuu. Samoin Varjo, josta siitäkin on nähty meillä vain pikkupätkä, kolahti. Tulisikohan siitäkin joskus jonkinlainen integraali...
-
No nyt on omassa hyllyssä Gli Scorpioni del Deserto integraali.
Valitettavasti. Suorastaan uskomattoman kamalaa tilkkutäkkieditointia kahden ensimmäisen albumin osalta. Neljän rivin sivut oli moukaroitu kolmirivisiksi. Lähes kaikki ruudut kavennettu jostain suunnalta, jopa ylhäältä ja alhaalta, joskus sekäettä. Pahimmillaan puolet ruudusta poissa! Olihan kolmirivistä Venetsiassa-albumiakin editoitu, mutta siinä oli sentään säilytetty ruutujen alkuperäinen korkeus; eikä ruutuja muokattu totaalisen mielivaltaisesti. Pratt oli vielä valvomassa. (Tai en tiedä, kuinka vanha integraalin ruutujako on, mutta hirveältä insinöörijäljeltähän tuo nyt näyttää.)
Kyllä, Jalavan albumia vaivasi viivojen katoaminen. Tässä vaivaa viivojen kyllästyminen. Henkilöiden silmät ovat yksityiskohtaisimmissa kuvissa ummessa. Loppupuolella jälki kohenee, kun alkuperäinenkin ruutujako on kolmirivinen.
Voej, että korpee! Välttäkää! Ostoslistalle irralliset albumit.
-
Vaan mikä on alkuperäinen ruutujako? Itse huomioin, että suomiversiossa, joka muuten on WSOY:n kustantama, osa kuvista on pienempiä kuin tässä integraalista. Vai oliko käytössäsi joku muu albumi vertailupohjana?
Minun mielipiteeni on, että WSOY:n julkaisussa sivutaitto on paljon tukkoisempaa kuin integraalissa. Tosiaan myös painojälki on integraalissa parempaa, joten minua ei tippaakaan kaduta hankintani.
-
Kyllähän tuo ruudun sisältö näyttää suurenevan, kun zoomataan alkuperäisen ruudun sisälle ja kropataan reunus helvettiin. Tämähän on samaa keskustelua, kuin joskus muinoin pan & scan-elokuvien kanssa. Kivenkovaa väitettiin, että Hyvät, pahat ja rumat-elokuvan täyskuvaversio 1.33:1 on paljon parempi, kun siinä on suurempi kuvakoko kuin "älyttömässä" postilaatikkoversiossa, jossa on mustat raidat ylhäällä ja alhaalla.
Tietysti kolmirivisessä sivussa ruudut ovat muutenkin korkeammat, kuin nelirivisessä, vaikka sivukoko onkin integraalissa neljä senttiä matalampi. Itselle tärkeintä silti olisi, että kuvainformaatio olisi alkuperäisestä tallella, Hugo Prattin taiteen suhteen olen sillälailla neuroottinen.
WSOY:nhän tuo suomiversio oli... no, ketutuksen piikkiin. ;D
-
Ilmaisin itseni epäselvästi. Tarkoitinkin sitä, että joissakin kuvissa juuri sitä kuvainformaatiota oli tässä integraalissa enemmän. Tämä siis hämmentää mieltä. Onko siis viivoja lisäilty joihinkin ruutuihin tätä integraalia varten? Ei ole ainakaan Pratt ollut asialla.
-
Ilmaisin itseni epäselvästi. Tarkoitinkin sitä, että joissakin kuvissa juuri sitä kuvainformaatiota oli tässä integraalissa enemmän.
Tuossa näytekuvassani on sattumalta näköjään esimerkki myös tästä ruudun modifoimisesta. Ekan paneelin oikeaan reunaan on on lisätty pala, savusta jopa huomaa, että jälki on erilaista. Integraalin paneelien lisäkäsittelystä on todennäköisesti vastuussa Art Director Francesca Leoneschi.
Myös Samarkandissa-albumissa on ruudunjatkamista. Jalavan alpparissa sivut 6-25 ovat kuva-alueeltaan matalampia, kuin muut sivut. Juhlavassa väriversiossa ruutujako on yhdenmukaistettu; jokaisen paneelin alareunaan on lisätty sentin palanen. Tämäkään kisällityö ei ole aivan briljannttia; jatkon näkee helposti. Ruudunjatkaminen ei kuitenkaan harmita niin mittavasti, kuin paneelien suruton leikkaaminen.
-
Nyt näen valon. Enpä olisi arvannut, että tällaista ruudunjatkamista harrastetaan. Itse selailin vain joitakin sivuja suomialbumista vertaillakseni sitä integraaliin, enkä silloin havinnut ihan näin surutonta silvontaa. Nyt alkoi harmitus!
-
Solamen miseris socios habuisse doloris. :P
Lohduttautua voi, että sentään “Dry Martini Parlor” ja “Brise de Mer” jaksot ovat alkuperäisessä muodossaan.
Lizardin värialbumit pitää silti hankkia jossain välissä. Jo pelkästään alun valokuva- ja akvarelliekstrojen takia. Ykkösessä ja kolmosessa on noin 30 sivua kummassakin, kakkosessa jopa 60.
Havaitsin tuossa myös, että syksyllä Jalavalta ilmestyvä värillinen Samarkandissa-albumi on sivumäärältään kapoisempi, kuin Lizardin italiaversio, jossa alussa 60 sivua herkkua. Vuoden 2002 Lizardin MU-alpparin alussahan on hulppeat sata sivua historiallista taustaa ja kuvitusta (uusi värillinen italiapainos on taasen hiukan karsittu, tai sitten siinä on eri ekstrat ???). Ilmeisesti myös ranskaversioiden alkuspessut ovat osittain erilaiset, kuin Italiassa. On tämä niin vaikeaa.
-
Hemmetin vaikeaa edelleenkään löytää Jesuit Joen elokuvaversiota. Ei dvdtä ainakaan, ja esmes englanninkielisellä tekstillä. Ranskan VHS oli sentään Warner Home videon julkaisu.
-
Hommasin itselleni Lizard Edizionin joitakin vuosia sitten julkaisemat kolme Varjo (eli l'ombra) -albumia, joissa on käsittääkseni kokonaisuudessaan tämä sarja. Havaitsin hieman yllättäen, että Suomessa on julkaistu melkoinen osa Varjon seikkailuista, peräti 33,33 prosenttia. Nimittäin Suuri Sarjakuvakirja 2 esittää kokonaisuudessaan ensimmäisen albumin sisällön.
Pientä vertailua tuli tehtyä. Suuressa sarjakuvakirjassa on käsittääkseeni alkuperäinen sivutaitto ja siinä tarina esitetään viisirivisenä. Lizard Edizionin julkaisuissa sivutaitto on muutettu vaakatasoon ja samalla kaksiriviseksi. Tästä on seurannut hyvää ja huonoa. Huonoa on, että joissakin kohdissa joitakin, etenkin isoja pystysuuntaisia, kuvia on saksittu. Kuvien kaventamisen myötä on menetetty hieman sitä rikkautta, jonka viisirivinen sommittelu on mahdollistanut. Ihan hirveän suurta syntiä muutostyössä ei ole tehty. Mitään kuvaa ei ole turhaan kavennettu ja vaikeista kohdista on selvitty yllättävän nokkelasti.
Uudemmassa versiossa hyvää on, että ruudut ovat isommassa koossa. Sivut ovat myös ns. ilmavia ja helppolukuisia (eli ei tarvitse miettiä, mihin ruutuun seuraavaksi pompataan...). Olen kuitenkin vankka alkuperäisen sivutaiton kannattaja.
Varjo on sarjakuvana aivan mahtava, vaikka Pratt ei ole itse vastannutkaan tekstistä. Kirjoittaja on Alberto Ongaro. Kuvitustyössä on juuri se henki, joka saa Pratt-kuumeen nousemaan yli kipupisteen eikä Ongaron teksti ole todellakaan hullumpaa. Jotkut ovat voineet lukea saman kaksikon samantyylistä sarjaa Pataässä, mutta tämä on sitä huomattavasti parempi sarja. Jos joku ei vielä ole lukenut Varjoa, niin ehdottomasti kannattaa hommata Suuri sarjakuvakirja 2 itselleen (ja italiaa osaavien kannattaa tilata jostain itselleen Lizard Edizionin albumit 2 ja 3, joita esim. Amazonilta löytyy melko halpaan hintaan. Varmaan näitä ranskaksikin löytyy.). Kustantajille pieni vinkki: integraali olisi paikallaan! Mieluiten alkuperäisellä sivutaitolla.
-
Sitä Pataässää löytyykin sitten Suuri Sarjakuvakirja III:sta 22 sivun pituinen seikkailu. Ongaro, Faustinelli ja Pratt.
Timo
-
Jalava lupaa facebookissa Prattia syksyksi. Mistähän mahtaa olla kyse? Corto Siperiassa ilmestyy toukokuussa.
-
Olisi kiva lukea på finska vaikkapa se aavikkoseikkailu, josta oli näytettä Sarjakuvan maailmoissa.
-
Älä muuta virka. Se on kai se Somalia-tarina.
-
Ihan mikä tajhansa Seikkailujen Mies -sarjasta kelpaisi minulle. Ja muutenkin on, mistä valita.
-
Ihan mikä tajhansa Seikkailujen Mies -sarjasta kelpaisi minulle. Ja muutenkin on, mistä valita.
Jesuiitta Joe eli Suuren Pohjolan mies tulee ensi syksynä. Muissa sarjan kolmessa osassa on se pulma, että oikeudenomistajalla ei ole A4:n painomateriaaleja eikä suomalainen kustantaja halua julkaista sarjaa A5 koossa, missä koossa sitä on viimeksi Euroopassa julkaistu. Katsotaan vielä mitä voidaan tehdä tämän suhteen...
-
Ou Jee!
-
YAY! Hieno uutinen!
Sattumoisin katsoin juuri tuon edellä mainitun elokuvatulkinnan alpparista. Ranskan VHS:n bittimuotoisen kopion pehmeällä kuvanlaaadulla. Ilman tekstitystä.
Kuvakerronta toimi kuitenkin komeasti, näyttelijät hoitivat hommansa, ääniraita oli paikoin aika häkellyttävä, mutta viihdyttävä. Seurasi varsin uskollisesti sarjakuvan kerrontaa, vaikka jätti muutamia kohtauksia väliin. Elokuvan korppikotkakertoja oli totaalisen hulppea lisämauste juonikeitokseen, vaikka pitkät selostukset pysyivätkin kielimuurin väärällä puolella.
Tämä on ollut kärkikymmenikössä toivotut (tekstitetyt) DVD-julkaisut listallani, mutta nyt himo vaan vimmaantui.
Oliko se Suomessa pyörähtänyt teatteriversio todellakin tekstitetty suomeksi? Imdb taisi ilmoittaa, että leffasta olisi olemassa myös englanniksi dubattu versio.
Saattaisiko kelat olla vielä jossain Elokuva-arkistossa?
-
Oli siinä suomitekstit, englanninkielinen versio. Muistan lauseen "Too much happiness in these woods." Ei menestynyt, Turussa pyöri vissiin vain viikon. Yksi kopio ja sekin Kamraksen joten epäilen arkistoon päätymistä.
Ihmettelen ettei ole tullut telkkarista eikä tosiaan löydy deeveedeellä mistään.
-
Eri hieno uutinen.
Pistäpä Markku niille ulkomaanepeleille luu kurkkuun jotta saadaan hyvässä formaatissa suomeksi! ;)
-
Hyvä uutinen!
Timanttista.
-
Onpahan jotain muutakin odottamista tänä vuonna kuin Futiksen EM-kisat ja Taark Naitti. Nice!
-
Nythän siellä Jalavan uutuuksissa on mainittu myös Somalian mies!
-
Hommasin itselleni Lizard Edizionin joitakin vuosia sitten julkaisemat kolme Varjo (eli l'ombra) -albumia, joissa on käsittääkseni kokonaisuudessaan tämä sarja. Havaitsin hieman yllättäen, että Suomessa on julkaistu melkoinen osa Varjon seikkailuista, peräti 33,33 prosenttia. Nimittäin Suuri Sarjakuvakirja 2 esittää kokonaisuudessaan ensimmäisen albumin sisällön.
Kerrottakoon vielä, että se Suomessakin julkaistu ykkösosa oli näistä kolmesta paras. Kakkonenkin oli hyvä, mutta toisti vähän liiaksi ykkösosan kuvioita. Roistokin oli sama. Kolmososa oli ihan erilainen: se koostui episodeista, joissa yhdessä Varjo esiintyi tyystin ilman naamioasuaan. Kyseinen jakso oli myös ainoa, jossa ei ollut samaa konnaa kuin kahdessa ensimmäisessä albumissa. Kolmosen sivutaittokin vaikutti simppelimmältä, ja se lieneekin julkaistu alkujaan ihan erilaisessa formaatissa. Kolmosessa oli myös vähemmän sivuja kuin kahdessa edeltäjässä.
Olen edelleen sitä mieltä, että hyvän integraalin tästä saisi. Mutta sitä odotellessa kaikkien kannattaa ehdottomasti hankkia itselleen tuo suomennettu ykkösosa!
-
Älä muuta virka. Se on kai se Somalia-tarina.
Kansikuvakin on jo näytillä...
Somalian mies
Hugo Pratt
Mies ja seikkailu 2 (http://kauppa.tietosanoma.fi/9789518874709)
Ensimmäisen maailmansodan aikana luutnantti Robinson lähtee sotilaspartion kanssa etsimään kadonnutta brittiläisen siirtomaa-armeijan kapteenia. Jäljet johtavat Somalian puolelle, missä salaperäinen alkuasukasnoita tuo etsintään mystisen ulottuvuuden. Kun matka jatkuu Somalian aavikolla ja hiekkamyrsky nousee, alkaa tapahtua yhä kummallisempia asioita.
Somalian mies on laatusarjakuvaa parhaimmillaan.
Alkuteos: L' uomo della Somalia
Suomennos: Heikki Kaukoranta
ILMESTYY SYYSKUUSSA
-
Sarjakuvan maailmoissa tästä saatiin maistiainen.
Hienoa saada lukea tarina kokonaisuudessaan.
Mulla on tuo ranskalainen pienikokoinen Somalia-teos. Eipä ole vaan tullut luettua...
-
Ton kun saan niin sitten mulla on vissiin kaikki vanhat sarjakuvat mitä olen himoinnut.
-
Ton kun saan niin sitten mulla on vissiin kaikki vanhat sarjakuvat mitä olen himoinnut.
Lucky You! ;D
-
Somalian mies -albumi on Jalavan sivujen mukaan siirtynyt ensi keväälle. Harmi juttu, mutta onneksi taitaa syksyllä silti tulla aika hyvin ostettavaa, Suuren pohjolan mies ja muuta.
-
Lueskelen parhaillaan Annaa ja Dania. Se on Prattin ensimmäinen yksin tekemä sarjakuva eli hän on vastannut kuvituksen ohella myös tekstistä. Mutta mitä kummaa, kun sivulla 14 on viimeisen sivun signeerannut Prattin ohella Gisela Dester? Kuka hän on ja mitä tekemistä hänellä on ollut Prattin albumissa?
-
Lueskelen parhaillaan Annaa ja Dania. Se on Prattin ensimmäinen yksin tekemä sarjakuva eli hän on vastannut kuvituksen ohella myös tekstistä. Mutta mitä kummaa, kun sivulla 14 on viimeisen sivun signeerannut Prattin ohella Gisela Dester? Kuka hän on ja mitä tekemistä hänellä on ollut Prattin albumissa?
Hugolla riitti suhteita limittäin ja lomittain. Dester oli Prattin Argentinan-kauden assari ja "kumppani", ei vihitty vaimo josta sittemmin tuli esikuva Corton rakkaudelle, Pandora Groovesnoorelle.
http://cortomaltese.com/about-the-author/
-
Hän oli seikkailujen mies
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=10022.0;attach=23032;image)
-
Somalian mies -albumi on Jalavan sivujen mukaan siirtynyt ensi keväälle. Harmi juttu, mutta onneksi taitaa syksyllä silti tulla aika hyvin ostettavaa, Suuren pohjolan mies ja muuta.
Suuren Pohjolan mies = Jesuiitta Joe? Ilmeisesti sekin siirtyi keväälle 2013? That makes Tolppis one sad little panda :'(
-
Kyllä sen pitäisi vielä tämän syksyn aikana tulla, kertoi Markku Jalava.
-
Kyllä sen pitäisi vielä tämän syksyn aikana tulla, kertoi Markku Jalava.
Ai jaa? No sehän on hyvä uutinen!
-
En ole toviin ehtinyt käydä sarjakuvaostoksilla (tai edes lukea Kvaakkia), mutta tänään löytyi Akateemisesta Suuren pohjolan mies. \o/
-
MAHTAVAA!
-
Hankin Suuren Pohjolan miehen torstaina ja nyt sain sen luetuksi. Vaikka tarina on selkeä ja helposti seurattavissa, ei Pratt tälläkään kertaa päästänyt lukijaansa helpolla. Minun oli vaikea tajuta noin arvaamattoman päähenkilön ajatuksenjuoksua.
Ilmeisesti Jesuit Joe ei muissa albumeissa seikkaillut? Hahmo on kaikesta huolimatta kiehtova, hänestä olisi saanut enemmänkin tarinaa aikaiseksi.
Kokonaistuomio: Pidin albumista. Graafisesti taas kerran kaunista työtä. Hieno ratkaisu tehdä 12 ensimmäisestä sivusta täysin sanattomia, antaa kuvien puhua puolestaan.
Ahaa, katsoin Bedetheque-sivustolta, että yksi 17-sivuinen keskeneräiseksi jäänyt Jesuit Joe-tarina olisi vielä olemassa, julkaistu 1984 La Marge-lehdessä.
http://www.bedetheque.com/serie-2810-BD-Jesuit-Joe.html
-
Ahaa, katsoin Bedetheque-sivustolta, että yksi 17-sivuinen keskeneräiseksi jäänyt Jesuit Joe-tarina olisi vielä olemassa, julkaistu 1984 La Marge-lehdessä.
Ahaa! Olenkin ihmetellyt joissakin bibliografioissa kummittelevaa Jesuit Joe 2:sta. Mahtaako tämä olla se tarina, jossa Jesuit Joen jaloissa lojui kuolleita saamelaisia tms. Sellainen kuva täällä kvaakissa on vilahtanut.
-
Tämmöinenkö?
(http://archivespratt.net/Images_hugo_pratt/originaux/1984-jesuit-joe.jpg)
Löysin täältä:
http://www.archivespratt.net/originaux.htm
Hienoja Pratt-originaaleja vuosien varrelta tuolla sivulla.
-
Kuulemma jonnekin Kanadaan tai Alaskaan muutti 1800-luvulla pieni joukko Norjan saamelaisia opettamaan poronhoitoa paikallisväestölle. Lieneekö se tämän kohtauksen taustalla?
Enemmän kuin hienoa, että saatiin tämä suomeksi. Voima olkoon Markku Jalavan kanssa. Mutta paljon on Prattin keskeistäkin tuotantoa vielä suomentamatta...
-
Ilmeisesti sitten Jalava julkaisee kaikki neljä Prattin Seikkailujen mies -albumia, ainakin albumin takakansi sanoo että sarjassa ilmestyy neljä albumia. Somalian mies ilmestyy vielä tänä keväänä, sanoo toissapäivänä päivätty tiedote.
Jii-haa!
Somalian miestä olen odotellut varmaan jo 25 vuotta, siitä lähtien kun luin sen maistiaisen jostain 1980-luvulla julkaistusta kokoomateoksesta. Suomi on niistä päivistä muuttunut sillä tavoin, että Somalian historiaankin kohdistuu ihan uudenlaista mielenkiintoa.
-
Jii-haa!
Somalian miestä olen odotellut varmaan jo 25 vuotta, siitä lähtien kun luin sen maistiaisen jostain 1980-luvulla julkaistusta kokoomateoksesta.
johoo-joo, Sarjakuvan maailmat. vuodelta 1982. Eedenistä länteen olis tarinan oikea tai ainakin ranskankielinen nimi - À l'Ouest de l'Éden. Vuodesta 1982 tätä on sit odoteltu. 30+ vuotta. Jee.
Timo
-
Lähden juuri duunista suunnistamaan kohti Akateemista kirjakauppaa (tai luultavasti poikkean matkan varrella jo Kampin antikvariaatissa jossa alppari voisi myös olla). Kiintoisaa nähdä iskeekö Prattin Jesuiitta Joekin kuten kaikki muutkin Prattit tähän asti...
-
Ennakko-odotus: ehkei ihan parhaiden Cortojen tasolla, mutta pärjää Aavikon skorpioneille ja päihittää useimmat näistä suomennetuista Prattin nuoruudentöistä. Eli neljän tähden sarjakuvaa?
-
Tämmöinenkö?
Justiinsa se!
-
Erittäin hyvä arvostelu. En ole vielä saanut albumia käsiini, mutta italiaksi olen sen lukenut. Malttamattomana odottelen suomiversion tsekkaamista, varsinkin kun arvostelu sai kuumeen nousemaan entistä korkeammalle. Olen kuitenkin eri mieltä siitä, että Corton ystävät eivät olisi välittäneet Annasta ja Danista. Luin sen joku aika sitten uudestaan, ja ainakin minä tykkäsin siitäki. Oikeastaan paljon enemmän kuin ensi lukemalla.
Arvostelija totesi, että Suuren Pohjolan mies ei nivoudu mitenkään Corto Maltesen tarinaan. Totta. Mutta ainakin kahdessa sarjan tulevassa osassa nähdään samoja hahmoja kuin Cortoissa.
-
Samaa mieltä Annasta ja Danista. Yleensä en pidä niin vanhoista sarjakuvista (lähinnä se (kuva)kerrontatapa ei viehätä minua). Annan ja Danin kuitenkin pelastaa eksoottinen miljöö ja sellainen mukava, harmiton seikkailufiilis. Vähän samaa löydän vanhoista Tarzan-elokuvistakin.
-
Jesuit Joe ei ole ilmeisesti ollutkaan videolla Suomessa saatavana. Väite perustui virheellisiin ja vahvistamattomiin tietoihin.
Heitän tuhkaa päälleni.
No nyt onkin tuhkaviikot... tai kohta. Joo, ihmettelen miksi ei ole Jesuiittaa saatavilla mistään, tuskin ja vaivoin voi katsoa pätkissä ja fransuankielellä jootoopista.
Elokuvan näkemisestä on aikaa, paljon aikaa, mutta muistelen että se oli jopa parempi kuin kovin, hm, suorasukainen sarjakuva.
Ei ole tullut edes teeveestä, Suomen teeveestä ainakaan.
-
Jesuiitta Joe suomeksi nyt hommattu. Eilen saikulla tuli luettu kasa sarjiksia mutta en vielä kerennyt tuohon alppariin asti. Ensivaikutelma ehkä pieni pettymys, lähinnä koska a) väreissä b) ohuempi kuin luulin. Toivottavasti lukukokemus sinänsä on positiivinen, täytyy palata asiaan siis sitten...
-
Taitaa tuo ranska-VHS olla ainoa virallinen tallenne maailmassa. Harmi!
Albumi oli sitä vastoin hieno lisäys Pratt-suomennoksien listalle. HP:n sankarigalleriahan on aikaisemminkin esitellyt varsin tylyjä henkilöhahmoja, mutta Jesuiitta Joe oli jo aika sosiopaattinen tapaus. Tuolleen hilpeällä tavalla.
Oksalla kujertelevasta punarintapariskunnasta Joe kantaaottavasti ampuu toisen livertelijän. "Liian paljon iloa tässä metsässä" tokaisussa jopa muslimisoturi Kuš jää lakonisen murhanhimoisissa kommenteissaan toiseksi.
Jotain kritiikkiä jos pitää laittaa, niin ekstramateriaalin puuttuminen on pieni miinus. Toisaalta uusien Cortojen johdannoissa raivostutti jonkun pilipalikuvaajan törkeän huonot valokuvat. Tässä albumissa Rasin tekstauksessa oli myös omituista epäjohdonmukaista viivapaksuuden vaihtelua. Välillä jopa saman puhekuplan sisällä. ^-^
Kiitokset Jalavalle! Kyllä tähän odottaa ilolla jatkoa.
-
Nyt on Suuren pohjolan mies ostettu ja luettu. Pitäisi ehkä lukea toistekin ennen arvostelua, mutta kerrotaan nyt ensivaikutelmat:
Kyllähän tästä jokainen kaltaiseni prattisti varmaankin tykkää. Prattin parhaita tämä ei ole, joten liialliset odotukset voivat kostautua hienoisena pettymyksenä. Keskinkertaisen sarjakuvantekijän tuotannossa tämä voisi olla pääteos ja kohokohta, mutta Prattilla tämä menee välitöiden joukkoon. Juoni sisältää hieman liiaksi jolkottelua, tosin kaikeksi onneksi tässä jolkotellaan Kanadan erämaissa eikä epämääräisessä myyttien ja maneerien hötössä niin kuin Cortossa loppuaikoina.
[spoiler]Vastaantulijoiden tappaminen on hauska harrastus, itsekin teen sitä melkein päivittäin täällä Turussa, mutta tarinan pohjaksi se ei ole kummoinen.[/spoiler]
Historiallisen seikkailusarjakuvan suhteen pätee sääntö, että Pratt on paskimmillaankin parempaa kuin suurin osa muusta. Suosittelen tätä prattistien ohella myös ennakkoluulottomille länkkärifaneille.
Somalian miestä odotellaan innolla tässäkin suunnassa.
PS. Itsekään en täysin ymmärtänyt ajatusta, että juveniili Anna ja Dan ei olisi miellyttänyt Corto-faneja. Onhan sekin tunnistettavaa Prattia ja monessakin mielessä esi-Cortoa. Asia erikseen on se, että olisin itsekin ottanut 2000-luvun alussa mieluummin Mies ja seikkailu -suomennokset kuin Annan ja Danin.
-
Minullekin tämä oli pieni pettymys: nopealukuinen ja yksitoikkoinen albumi. Eniten häiritsi harvinaisen epämiellyttävä päähenkilö. En voi tulkita häntä edes Prattin kritiikiksi valkoista miestä kohtaan, koska hän on ainakin osittain intiaani. Odotan kuitenkin mielelläni jatkoa Mies ja seikkailu -sarjaan. Kerrontatapa ja piirrokset olivat prattilaisia ja nautittavia.
Suomalaisen painoksen vuosiluku puuttuu albumista. Varmaan siksi Jukka ei merkinnyt sitä arvosteluunsa, mutta olisihan se hyvä tietää, onko teos julkaistu 2012 vai 2013.
-
Eniten häiritsi harvinaisen epämiellyttävä päähenkilö. En voi tulkita häntä edes Prattin kritiikiksi valkoista miestä kohtaan, koska hän on ainakin osittain intiaani.
Corto on tappanut vähintään yhtä paljon, eikä aina edes paremmista syistä. Prattia kiehtoivat tappajat ehkä vähän häiritsevälläkin tavalla. En kuitenkaan voi olla kysymättä, onko tämä päähenkilö Rasputinin tapaan jopa tarkoituksella rakennettu jonkinlaiseksi anti-Cortoksi. Omaa tietään äärimmäisellä ehdottomuudella kulkeva tappaja, jota eivät tässä tapauksessa aja haaveet ja unet, vaan hulluus. Kumpi on pahempi, Jesuit Joe vai Corto?
Ps. Kun kerran Prattilla näitä westernejäkin on, niin saataisiinkohan joskus uusintapainos Fort Wheelingistä?
-
Ps. Kun kerran Prattilla näitä westernejäkin on, niin saataisiinkohan joskus uusintapainos Fort Wheelingistä?
Ja kaikki kolme osaa kerralla, kiitos! :)
-
Ja kai kaikki Pratt-fanit muistavat yhä sen "sympaattisen" hahmon nimeltä Kus? :laugh: Luultavasti nimenomaan asenteensa takia kylmäverisin Prattin hahmoista.
-
Luultavasti nimenomaan asenteensa takia kylmäverisin Prattin hahmoista.
Kush tappoi ahkerasti, mutta vain poliittisista syistä. Siinä suhteessa hän eroaa muista Prattin tappajista, joille tappaminen on oman elämäntunnon ja yksilöllisyyden ilmaisu, Corton tapauksessa höystettynä epämääräisellä "tapetaan välillä sortajia" -vakaumuksella.
-
Olipahan pettymys tämä pohjolan mies. Juosten pissityn tarinan lukaisi n. 10 minuutissa ja muutenkaan se ei sisältänyt sen suurempia ahaa-elämyksiä. Heikoin suomeksi tullut Pratt-albumi. Toivottavasti muut sarjan Prattit eivät ole tämmöisiä selkeitä välitöitä.
Fort Wheelingin uusintapainokselle kannatusta myös täältä, se on aivan eri luokan sarjakuvaa.
-
Hesarissa oli Suuresta Pohjolan miehestä hyvä arvostelu. Römpötti esitti arvauksen, että tarina on piilopamfletti katolista kirkkoa vastaan ja alkuperäiskulttuurien menetetyn koskemattomuuden puolesta. Joe on siis intiaani, jonka katolinen pappi on vieraannuttanut sekä valkoisten että intiaanien kulttuurista. En tiedä, osuiko arvaus oikeaan, muuta se selittäisi hyvin päämäärättömältä tuntuvan tappamisen. Ja oli itse tarinasta mitä mieltä tahansa, niin kyllähän kuvituspuoli saa pissimään hunajaa!
-
Totta. Römpötillä on erittäin hyvä poiminta, että kohtaus katolisen papin kanssa saattaa avata teoksen aiheen. Tuo eksistentialistinen kriisi/identiteettikriisi/pamfletti -selitys on hyvinkin mahdollinen. Itsekin ajattelen, että tuo Jesuit Joen silmitön tappaminen vaatii "selityksen"; ainakin se mielessä tulee lukiessa vähän parempi olo.
-
Itsekin ajattelen, että tuo Jesuit Joen silmitön tappaminen vaatii "selityksen"
Samaa mieltä. Tuo Römpötin selitys lienee parempi kuin oma tulkintani Jesuit Joesta Prattin satiirina omasta tarinankerronnastaan.
-
Siis eikö tuo nyt ollut ihan selkeästi esitetty sarjakuvassa että se katolinen pappi oli pahoinpidellyt Jesuit Joeta tämän ollessa nuori? Näin minä sen selitin. Muutenhan Jesuit Joe nirtsi porukkaa ihan sisäisen fiiliksensä mukaisesti ja oman, myönnetään, vinksahtaneen oikeuskäsityksensä mukaisesti.
-
Äh... väkivaltaa...
Olihan tässä vähän viittauksia alkuperäiskansojen oikeuksiin (Louis Riel viittaus) ja se intiaanimadonnan skalpeeraaminen. Paljon väkivaltaa toisten suojelemiseksi tai silkkaa itsepuolustusta, mutta tuo siskon kunniamurhan oli kai tarkoituskin jättää vähän paha maku suuhun. Varsinkin kun Kersantti Fox ei edes mainitse mitään kuolleesta intiaaninaisesta... pitääkö näitä nyt näin analysoida?
Kymmenen vuotta sitten tuokin oli mielestäni ihan hyvä sarjakuva..
Onkohan tässä vähän turhan aikuinen, kun murehtii jo sarjakuvien väkivaltaisuutta? Mennyt on aika kun ninjat oli siistejä ja Conan barbaari hauskaa luettavaa...
-
Louis Rielin elämäkerran sarjakuvana on tehnyt muuten Chester Brown. Ei ole kai tullut suomeksi?
No ei.
Jesuit Joe oli elokuvana parempi. Kyllä siinäkin tapettiin ja "oli liikaa onnellisuutta näissä metsissä", mutta tarina oli kehittyneempi. Filmin loppuhuipennuksena inuiittiperheessä vaimo on synnyttämässä esikoista. Joe laitetaan avustamaan eli tekemään avantoa järveen, siltä varalta JOS lapsi olisi tyttö...
-
Tästä klassisesta Jesuiitta Joen (Suuren Pohjolan mies) sivusta näyttää olevan kaksi versiota, puhekuplalla (neljännessä ruudussa (http://www.kvaak.fi/images/articles/02022013115210-2.jpg)) ja ilman. Jotenkin se puhekupla pilaa sivun täydellisyyttä hipovan sommitelman (lähes täysin) ja vähentää huumoria, ei lisää.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=5567.0;attach=24850)
-
Kyllähän se "liikaa onnellisuutta tässä metsässä" kuitenkin on tappavan lyyrinen repliikki. Jotenkin se antaa hyvin persoonallisen säväyksen päähenkilön hulluudelle. Preferoin siis puhekuplallista versiota.
-
Kyllähän se "liikaa onnellisuutta tässä metsässä" kuitenkin on tappavan lyyrinen repliikki. Jotenkin se antaa hyvin persoonallisen säväyksen päähenkilön hulluudelle. Preferoin siis puhekuplallista versiota.
Yksikseen höpiseminen taatusti ainakin lisää sitä (kylä)hulluutta.
Mutta tuo äänimaisema, kanootti soluu hiljaa joella, metsässä on vain linnunlaulua ja sitten kajahtaa laukaus, on niin herkullisen häijyllä tavalla hauska, että se on mielestäni pilattu tuolla puhekuplalla. Ei ole luotettu kuvan (ja äänitehosteen) voimaan... eikä ole luotettu lukijaan.
-
Puhekuplan teksti on aika oleellinen koko hahmon pään sisälle pääsemisessä. Ehkä se olisi voinut olla eri kohdassa.
Olen jotenkin viehtynyt siihen ajatukseen, että hyvässä albumissa on ainakin yksi täysin "mykkä" sivu. Toki muoto ei saa mennä sisällön edelle, myönnetään.
-
Onhan tuo puhekuplaton sivu kieltämättä kauniimpi, ja tykkäänhän minä muutenkin "mykästä" kuvakerronnasta. Mutta tässä albumissa ei tarinallisesti ole oikeastaan mitään muuta kiinnostavaa kuin yritys päästä sisälle Jesuit Joen omituiseen ajatteluun. Siinä tuon kuplan sisältö on hyvin oleellinen, kuten Jukka Lainekin totesi.
-
No ei.
Jesuit Joe oli elokuvana parempi. Kyllä siinäkin tapettiin ja "oli liikaa onnellisuutta näissä metsissä", mutta tarina oli kehittyneempi. Filmin loppuhuipennuksena inuiittiperheessä vaimo on synnyttämässä esikoista. Joe laitetaan avustamaan eli tekemään avantoa järveen, siltä varalta JOS lapsi olisi tyttö...
Taidan olla "vähän" sairas yksilö kun hörähdin tuon avanto-jutun kohdalla... >:D
Niin ja repla "liikaa onnellisuutta tässä metsässä" menee itselläni ihan legendaarisimpiin Pratt-reploihin sinne "et sinä ole minusta sympaattinen"-repliikin joukkoon josta jo täällä mainitsinkin. Absurdia ja julmaa mutta ah, niin hauskaa, englanninkielinen sana droll (Amusingly odd or whimsically comical). kuvaa ehkä parhaiten...
-
Tästä klassisesta Jesuiitta Joen (Suuren Pohjolan mies) sivusta näyttää olevan kaksi versiota, puhekuplalla (neljännessä ruudussa (http://www.kvaak.fi/images/articles/02022013115210-2.jpg)) ja ilman. Jotenkin se puhekupla pilaa sivun täydellisyyttä hipovan sommitelman (lähes täysin) ja vähentää huumoria, ei lisää.
Tämä on siis ilmeisesti kyseisen sarjakuvan alkuperäinen ruutujako? Joitain Cortojen uusintajulkaisujahan on pilattu uudelleenjärjestelyillä ja muokkauksilla.
-
Ja syksyksi on luvassa Sertãon mies!
-
Tämä on siis ilmeisesti kyseisen sarjakuvan alkuperäinen ruutujako? Joitain Cortojen uusintajulkaisujahan on pilattu uudelleenjärjestelyillä ja muokkauksilla.
Eikö kukaan tosiaankaan osaa kumota tai vahvistaa onko tämä julkaistu Pohjolan miehen alkuperäinen ruutujako?
-
Kukaan ei nähtävästi tiedä. Kannattaa kysyä kustantajalta. Oma arvaukseni on, että alkuperäisellä ruutujaolla menään. Jostain muistisopukasta tulee mieleen, että Markku Jalava ei ollut aikoinaan innostunut julkaisemaan näitä mm. siitä syystä, kun ei ollut saatavilla sarjakuvan alkuperäisiä versioita.
-
Suuren pohjolan mies on ihan alkuperäisessä ruutujaossaan.
Nämä Un uomo un' avventura -sarjan albumit olivat Prattin ensimmäisiä kuuden ruudun (kolmirivisiä) sivusommitelmia 1970-luvun lopulta. Corto Maltese Sveitsissä (1988) ja CM -Mu (1992) ovat myös jo alkujaankin kolmirivisiä.
Hugo Pratt ilmeisesti itse piti tästä ruutujaosta. Käsittääkseni Pratt oli mukana, kun CM - Nuoruus -albumia muokattiin kolmiriviseksi, vaikka ehtikin kuolla (1995) ennen kuin albumi ilmestyi 1996.
Itse diggailen molemmista ruutujaoista ihan yhtä lailla. CM - Nuoruus -albumihan koostui jo alkujaan neliöruuduista, joten muutos oli helppo. Tango ja Venetsiassa -albumien muutostyössä ruutujen korkeus on säilytetty ennallaan, ja nelirivisen pitkät ruudut on jaettu kahdeksi ruuduksi kolmirivisessä. Näin käytännössä sama taide löytyy molemmista albumeista. Kolmirivisen plussaa on suurempi ruutukoko ja sommitelmien "runollinen" ilmavuus. Nelirivisissä viehättää intensiivisempi kerronta (vähemmän sivunkääntöä) ja massiivisemmat aukeaman taidekokemukset.
Ketjun sivulla seitsemän sitten jo haukuinkin Aavikon skorpionien kolmirivimuunnoksen.
Tuo Lurkerin postaama sivu Suuren pohjoisen miehestä, josta puuttuu kupla, on ilmeisesti jostain portfoliosta/julisteesta tai sitten se on photoshopattu. Alla on kuva kyseisen sivun originaalista.
Kyllä Pratt tietää tekstiensä paikat. "Liian paljon iloa tässä metsässä." on sivullaan täysin oikeassa paikassa.
Niin, ja kuplahan on ajatuskupla, joten ei Joe yksikseen metsässä höpäjä. ;D
-
Suuren pohjolan mies on ihan alkuperäisessä ruutujaossaan.
...
Tuo Lurkerin postaama sivu Suuren pohjoisen miehestä, josta puuttuu kupla, on ilmeisesti jostain portfoliosta/julisteesta tai sitten se on photoshopattu. Alla on kuva kyseisen sivun originaalista.
Ah, kiitos tästä, nyt saan mielenrauhan.
Kyse on muuten, uskallan sanoa, sarjakuvahistorian yhdestä hienoimmista sivuista, niin sisällöltään kuin sommittelultaan.
-
Somalian mies löytyi eilen Tampereen Akateemisesta. Ostan omani myöhemmin Turun sarjakuvakaupasta, mutta lehteilyn perusteella tämä saattaa olla Jesuit Joeta rikkaampi tarina.
-
Hugo Prattin kaikki Mies ja seikkailu -albumit ovat puhdasta sarjakuvallista euforiaa.
Kuten jo sanoin, ne ovat kuvallista runoutta. Vaikka ne ovat tekstiltään suppeita ja nopeasti luettavissa, niin näihin tulee palattua tuon tuosta. Silmä ja mieli nauttii.
-
Somalian mies löytyi eilen Tampereen Akateemisesta.
Pitääpä käydä tsekkaamassa, olisiko se jo Helsinginkin myymälöissä.
Vaikka en Prattista niin kauheasti perustakaan, herätti se pieni näytepätkä Sarjakuvan maailmoissa semmoisen kutinan, että onhan tuo luettava. Niiden kirjassa olleiden näytesivujen tunnelma oli erityisen vangitseva.
-
Suuren pohjolan mies on ihan alkuperäisessä ruutujaossaan.
Nämä Un uomo un' avventura -sarjan albumit olivat Prattin ensimmäisiä kuuden ruudun (kolmirivisiä) sivusommitelmia 1970-luvun lopulta. Corto Maltese Sveitsissä (1988) ja CM -Mu (1992) ovat myös jo alkujaankin kolmirivisiä.
Kiitos kattavasta vastauksesta!
-
Harmin paikka, Somalian miehessä oli viiva rasteroitunutta. Vähän otti silimään kipiää.
-
Tuota minä en huomannut. Mutta tarina oli kyllä aivan eri tasolla kuin Suuren pohjolan miehessä. Vau ja uh! Niin (näennäisen) simppeliä kuvitusta mutta aivan nappiin toimi tarinan kanssa. Kyllä Hugo vaan osasi!
-
Joo, sopivan vaikeaselkoista ja tunnelma kohdallaan. Oli oikein rattoisa lukuhetki eilen illalla. Kyllä näitä on meikäläinen odottanut. Albumin takakannessa tai jossain muuten luki, että sarjaa julkaistaan neljä osaa, joten se viimeinenkin, oliko se Karibian mies tms., lienee vuorossa kai suunnilleen vuoden päästä. Sitä odotan näistä ehkä eniten, koska sarjan ulkomaankielisistä versioista en siitä ainoana päässyt kärryille.
-
Harmin paikka, Somalian miehessä oli viiva rasteroitunutta. Vähän otti silimään kipiää.
Selailin tätä Akateemisessa, ja kyllä tuo meikäläisenkin vanhoihin silmiin hivenen irvitti.
Omituisesti ruutujen reunoissa näkyi selvimmin.
Pakko-ostos tämä silti on. :o
-
Eli kaiketi täytyy suunnata Akateemiseen, sieltä nämä kaikki uutuus-sarjakuvat yhä tuntuvat järjestään löytyvän paremmin. Mikä tuota Suomalaista kurjakauppaa vaivaa kun ei saa niitä sarjakuvahyllyjään järkevään järjestykseen. Kyseinen kirjakauppa löytyy kuitenkin laajemmalti Suomen kaupungeista kuin Akateeminen kirjakauppa ja sieltä olisi paljon kätsympi käydä ostamassa...mutta kai se täytyy luovuttaa jo ton kanssa ja alkaa raahustaa tasaisin väliajoin Helsingin Akateemiseen.
-
Joo, viivassa niin pahaa pikseliä tai mitälie rasteria että minäkin sen paljaalla silmällä erotin. Tarina onneksi on hieno hourepainajainen, Prattia runollisimmillaan. Graafisesti Somalian mies ei häikäise, mutta voima onkin sisällössä, kerronnassa. Jos olisi painojälkeen satsattu kunnolla niin tämä olisi täyden kympin sarjakuvajulkaisu.
-
Eipä ollut Kampin antikvariaatissa tätä(kään). Noh, kais se on pakko, kun jaksais joskus, tosiaankin sinne Äkäteemiseen mennä. Miten näitä sarjiksia on nykyisin niin vaikea löytää? Vai johtuuko tämä vain siitä, tämä tunne, kun TE jotkut hankitte nämä niin hemmetin nopeasti, ties millä konstilla (postimyynnillä/nettitilauksella?)...
Ehkä tämä nykyaika on vaan liian nopea mulle.
-
Menkää Kulkukatin poikaan.
-
Eipä ollut Kampin antikvariaatissa tätä(kään).
Kampista on ihan kivenheitto Libriconiin, Fredrikinkatu 58. Tai älä nyt heitä sitä kiveä, ettei mene näyteikkuna rikki!
-
Kulkukatin poikakin on vähän hankalassa paikassa mulle mutta Libriconia voisi tietysti kokeilla, myös Fantasiapeleissä ehkä voisi olla joskus uurempia suomalaisiakin sarjiksia? Hmmm.
-
Harmin paikka, Somalian miehessä oli viiva rasteroitunutta. Vähän otti silimään kipiää.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=5567.0;attach=25355)
-
Tuntuu typerältä kehua turkulaista puljua mutta Turun sarjakuvakaupassa on kaikki asiallinen tarjolla ja postimyynti toimii. Stadin paras pulju on ylivoimaisesti Kulkukatti, se palvelu on aina niin tavattoman ystävällistä että on melkein tippa linssissä. Petterin palvelu on taas perseestä, tyly paskiainen.
-
Mutta hei, tuon Somalian miehen tiedostot on noin pieniresoluutioisina siirtyneet FTP:llä monta sekuntia nopeammin.
-
Hieman maistuu rahastukselta nämä Seikkailujen miehet. Melkoisen nopealukuisia läpysköjä joissa iso hintalappu. Oletetaan (varmaan oikein) että Pratt-fanit ostavat joka tapauksessa, vaikka olisi miten kurjaa painojälkeä ja Jalavalle tyypillinen surkea viidessä minuutissa tehty kansi. Olisivat voineet koota samaan albumiin kaikki.
-
Minulle kyllä kelpaa Pratti ja muu laatusarjakuva enkä viitsi mieltäni pahoittaa jokaisesta pikku virheestä. Vaikka hinta ei ole halpa ja joidenkin mielestä laadussakin on sanomista on toinen vaihtoehto olla kokonaan ilman...ainakin tällä valtavirran kotimaisella kielellä. Toki kaikki nuo koottuna samoihin kansiin, huippu laatuisena ja viimeisen päälle olevalla kannella olisi ollut hieno juttu mutta silloinkin olisi varmasti noussut suuri poru ainakin hinnasta...
-
Veikkaanpa, että näin hintaa tulee enemmän, kun neljä erillistä pitää ostaa.
-
Mulle ei tule millään tavalla mieleen sana "rahastus" puhuttaessa näistä albumeista. Näitä on ruinattu, suorastaan rukoiltu, julkaistaviksi vuosikaudet. Ja nyt niitä saadaan. Sille ei sitten mitään mahda, että joku vahinko on sattunut ja Somalian miehessä viiva on rasteroitunutta. Ihan varma olen, että virhe ei johdu välinpitämättömyydestä. Kaikissa Jalavan sarjakuvissa on nykyään melko korkeat hinnat, joten ei tässä ole 'rahastusta' sen enempää kuin muissakaan firman julkaisuissa.
Olisi ollut erittäin vaikeaa tehdä näistä koostealbumia, koska tarinoiden oikeudet ovat kahdella eri firmalla. Käsittääkseni julkaisupäätös tehtiin ensin ykkösosasta ja muut päätettiin julkaista vasta sitten, kun päästiin neuvotteluyhteyteen oikeuksien omistajien kanssa. Toivottavasti en nyt paljastanut mitään huippusalaista liikeasiaa :-\.
-
Mies ja seikkailu -sarjan toisessa osassa "Somalian mies" (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1932) harhaillaan Somalian aavikolla, eksyksissä itseltä ja muilta. Kuvastossa oli tuttuja aineksia elokuvista...
(http://www.kvaak.fi/images/articles/27042013152448-2.jpg)
-
Viiva on Somalian miehessä rasteroitunutta siksi, että se on alkuperäisessä aineistossa rasteroitunutta.
Kuten Janne edellä oikein totesi, Suuren Pohjolan miehen ja Somalian miehen aineistot ovat eri tahoilta: ensimmäinen Castermanilta, jälkimmäinen Prattin perikunnalta (Cong SA). Katsotaanpa, jos saan tähän yhden ruudun - suoraan Prattin perikunnalta siis.
(Sivuhuomautuksena: Somalian miehen ranskankielinen laitos L'homme de Somalie, joka on kokoa 143 x 210 mm, on painojäljeltään syystä tai toisesta vielä Jalavan kustantamaa epätarkempi.)
Kannet sarjan kirjoissa ovat ranskankielisten laitosten mukaisia, koska muita vaihtoehtoja ei sarjan ensimmäiseen kirjaan ollut, eikä kesken voi vaihtaa. Italiankielisissä laitoksissa on käytetty luonnosmaisempia kansia.
**********************
Kustannus Jalava
-
Ymmärrän, valitukseni oli siis turhaa.
-
Arvostelussa oli esimerkki yhtäläisyyksistä Arabian Lawrenceen (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1932), tässä linnakkeet Prattilta ja Beau Gestestä.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=5567.0;attach=25396)
Nämä Mies ja seikkailu -albumit ovat nimensä veroisia, siis miehiä ja seikkailuja vanhan ajan henkeen (tosin tässä Somaliassa 60-70-luvun psykedelian huuruissa á la Metal Hurlant). Mielläänhän sitä näkisi Prattin jälkeenkin parhaita paloja tästä sarjasta.
-
Mä olen ihan täpinöissä kun näitä on viimeinkin lähdetty kääntämään suomeksi.
Eikä kansistakaan ole pahaa sanottavaa.
-
Mulle ei tule millään tavalla mieleen sana "rahastus" puhuttaessa näistä albumeista.
Ei mullekaan. Ylipäätään ajatus rahastamisesta laatusarjakuvaa julkaisemalla on Suomen oloissa aika mahdoton... En usko Prattinkaan niin hirveitä määriä myyvän. Hinta on pehmeäkantisesta ohkaisesta albumista kova, mutta se on kustantamon yleinen linja nykyään. Siihen lienee syynsä, jotka kenen tahansa kustannusalaa yhtään tuntevan on aika helppo arvata...
-
Ei minustakaan tunnu rahastukselta.
Lähestyvätköhän sarjakuvat tulevaisuudessa taidekirjoja? Kovakantisia, kalliita, (pienipainoksisia) korkeatasoisesti painettuja eliittituotteita?
-
Ei minustakaan tunnu rahastukselta.
Lähestyvätköhän sarjakuvat tulevaisuudessa taidekirjoja? Kovakantisia, kalliita, (pienipainoksisia) korkeatasoisesti painettuja eliittituotteita?
Mjoo... pienikin toimitettu lisäaineisto antaa kivasti lisäarvoa. Jos mukana on sivun tai parin artikkeli tekijästä/teoksesta, muutamia luonnoskuvia ja sellaista kivaa, maksan mielelläni albumista siitä pyydetyn hinnan. Aina tällaista aineistoa ei tietenkään ole saatavilla, mutta voihan sitä toimittaa täällä Suomenkin päässä.
Prattin seikkailujen mies -albumit ovat silti sellaista herkkua, että nämä hamutaan hyllyyn.
-
Lähestyvätköhän sarjakuvat tulevaisuudessa taidekirjoja? Kovakantisia, kalliita, (pienipainoksisia) korkeatasoisesti painettuja eliittituotteita?
Suuntaus on ollut näkyvissä jo jonkin aikaa.
-
Huippuna lienevät nämä Gaston version originale - ja vaikkapa Spirit Artist's edition -tyyppiset julkaisut.
Paperilta sarjakuvansa lukevien ja niistä jotain maksaakin haluavien määrä kai laskee koko ajan. :(
-
"...Suuren Pohjolan miehen ja Somalian miehen aineistot ovat eri tahoilta: ensimmäinen Castermanilta, jälkimmäinen Prattin perikunnalta (Cong SA)..."
...Joo nuo Cong SA:n julkasut on ilmeiseti roskaa. Mulla on muutama Italian kielisiä Corttoja Cong Sa:n julkasemana ja niissä on kaikissa pahasti rasteroitunut viiva.
Intohimoisena sarjakuvien harrastajana ja keräilijänä, itse palautin tuon Somalian Miehen kauppaan, enkä viitsinyt edes alkaa pilaamaan lukunautintoa lukemalla ensin sitä. :(
...Pohjolan Mies odottaa hyllyssä vielä ensimmäistä luku/katsomiskertaa :)
-
"...Suuren Pohjolan miehen ja Somalian miehen aineistot ovat eri tahoilta: ensimmäinen Castermanilta, jälkimmäinen Prattin perikunnalta (Cong SA)..."
...Joo nuo Cong SA:n julkasut on ilmeiseti roskaa. Mulla on muutama Italian kielisiä Corttoja Cong Sa:n julkasemana ja niissä on kaikissa pahasti rasteroitunut viiva.
Intohimoisena sarjakuvien harrastajana ja keräilijänä, itse palautin tuon Somalian Miehen kauppaan, enkä viitsinyt edes alkaa pilaamaan lukunautintoa lukemalla ensin sitä. :(
...Pohjolan Mies odottaa hyllyssä vielä ensimmäistä luku/katsomiskertaa :)
Tai siis Lizard (http://www.rizzoli-lizard.com/category/libri/ebook/) on tuo julkaisija mutta Cong Sa:lta aineisto?
-
Mukavaa, että kustantaja osallistuu keskusteluun. Sain vastauksen valitukseeni. I stand corrected.
-
...Joo nuo Cong SA:n julkasut on ilmeiseti roskaa. Mulla on muutama Italian kielisiä Corttoja Cong Sa:n julkasemana ja niissä on kaikissa pahasti rasteroitunut viiva.
Palautetta Cong SA:lle voi antaa sähköpostiosoitteeseen info@congsa.com
Löytyi sivuiltansa http://cortomaltese.com/ alareunasta.
-
Tai siis Lizard (http://www.rizzoli-lizard.com/category/libri/ebook/) on tuo julkaisija mutta Cong Sa:lta aineisto?
Mulla on koko sarja Prattin seikkailujen miestä italiaksi juuri Lizardin kustantamana. Niissä ei ole missään rasteroitunutta viivaa. Monta muutakin Prattin albumia minulla on samalta kustantajalta, ei kylläkään Cortoja, ja kaikissa viiva on eheää. Jos Cong Sa:n matsku on kauttaaltaan viallista, niin sitten Lizard ei ole sitä käyttänyt ainakaan niissä albumeissa, mitä meikäläisellä on.
Vähän kyllä huolestuttaa jatkon kannalta, jos/kun Cong Sa:n matskua näissä suomijulkaisuissa käytetään, että mikä on painojälki. Luulin, että ranskalaiset osaavat.
-
Isot ranskalaiset osaavat, pienet ei välttämättä. Mulla on Mosquiton Toppi- albumeita, kaikissa on viivassa pikseliä (liian pieni resoluutio kuvissa). Angoulemessa hämärässä teltassa ostotapahtumaa suorittaessani en moista asiaa huomannut. Kotona sitten harmitti.
-
Viiva on Somalian miehessä rasteroitunutta siksi, että se on alkuperäisessä aineistossa rasteroitunutta.
[...] Katsotaanpa, jos saan tähän yhden ruudun - suoraan Prattin perikunnalta siis.
Oon kyllä sitä mieltä, että tuossa näytteessä viiva ei ole rasteroitunutta. Sen sijaan siinä näkyy pikseleitä. 1-bittinen mustavalkokuva näyttää täydessä 100%:n koossa tietokoneen ruudulla aina palikoituneelta/sahalaitaiselta. Se ei kuitenkaan haittaa, jos resoluutio on riittävän suuri, jolloin sahalaitaisuus häviää painettaessa.
Kokeilin printata näyteruudun 600dpi resoluutiolla (uudelleensämpläämättä)1-bittisenä mustavalkokuvana, jolloin sen kooksi muodostui 61mm x 54mm. Laserprintissä viiva oli mun silmään ihan hyvä ja rasteriton. En tiedä sitten onko oikea julkaisukoko isompi (en omista albumia) ja resoluutio vastaavasti pienempi. 300dpi:n resoluutiolla (edelleen uudelleensämpläämättä) printtikoko on tuplat ja pikselit varmaan jo havaittavissa. Tietysti paperilaatu vaikuttaa myös. Testissä käyttämäni perusmallin toimisto-A4 on varmaan anteeksiantavampi kuin sileämmät laadut.
-
...Joo nuo Cong SA:n julkasut on ilmeiseti roskaa. Mulla on muutama Italian kielisiä Corttoja Cong Sa:n julkasemana ja niissä on kaikissa pahasti rasteroitunut viiva.
Nyt täytyy vetää vähän sanojaan takaisin. Tarkistin omat italiankieliset Pratt-albumini. Menin läpi seikkailujen miehet, Aavikon skorpionit, Cato Zulun sekä Sandokanin. kaikki Lizardin kustantamia Cong Sa:n matskusta. Paljaalla silmällä tutkittuna juuri noissa Seikkailujen miehissä viivassa on kuin onkin pientä rosoa. Se on niin häviävän pieni roso, että en ollut sitä edes havaita, vaikka kuinka tarkasti katsoin. Eikä se ole siis tietenkään millään tavalla häirinnyt.
Jos on, kuten S.B. vakuttaavasti osoitti, sittenkin kyse pikselöitymisestä, eikä rasteroitumisesta, niin syy epätasaiseen viivaan alkaa olla selvä. Lizardin Seikkailujen miehet ovat nimittäin huomattavasti pienikokoisemmat kuin nämä suomiversiot. Cong Sa:n matsku on siis juuri ja juuri ollut riittävän hyvää heidän julkaisuunsa (vaikka Micco, jota onnittelen tarkoista silmistä, on todennäköisesti kanssani eri mieltä ;)). Suomiversioita varten skannausresoluutio on auttamatomasti liian pientä. Sarjan viimeistä kahta osaa varten, jos ne halutaan julkaista eheällä viivalla, ei auta muu, kuin pyytää Cong Sa:lta tarkempia skannauksia.
-
Sarjan viimeistä kahta osaa varten, jos ne halutaan julkaista eheällä viivalla, ei auta muu, kuin pyytää Cong Sa:lta tarkempia skannauksia.
Eppäilempä että eivät kyllä hyvää hyvyttään lähde noita uudelleen skannaamaan. Jos nyt edes siihen olisi mahdollisuutta.
-
"(vaikka Micco, jota onnittelen tarkoista silmistä, on todennäköisesti kanssani eri mieltä .." Ei tarvi tarkkoja silmiä :), kuvat näkyvät jo kaempaakin katsottuna epäterävinä. Siis nää on kaikki Corttoja (...Mies sarjasta en tiedä.),... nää on tämmösiä pieniä, jopa pienempiä kuin nuo Jalavan ...Mies -sarjat.
-
Veikkaanpa, että täsmälleen samaa kokoa kuin Lizardin seikkailujen miehet. Vähän A5:sta isompia.
-
Hitsilän vitsilä, odottakoon vaikka vararikko mutta Somalian miestä hankkimaan on pakko mennä ennen palkankin tuloa eli kuun loppua. Edes hinta ei kuulosta pahalta...
-
Hitsilän vitsilä, odottakoon vaikka vararikko mutta Somalian miestä hankkimaan on pakko mennä ennen palkankin tuloa eli kuun loppua. Edes hinta ei kuulosta pahalta...
Siinä totisesti näkyy taituruus. Kenen tahansa muun tekemänä tuo tarina vaikuttaisi aivan kornilta. Mutta ei Prattin. Niin upeita sivuja. Sota on kaunis.
"Sota tuhosi perheeni, miten sitä voisi rakastaa? Näin äitini tuskan, menetin ystäviäni kuten Sandro Gerardin, hyvän ystäväni joka oli päätynyt fasistien leiriin ja tuli tapetuksi partisaanien toimesta. Sota oli suurenmoinen kokemus. Se kasvatti ymmärtämään mitä politiikan ja ideologioiden takana piilee, nationalismin ja imperialismin absurdiuden, elämän haurauden ja lyhyyden. Kun minä puhun sodasta tai piirrän sotaa, minä tiedän mitä teen, sillä olin mukana. Kolmetoistavuotiaana, univormuun pukeutuneena sotilaspoikana pidin sotaa leikkinä aina siihen asti kunnes osallistuin taisteluun ja näin kuolleita ja haavoittuneita." - Hugo Pratt 1992.
-
Juu ja kun tuossa Kvaakin arvostelussa verrattiin Edgar Wallaceen niin pitäisi varmaan ottaa rojektiksi lukea hyllyssä pölyttyneet Wallacet. Ostin/hankin ne vain kun olivat komian näköösiä bibliofiiliseltä kannalta katsoen mutta kirjathan on tarkootettu luettavaksi...
-
Eipä ollut Jalava onnistunut kinuamaan itselleen paremmin skannattua matskua tähän Seikkailujen miehen kolmanteen osaan, Sertaon mieheen. Pikseliviiva oli ehkä jopa edellisosaa häiritsevämpi. Harmin paikka, että Cong Sa ei välitä pätkääkään. Mutta ei tuota tietenkään ostamatta voinut jättää.
-
Ai juu, nämähän ne minä ostin myös festareilta eli Somalian miehen ja Brasilian miehen. Täytyypä lukaista ja palata asiaan. Painojälki ei nopeasti silmäiltynä minua haitannut mutta täytyypä kiinnittää huomiota siihen samalla. PS: Yhä olen sitä mieltä että Prattin kuvitus ja jopa stoorit pääsevät oikeuksiinsa paremmin mustavalkoisina kuin värillisinä.
-
Onko Sertãon mies jo ilmestynyt vai ei? Hämmentää, kun joillakin nettisivuilla ilmoitetaan ilmestymispäiväksi 30. syyskuuta, joillakin 16. syyskuuta, joillakin taas ei ole julkaisuajankohtaa lainkaan, mikä antaa ymmärtää teoksen jo ilmestyneen.
-
Oli Sertaotaota ainakin sarjisfestareilla kaupan. Taas "akustisempaa" Prattia.
-
No höh, meni minulta sitten ohi.
-
Tuli luettua niin...
Somalian mies: ihan jees vaikka liikaa mystistä häröilyä sisälsikin, painojälki minun mielestäni ihan okei. Samaelia oli hauska taas tosin nähdä.
kuin...
Sertaon mieskin: NO TÄSTÄ MIE TYKKÄSIN! Olipas harvinaisen vauhdikas ja mielenkiintoiseen aikaan ja paikkaan sijoittuva pläjäys Prattilta tämä ja ns. mystistä häröilyä oli juuri sopivasti ja ei vienyt kuitenkaan koko sarjakuvaa ihan sivuraiteille seikkailusta. Kummallisesti yksi brassisolttu näytti ihan Cortolta. Lisää tällaista. Väritkään ja painojälki eivät häirinneet ollenkaan.
-
Sertaon miehestä samaa mieltä Tolppiksen kanssa. Lukiessa kävi mielessä, että kyseinen kertomus on silkkaa neroutta kannesta kanteen sekä tarinan että kuvituksen osalta. Aivan käsittämätöntä, kuinka Pratt on pystynyt suodattaman niin paljosta oleellisen tähän yhteen pikkutarinaan. Kuvitus tukee älyttömän hienosti tarinan pieniäkin yksityiskohtia. Olen yrittänyt tankata ja jopa kääntääkin tarinan italoversiota, mutta eipä se auennut täydessä loistossaan ennen kuin nyt, kiitos Heikki Kaukorannan upean suomennoksen. Sarjakuvaa parhaimmillaan!
-
Somalian mies luettu, Brasilia-seikkailu vielä lukematta...jätkät asettavat kovia odotuksia viimeksimainitulle.
Somalian mies oli hyvä. Ei Prattin pääteoksia, mutta ehdottomasti oleellinen ja arvokas lisä Pratt-suomennosten joukkoon.
Kuten edellä on todettu, Hugon tuotannossa Somalian mies tosiaan sijoittuu sinne myytti- ja houreosastolle. Itse fanitan enemmän Pratt-tarinoiden historiallista ainesta, mutta onhan tässä sitäkin. Ja juoni on onneksi ehjempi ja selkeämpi kuin tietyissä Prattin myöhäiskauden häröilyissä. Tosin ei tästäkään varmaan ymmärrä paljoa, jos Vanhan testamentin Kain ja Aabel -myytti ei ole tuttu.
Itä-Afrikka on kiehtova miljöö historialliselle seikkailutarinalle, kuten Etiopialaisesta romanssista ja Aavikon skorpioneista voitiin jo aiemmin nähdä.
-
Sertãon mies luettu. Huh huh huh. Sukat pyörii jaloissa ja suolet valuu ampumahaavoista.
Prattia toiminnallisimmillaan ja väkivaltaisimmillaan, mutta samalla huikea kuvakerronnan riemuvoitto. Kiistatta sarjan paras tähän mennessä - ja parhaaksi varmaan jääkin.
Mies ja seikkailu -teemasta kyllä vähän lipsuttiin, kun tarinan keskushenkilö onkin nainen. Ainoa kerta Prattilla?
-
Jos jotakuta kiinnostaa Sertãon miehen historiallinen tausta, niin noilla Koillis-Brasilian ylängöillä tosiaan on melkoinen rosvouden ja lainsuojattomuuden historia. Yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan protestoitiin "sosiaalisella rosvoudella" ennen kuin tuli varsinaisen poliittisen tiedostamisen ja vallankumouksellisuuden aika.
Cangaceiroista legendaarisin oli Lampião, joka eli niin värikkään elämän, että hän kävisi fiktiivisestä Pratt-hahmosta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Lampi%C3%A3o (http://en.wikipedia.org/wiki/Lampi%C3%A3o)
Ohoh, no enpä tiennyt enkä aavistanut, että Sertãon miehen Corisco oli todellinen historiallinen hahmo ja Lampiãon joukon jäseniä! Englanninkielisen Wikipedian mukaan Corisco kuoli vuonna 1940, joten sarjakuvakin kai sitten sijoittuu tuohon vuoteen. Coriscon puoliso "Dadá", joka hänkin vilahtaa albumissa, eli aina vuoteen 1994 asti...
-
Sertãon mies (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1999) arvostelussa.
-
Sertãon mies vihdoin luettu. Valitettavasti on todettava, että kyllä näillä Mies ja Seikkailu-sarjan Pratt-albumeilla taitaa olla edelleen ihan syynsä, miksi niitä julkaistaan vasta nyt suomeksi.
Kakkosluokan Prattia ja niin nopeasti lukaistu läpyskä, että tunnelmaankaan ei oikein ehdi päästä mukaan, kun albumi on jo lopussa. Tässä oli sentään onneksi jo jonkinlainen tarinantynkä.
Onko niitä julkaisemattomia Kersantti Kirkkejä ja Aavikon Skorpioneja vaikea saada, vai mennäänkö näissä aina yhteispainatusten ehdoilla?
-
Ei ole Jalavan kevään-kesän listoilla, valitettavasti.
-
Sertaon mies olisi saattanut olla hyväkin mutta silmät vuosivat verta lukiessa. Näin surkeaa painojälkeä en ole koskaan aiemmin nähnyt. Kirjastossa luin pikaisesti enkä voisi kuvitellakaan, että maksaisin jostain näin luokattomasta julkaisusta saadakseni sen omaan hyllyyn. Harmi...
-
Neljäs sikailujen mies tulee muuten syyskuussa. Tai siis silleen on ilmoitettu.
-
Ennakkotiedot pitivät paikkansa. Karibian mies on ilmestynyt. Ja iloinen uutinen: kahdesta edellisestä osasta poiketen viiva on nyt partaveitsen terävää. Ei siis pikseleistä tietoakaan. Vielä en ole lukenut.
-
Karibian mies ei herättänyt suuria intohimoja. Tarinasta puuttui se tietty mystisyys ja unenomaisuus, joka on ominaista parhaille Prattin tarinoinoille. Mutta olihan tässäkin kohtalokasta naista, karismaattista päähenkilö, vaarallisia tilanteita ja - ennen kaikkea - merta. Prattiin kuvituksessa silmä lepää aina, vaikka tarina olisikin sieltä köykäisimmästä päästä.
Suuri kiitos Jalavalle, että nämä on nyt julkaistu. Odottamisen arvoisia olivat. Toivottavasti Prattia saadaa vielä lisää. Aavikon skorpionit, Fort Wheeling, Koinsky tai vaikkapa Ernie Pike... Ja niin se Pratt-kuume valtaa jälleen mielen, kun näitä kaikkia ajattelee.
-
Joo, koko setti Aavikon skorpioneja olisi korkealla toivomuslistalla...
-
Un Uomo un'Avventura -sarjan albumeiden julkaisu taisi päättyä, kun Prattit saatiin suomeksi. (http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Categories/Sarjakuvat/%22Hugo%20Pratt%22)
Semic on julkaissut neljä muuta osaa vuonna 1979. (http://sarjakuvat.eurocomics.info/seikkailujen_mies.html) Jalavalta tuli vielä Manaran lumimies -87.
http://www.slumberland.it/contenuto.php?id=11085
01. L'uomo del Nilo di Sergio Toppi
02. L'uomo dello Zululand di Gino d'Antonio
03. L'uomo della legione di Dino Battaglia
04. L'uomo dei Caraibi di Hugo Pratt
05. L'uomo del deserto di Ferdinando Tacconi
06. L'uomo del Klondike di Alarico Gattia
07. L'uomo del Messico di Sergio Toppi
08. L'uomo di Pechino di Renato Polese
09. L'uomo del Texas di Aurelio Galeppini
10. L'uomo delle piramidi di Enric Siò
11. L'uomo di Pskov di Guido Crepax
12. L'uomo di Chicago di Giancarlo Alessandrini
13. L'uomo di Tsushima di Bonvi
14. L'uomo del Sertao di Hugo Pratt
15. L'uomo del sud di Alarico Gattia
16. L'uomo di Iwo Jima di Gino d'Antonio
17. L'uomo delle paludi di Sergio Toppi
18. L'uomo del Tanganyka di Attilio Micheluzzi
19. L'uomo delle nevi di Milo Manara
20. L'uomo della Somalia di Hugo Pratt
21. L'uomo di Harlem di Guido Crepax
22. L'uomo del New England di Dino Battaglia
23. L'uomo del Bengala di Guido Buzzelli
24. L'uomo di Canudos di Jo Oliveira
25. L'uomo di Cuba di Fernando Fernandez
26. L'uomo del Khyber di Attilio Micheluzzi
27. L'uomo delle Filippine di Ivo Milazzo
28. L'uomo del grande nord di Hugo Pratt
29. L'uomo del Giappone di Robert Gigi
30. L'uomo di Rangoon di Ferdinando Tacconi
Kelpaisihan näitä saada lisääkin.
-
Varsin kova sarja, tosin juonet eivät vältämättä ole häävejä. Mutta, Buzzelli, Toppi, Crepax, Galeppini...
-
Italiassa näitä näkyi viime kesänä neljän tarinan koostepokkareina. Jäi ostamatta, kun ei ollut minua kiinnostavia tarinoita mukana...
-
Itse olisin boldannut listasta vielä Dino Battaglian...
-
Tuossa on boldattu käsittääkseni ne, jotka on suomennettu.
-
Älkää vielä innostuko, mutta Jalavalta luvattiin selvittää lisää Prattin julkaisua kun niitä arvostelussa peräänkuulutin.
Mahtava homma! Kiitokset!
-
Älkää vielä innostuko, mutta Jalavalta luvattiin selvittää lisää Prattin julkaisua kun niitä arvostelussa peräänkuulutin.
Mitähän niitä nyt enää olisi, julkaisemisen arvoisia... no Kersantti Kirk:iä ja Aavikon Skorpioneja ehkä, mutta sitten ovat korkkaritarinat ja kasoittain aikansa eläneitä, toisten kirjoittamia sekalaisia sarjoja, joita Pratt väsäsi 1950- ja 1960-luvuilla. Ovathan ne toki kuriositeetteina ihan kiinnostavia...
MUTTA paljon enemmän kiinnostaisivat Hugon romaanit, omaelämäkerralliset sekä mm. sovitukset Corto-tarinoista.
-
Omalla Pratt-käännöstoivelistallani kärkisijoilla ovat:
—Cato Zulu 1984
Anarkistinen Zulumaahan sijoittuva historiaviipale. Käynnistyy vuoden 1879 välikohtauksesta, jossa zulusoturit keihästivät Napoléon Eugène Louis Bonaparten.
https://en.wikipedia.org/wiki/Napol%C3%A9on,_Prince_Imperial
Hugo Pratt-sankarigalleriaan yksi tunnuksenomainen "tuittupää" lisää.
—Fort Wheeling -alpparin jatko-osa (1964/1980-1981/1994).
—Aavikon skorpioonit 2/3
—Kokooma-albumi Koinsky.
Noista vanhemmista Junglemen (1949) ohittaa kiinnostavuudessaan Kersantti Kirk -sarjan (1953).
Capitan Cormorant (1962) on Suolaisen meren balladin "harjoitustyö" ja loppupuoli albumista on Stelio Fenzon taidetta.
Fanfulla (1967) on ihan näppärä historiallinen seikkailu 1500-luvun Italiassa. Mino Milanin tekstiin.
Olishan nuoita ihan kiva saada suomeksi.
-
Cato Zulu näyttää hienolta!
-
Skorpioneja kannattaisi yrittää uudelleen. WSOY julkaisi ensimmäisen ja siitä on tullut himoittu keräilyharvinaisuus. WSOY:n oikeudet ovat rauenneet.
Lahden kirjastosta noista ranskankielisiä versioita katselin muinoin, erittäin mielenkiintoista kamaa ja ihan plussana, että vaihteeksi muita päähenkilöitä kuin Corto. Hienoahan se olisi jos ne suomeksi julkaistaisiin joskus. Useampi albumi niitä oli.
-
Hienoahan se olisi jos ne suomeksi julkaistaisiin joskus. Useampi albumi niitä oli.
Viisi Prattin omaa
Gli scorpioni del deserto (1969)
Piccolo Chalet (1975)
Vanghe Dancale (1980)
Dry Martini Parlor (1982)
Brise De Mer (1992)
Ja pari muiden viritelmää
Appuntamento a Dire Dawa (2005) di Pierre Wazem
Quattro sassi nel fuoco (2007) di Giuseppe Camuncoli e Matteo Casali
-
Omalla Pratt-käännöstoivelistallani kärkisijoilla ovat:
—Cato Zulu 1984
—Fort Wheeling -alpparin jatko-osa (1964/1980-1981/1994).
—Aavikon skorpioonit 2/3
—Kokooma-albumi Koinsky.
Noista vanhemmista Junglemen (1949) ohittaa kiinnostavuudessaan Kersantti Kirk -sarjan (1953).
Capitan Cormorant (1962) on Suolaisen meren balladin "harjoitustyö" ja loppupuoli albumista on Stelio Fenzon taidetta.
Fanfulla (1967) on ihan näppärä historiallinen seikkailu 1500-luvun Italiassa. Mino Milanin tekstiin.
Just nuo ovat omallakin toivelistalla plus Jukan mainitsema Ernie Pike. Koiskya tosin en ole lukenut. Onko kenelläkään lukukokemuksia siitä?
Minulla on myös ranskankielinen Aarresaari ja David Balfour -yhteisnide. Tykkäsin molemmista tarinoista tosi paljon, joten uskaltaisin suositella suomentamista. Löytyy myös englanninkielinen Once upon a Sky, upea opus sekin.
En pitäisi Prattin korkkaritarinoiden julkaisua suurena ihmeenä. Ongelmana Egmontilla oli kai oikeuksien saanti. Nyt kun Jalava joutui huolella säätämään noiden Seikkailujen mies -tarinoiden oikeuksien kanssa, niin pahin olisi silläkin saralla jo ohitettu ja tie ns. auki muillekin julkaisuille.
-
Jos korkkarien oikeudet olisivat olleet briteillä, niin Egmont olisi julkaissut ne jo. En nyt muista, millä kahdella taholla niitä oikeuksia näiden suhteen oli, mutta toinen oli Ranskassa (Casterman?) ja toinen Ranskassa tai Italiassa. Näiden molempien tahojen kanssa Jalava joutui solmimaan sopimuksen, kun seikkailujen mies julkaistiin. Ainakin ykkösosassa toisella oli oikeudet kanteen ja toisella sisältöön. Ja toinen näistä, se hankalampi neuvottelukumppani, omistaa siis myös Prattin korkkarien oikeudet (vaikka kaikki muu korkkarimatsku taitaa kuulua DC Thomsonille). Vähän sama juttu siis korkkareiden kanssa kuin näitten Seikkailujen miesten kanssa: muistaakseni Panini omistaa kaikkien muiden Seikkailujen mies -tarinoiden oikeudet paitsi Prattin piirtämien. Anteeksi viestin epätarkkuus, mutta ehkä tästä kuitenkin selvisi vyyhdin sekavuus.
EDIT. Niissä Prattin korkkaritarinoissa on muutama aivan erinomainen seikkailu, mutta osassa tarina ei ole läheskään kuvituksen tasoa. Mutta olisi se sellainen koostejulkaisu silti vaan hieno.
-
Onko mitään luetteloa, mistä näkee kaikki Hugo Prattin tekemät sarjakuvat (siis kaikki eli mukana muutkin kuin Cortot) ja sitten luettelo kaikki Suomessa julkaistut Hugon sarjakuvat. Näkisi mitä on vielä julkaisematta.
-
Tuossa alkua, vaikka epätarkkuuksia voi olla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hugo_Pratt#Keskeiset_teokset
Myöhemmältä kaudelta on suomentamatta siis Cato Zulu ja Aavikon skorpionit, joiden luulisi sotajuttuina menestyvän Suomessa. Keskeisimmistä Cortoista onkin tullut uusi suomalainen painos 2010-luvulla, paitsi etiopialaisesta ja venetsialaisesta tarinasta.
-
Eiköhän Wikipedia auta asiassa kuten yleensäkin. Italiankielinen ainakin.
Suomennetut julkaisut löytää myös tutusta paikasta:
http://sarjakuvat.eurocomics.info/index.html
-
Tuossa alkua, vaikka epätarkkuuksia voi olla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hugo_Pratt#Keskeiset_teokset
Myöhemmältä kaudelta on suomentamatta siis Cato Zulu ja Aavikon skorpionit, joiden luulisi sotajuttuina menestyvän Suomessa. Keskeisimmistä Cortoista onkin tullut uusi suomalainen painos 2010-luvulla, paitsi etiopialaisesta ja venetsialaisesta tarinasta.
Hei täällähän monta sarjakuvaa mitä en ole vielä lukenut...kiitos!
-
Keskeisimmistä Cortoista onkin tullut uusi suomalainen painos 2010-luvulla, paitsi etiopialaisesta ja venetsialaisesta tarinasta.
Heikkotasoisimmat jätetty pois. ^^
-
Myöhemmältä kaudelta on suomentamatta siis Cato Zulu ja Aavikon skorpionit, joiden luulisi sotajuttuina menestyvän Suomessa.
Niin, minkähän vuoksi Aavikon skorpioneja on tullut vain se yksi nide? Eikö se myynyt odotetusti, onko sarjasta vaikea lohkaista sopivaa pätkää kokeilukappaleeksi, vai laskiko sen taso kustantajan mielestä?
-
Ainakaan minun mielestä Skorpionien taso ei oleellisesti laskenut loppua kohti.
-
Täytyy ottaa tuosta vähän takaisin.
Minkä lisäksi Suomesa julkaisemattomat osat ovat (tietenkin) uudempia, ja täten siis taiteeltaan jonnin verran kovempaa luokkaa.
-
Sinänsä mielenkiintoista, että Aavikon skorpionit ja Fort Wheelingit saa iTunesista englanniksi. Jos noihin saisi käännösoikeudet? Tai edes IDW ottaisi haltuunsa EuroComics bannerinsa alle.
https://itunes.apple.com/us/author/hugo-pratt/id500421922?mt=11&bookPage=1
-
Miltä julkaisijalta tämmöinen on tullut?
Tuo FW kakkososa muuten on erikoinen kolme vuosikymmentä kestänyt pätkätyömaa Hugo Prattille. Satasivuinen albumi on aloitettu 1962 ja se valmistui 1994. Luonnollisesti tämä näkyy pikantisti myös albumin piirrosasussakin.
Albumi alkaa ykkösosaa vastaavalla grafiikalla, vaihtuu sitten Prattin 1970-luvun tyyliin, siitä Suuren pohjolan mies -albumin tyyliin ja lopuksi päättyy tuohon naivistisempaan (silti viihdyttävään) Corto Maltese Mu -albumin taiteeseen.
Italiassa Lizard on julkaissut näistä upean 271-sivuisen värillisen yhteissidoksen. Ykkösosa alkuperäisessä nelirivisessä formaatissa. Kakkososa yhdenmukaisena kolmirivisenä versiona. Tuohon on sitten heitetty mukaan 60 ekstrasivua Prattin taidetta, karttoja ja historiaa.
__
Pitää tässäkin vielä varottaa Lizardin tuoreemmasta mustavalkoisesta integraalista. Siinä myös ykkösosa on muokattu kolmiriviseksi eli ruutuja on kropattu ankarasti.
-
Fort Wheeling on julkaistu viime vuonna englanniksi kokonaisuudessaan yksissä kansissa.
Ainakaan tukku tai Amazon eivät tunne tällaista julkaisua. Olisko jotain linkkiä?
-
Tuota hieman aavistelinkin/pelkäsin. ;D
-
Jesuit Joe tulossa IDW:n EuroComicsilta:
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=1595205540495814&id=152734941409555
Alex Toth Artist's Edition! Advance copy arrived today. Bigger IS better! (and notice the hints of future EuroComics books on the desk!)
-
EDIT. Niissä Prattin korkkaritarinoissa on muutama aivan erinomainen seikkailu, mutta osassa tarina ei ole läheskään kuvituksen tasoa. Mutta olisi se sellainen koostejulkaisu silti vaan hieno.
Ranskassa on Casterman julkaissut 700-sivuisen tiiliskiven jo vuonna 2009. Fleetway oli tarinoiden alkuperäinen julkaisija. Normaalia paremmin piirrettyä korkkaria.
Pratt teki monelle taholle kaikenlaista monessa eri maassa, joten oikeuksien saaminen ei todellakaan ole helppoa. Joitakin näistä Prattin Siivet/Korkeajännitystarinoista ON julkaistu Suomessa, mutta kokoelmajulkaisu jäi (toistaiseksi) haaveeksi.
-
Jesuit Joe tulossa IDW:n EuroComicsilta:
Näyttäisi lupaavalta tuon kannen perusteelta.
Pöydällä lepää laajennettu ranska-albumi.
Siinä on 21 sivua elokuvaa varten tehtyjä "storyboard" -plansseja, jotka on upotettu alkuperäiseen tarinaan omille paikoilleen. Lisäksi lyhyt esipuhe ja lopussa on vielä Jesuit Joe 2 alpparin 19 sivua sekä neljä valokuvasivua elokuvastillejä.
Lisäykset ovat mielenkiintoisia. Alussa (alla) näyttäisi siltä, että Joen ja sisaren välinen suhde olisi vieläkin vahvemmin gotiikkaan päin kallellaan. Samoja teemojahan oli Intiaanikesä -opuksessa.
Kakkos-alpparin sivut ovat sitten jopa pykälää karummat nihilismissään. Harmittavasti jäi kesken.
-
Seikkailujen miehet tulossa myös IDW:ltä:
Here’s another Eurocomics USA Invasion exclusive: your first look at a good quality cover image of this upcoming book.
Also, exclusive info from the editor:
There will be additional entries in the "One Man, One Adventure” series. The other three by Hugo Pratt, of course, plus others that will be announced at a later date.
Here in the Italian wikipedia entry for this historic series you can see all the legendary creators that were involved in the 30 books of "One Man, One Adventure”:
it.wikipedia.org/wiki/Un_uomo_un'avventura
https://www.facebook.com/EurocomicsUSA/photos/a.726222247498275.1073741880.329883777132126/1198264533627375/?type=3&theater
-
Jesuit Joe HC ennakkotilattavissa.
Hugo Pratt, hailed as the “inventor of the literary comic strip,” offers an provocative story whose protagonist is a seemingly wanton murderer, driven by a religious obsession with the absolute. First English-language edition.
This is the story Jesuit Joe, a lone traveler of French-Canadian and Mohawk descent. In northern Canada, circa 1920, he wanders the icy wastes, engaged in an obsessive religious search for the absolute. He wears the red jacket of the Canadian Mounties that he found in a hut—which gives rise to a series of misunderstandings when he is mistaken for a member of the Mounted Police. His actions in response to complex moral choices highlight his unusual ethical code and his disturbing and complex personality. He kills with terrible ease and shows an unmatched cruelty and ferocity, yet his mood suddenly shifts and he performs unexpected acts of kindness and compassion. All the while, he is tracked by his nemesis, Sergeant Fox, whose mission is to capture Jesuit Joe and bring him to justice.
This is the first English language edition of Pratt's 1980 classic, and includes an incomplete second story of Jesuit Joe, plus Pratt's storyboards drawn for the movie version.
https://www.amazon.com/Man-Great-North-One-Adventure/dp/1684050588/
https://www.amazon.co.uk/Man-Great-North-One-Adventure/dp/1684050588/
-
Hugo Pratt 90 vuotta tänään. Suosionosoituksia ansioituneelle vainajalle. Ilman häntä olisi paljon vähemmän.
http://comicsalliance.com/tribute-hugo-pratt/
-
Turun Sarjakuvaseura myi näitä alennuksella, niin ostin koko kasan. Vähän tämmöistä alennus-Prattiahan tämä kyllä onkin...
Huomattavan eriparisia tarinoita! Pitää käsittää sellaisessa kontekstissa, että kyseessä tosiaan on joukko osia, joita Pratt teki tähän pitempään sarjaan, jos joku saa tämän neljän alpparin paketin ilman kontekstia käsiinsä, niin alkaahan tuo mennä hämmentäväksi. Eihän näillä ole teemallisesti eikä tyylillisesti mitään tekoa keskenään!
Jesuit Joe on jykevä antisankari, tällaista rankaisijaa on viihdyttävä lukea. Somalien mies taas on paljon parempi mystiikkasekoilu kuin pari viimeistä Corto-alpparia. Sertaossa mennään sellaisessa perinteisessä Pratt-suossa (ilmesiesti kirjaimellisesti), jossa on selvää, ettei asiasta selvittäisi puhumalla, eikä edes hengissä, ja Karibian mies nyt ei lähde lentoon lainkaan, on kuin Pratt yrittäisi tehdä jonkun toisen tekijän sarjakuvan.
Pohjoisen miestä lukuunottamatta ei näitä kyllä kenellekään kannata ensi kosketukseksi Prattiin antaa.
[spoiler]Olihan tässä vähän viittauksia alkuperäiskansojen oikeuksiin (Louis Riel viittaus) ja se intiaanimadonnan skalpeeraaminen. Paljon väkivaltaa toisten suojelemiseksi tai silkkaa itsepuolustusta, mutta tuo siskon kunniamurhan oli kai tarkoituskin jättää vähän paha maku suuhun. Varsinkin kun Kersantti Fox ei edes mainitse mitään kuolleesta intiaaninaisesta... pitääkö näitä nyt näin analysoida?
Toisaalta kyseessähän ei ollut mikään kunniallinen bordelli (jos sellaisesta voidaan puhua ainakaan tähän aikaan), vaan ansa joka ainakin joskus ryöstömurhasi varakkaat asiakkaat, joita kukaan ei tulisi etsimään (kuten juuri kaupunkiin tulleet mainarit). Joe, kuoleman enkeli, tietää kaikkien rikokset (joko yliluonnollisia teitä tai hyvän etsivätyön avulla) ja pitää myös siskoaan osallisena tässä. Ehkä tällä ei ollut muita järkeviä vaihtoehtoja kuin lähteä murhamiesten kelkkaan tai ehkä he olivat alunperin asiallisemman oloisia, mutta Joen moraali ei tunne harmaasävyjä.
(Fox ja kumppaninsa saattoivat tehdä aika rajallisia päätelmiä tapahtumien tarkasta kulusta, jos mökki sai palaa rauhassa loppuun saakka, kuten todennäköisesti kävi)[/spoiler]
-
Yle Teema/Fem esittää ranskalaisen Arte-kanavan tuottaman dokumentin Hugo Prattista (tämän hetken tiedon mukaan) 7. kesäkuuta.
http://www.quarkprod.com/documentaires/hugo-pratt-trait-pour-trait/#.Ws8khxykHQZ
Hiukan vajaassa tunnissa käydään tiiviisti läpi Prattin ja Corton vaiheet. Varmasti jokaiselle katsojalle irtoaa hieman uuttakin tietoa, kuten se, että Hugon mummo toivoi pojasta tulevan jalkahoitaja...
-
Rebellion (2000AD-sarjakuvien kustantaja) aloittaa ensi vuonna Prattin sotasarjojen julkaisemisen:
https://www.bleedingcool.com/2019/05/25/rebellion-publish-hugo-pratt-war-picture-library/
The first in a major series of new collections bringing the long lost UK war comics of Italian art maestro Hugo Pratt to the public in stunning new editions.
Two brothers of differing rank have to make extraordinary sacrifices in the line of the toughest duty.
This is a true story of courage under fire; a high-octane story of a blistering World War II naval battle. All illustrated by Hugo Pratt, one of the world’s most renowned comic book artists. This thrilling war picture story marks the beginning of the Treasury of British Comics mission to return all of Pratt’s UK work to print. Published in an oversized format befitting the importance of his incredible and highly influential artwork.
https://www.amazon.de/Battle-Stations-War-Picture-Library/dp/1781087520/
-
Sikakalliita ja vaan näköjään yksi tarina kerrallaan.
-
Tämä eka osa War Picture Libraryn sarjasta oli aikamoinen pettymys (johtunee liian suurista odotuksista). Vaikka albumi on ulkoisesti näyttävä, tarina on Korkkari-laatua. Kuvitus on myös minun makuuni paikoitellen vähän turhan suttuista.
Heinäkuussa on näköjään tulossa Prattin piirtämä Battler Britton.
-
Keräilijän vinkkelistä UK-julkaisu on aivan karsee.
Italian 716-sivuinen kovakantinen kokooma kustantaa n. 40 euroa posteineen. Ranskan pehmeäkantinen (690-sivua) on samoissa hinnoissa.
Jos noita brittialppareita tulee yksitoista (?), niin hinta pompsii 170 euron nurkille, ja hyllytilaakin ne kovakantiset penteleet vievät triplasti.
-
Piirros on jonkin verran parempaa kuin normikorkkareissa, mutta tarinat ovat sitä samaa huttua. Hugo itsekin ahdistui ja alkoi juoda liikaa. Lopulta hän sai repäistyä itsensä irti ja palasi Lontoosta Italiaan, jossa odotti kustantajaystävän tarjous asettua täydellä ylöspidolla tämän rantahuvilaan, kunhan vain Pratt piirtäisi 10 sivua kersantti Kirkiä per kuukausi.
-
On noissa Prattin korkkareissa pari tarinaltaankin aivan mahtavaa seikkailua. Ylipäätänsähän tarinat näissä on melko tasalaatuisia, mutta ehkä parhaille kuvittajille on annettu sitten niitä parhaita tarinoitakin. Mutta se Battler Britton on vastapainoksi melko kehno kokonaisuus.
-
On noissa Prattin korkkareissa pari tarinaltaankin aivan mahtavaa seikkailua. Ylipäätänsähän tarinat näissä on melko tasalaatuisia, mutta ehkä parhaille kuvittajille on annettu sitten niitä parhaita tarinoitakin. Mutta se Battler Britton on vastapainoksi melko kehno kokonaisuus.
2000AD julkaisee nyt näitä sotatarinoita ilmeisesti ihan kunnon laitoksina. (https://2000ad.com/news/pre-order-the-new-hugo-pratt-hardcover-night-of-the-devil/)
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=5567.0;attach=41642;image)
-
2000AD julkaisee nyt näitä sotatarinoita ilmeisesti ihan kunnon laitoksina. (https://2000ad.com/news/pre-order-the-new-hugo-pratt-hardcover-night-of-the-devil/)
Ketjussa oli aiemmin jo näistä puhettakin. Ohkaisia kovakantisia kirjoja. Joku paksu ja edullisempi opus olisi toiminut sisältöä ajatellen paremmin.
-
Tartuin vanhoihin Ernie Pike -alppareihin, jotka ovat Espanjasta lähtöisin (Norman julkaisemia). Onpa villi yllätys, että vaikka näissä on Héctor Oesterheldin nimi kannessa, niin toisella sivulla tajusin että ei näissä kuulu käsikirjoittajan ääni.
Kuvahaku sen tietysti vahvisti hetkessä, mutta nyt herää kysymys että kuka ihme nämä Norman julkaisut on muokannut. Kyse ei ole siitä että nämä olisi italian kautta käännettyjä tai jotain, vaan että nämä ihan totta ovat pienin muutoksin alkuperäisen käsikirjoituksen muokattuja versioita.
Sinänsä nuo muutokset ovat vain parempaan suuntaan, selkeästi jämäkämpää ja toiminnan keskellä sotilaiden suussa uskottavampaa lausuntaa. Huolimatta siitä, että puhekuplat ovat merkittävästi alkuperäissivujen versioita suurempia, niille jopa jää runsaasti tyhjää, kun parhaimmillaan puolet tekstistä on nipsautettu pois.
Sen verran, mitä olen näitä selaillut joskus, niin värittäjiä näiden kanssa on ollut joka lähtöön, rekisteröin Laura Battaglian joukon parhaimpana, jonka työ on onnistunnut sellaisella samanlaisella tyylillä kuin mitä Cortoja väritettiin. Värithän nämä ovat saaneet vasta Italiassa.
Kuvitus tässä kaikkien aikojen ensimmäisessä Ernie Pike -tarinassa on aika ässää, en ole aiemmin oikein ymmärtänytkään miksi osa faneista pitää tätä Argentiinan tuotantoa Prattin parhaimmistona.
-
Aina jotenkin hivelee, että tällä mestarismiehellä on kanssani sama syntymäpäivä! Hyvin valittu! Ja onnea sinne jonnekin myös! 8]
-
Kunpa tämä tulisi Suomenkin valkokankaalle eikä aina vain niitä superhessurainoja!
-
Tällaisin opein mm. Hugo Pratt opetti (https://www.aguariza.com/la-tecnica-de-la-historieta-de-la-escuela-panamericana/) maineikkaassa taidekoulussa José Muñozin tapaisia nuorukaisia (skrollatkaa alas). Opus on toki julkaistu vasta 1966 (Pratt jätti Argentiinan lopullisesti 1962).
Kumman moni ihan kovista kirjallisuuslähteistä virheellisesti kertoo, että Pratt ja Alberto Breccia olisivat olleet perustamassa oppilaitosta, mutta se on ihan höpöä. Kannessa näkyvä Enrique Lipszyc sen vaatimattoman alun jälkeen perusti virallisesti vuonna 1953, jätti veljelleen Davidille (ja Breccian johdettavaksi) vuonna 1963, koska perusti samannimisen opinahjon Brasilian São Pauloon. Opettajat olivat vain palkkalistoilla.
Enrique Lipszyc ja "Escuela Panamericana de Arte" antavat paljon mielenkiintoisia juttuja myös Prattiin liittyen, kuka vanhoja tahtoo kaivaa.
-
Sitä ei aina meinaa muistaa, kuinka vauhdikkaita näistä vanhan polven mestareista kehittyi. José Muñoz muisteli, että Frontera-aikoinaan (50-luvun loppuvuosina) seurasi kunnioittavasti, kuinka nämä pyöräyttivät 25-30 sivua viikossa kaikkien muiden töidensä päälle.
Hän totesi, että Pratt ei luonnostellut lainkaan, vaan upotti pensselin mustepulloon ja kiskaisi valkoiselle paperille 50 sivua viikossa. Ei mikään ihme, että Pratt ehti juhlia ja rymytä tuollaisella tahdilla. Kuvitus Argentiinan aikoina oli suorastaan pikkutarkkaa siihen Corto Maltesen myöhempään lennokkuuteen verrattuna.
-
Aldo Pravian kirjoittama elämäkerta Hugo, el Tano (Casa de Papel, 2020) keskittyy Prattin vuosiin Argentiinassa ml. myöhemmät matkat. Kirjoittaja tapasi Prattin henkilökohtaisesti vuonna 1986.
Fierron sivuilla (https://www.revistafierro.com.ar/revistafierro/articulo/hugo-pratt-argentino-hasta-la-muerte) on hyviä kuvia, ja kulttuurilehti Pagina 1/2 kuvaa kirjan tietosisältöä (https://www.pagina12.com.ar/286469-a-25-anos-de-su-muerte-un-viaje-a-la-etapa-argentina-de-hugo) ansiokkaasti, jo tuossa tulee niin yksityiskohtaisesti tarkkoja osoitteita myöten etten itse olisi tiennyt edes hakea sellaisia.
Tämä kirja piti joskus silloin 2020 koronakaranteenin viihteeksi hankkia, mutta sen julkaisu venyi vaikka tuossa kulttuurilehden linkissä sen sanotaan olleen jo kaupoissa saman vuoden elokuussa. Koko opus unohtui mielestä, ja asiakkaiden käsiin se on kommenttien mukaan päätynyt laajemmin vasta viime vuoden loppupuolella.
Toisaalta minua eniten koko kirjassa kiinnostanut yksityiskohta tulee jo tuossa jälkimmäisessä linkissä lainattuna. Koska Pratt ei aluksi halunnut työskennellä vakituisesti Editorial Abril -kustantajalle (vaan joutui tekemään niin pakon edessä myöhemmin), hän kolkutti Dante Quinternon ovea. Quinternon lehdet nimittäin olivat suursuosittuja, joten kustantaja maksoi paremmin kuin vasta omaa sarjakuvatuotantoaan aloitteleva Editorial Abril. Lisäksi Quinternolle menestyssarjoja työstivät kuuluisista tekijöistä ennestään mm. Salinas ja Breccia.
Kustantajan kirjanpidon mukaan Hugo Prattille suoritettiin 5 000 pesoa sarjasta Genghis Khan vuonna 1952. Sarjaa ei julkaistu sivuakaan. Pascual Güida työsti samannimistä sarjaa (https://luisalberto941.wordpress.com/2013/03/30/pascual-guida-velocidad-pero-tambien-calidad/) (linkissä kuvanäyte sarjasta ja tietoa taiteilijasta) vasta vuonna 1955. Tästä syystä olen epäillyt aiemmin vuotta 1952, mutta tuo kirjanpito tietysti on ns. "kova" todiste. Sen sijaan muu jutusta on melkoista legendaa.
Tästä jutusta on tosiaan liikkeellä varsin uskomattomia versioita, mutta tuon jälkimmäisen linkin takaa lähteenä on Walter Fahrer, joka kertoi Prattin tulistuneen siitä, että kustannustoimittaja kylmästi napsautti saksilla pois osan Prattin ruuduista ja sanoi, että piirrä uusiksi niin kuin pitää. Tämä päättyi sadatellen poistuvaan italialaiseen, ja loppu on sitten historiaa. Kuvittelisin tuon Fahrerin kuvauksen olevan totuudenmukainen kuvaus tapahtuneesta, Quinterno itse tuskin liittyi asiaan millään tavoin.
En sitten tiedä, onko asia mitenkään merkittävä Prattin mittakaavassa, mutta sivuhuomiona melkein ainoa yhteinen tekijä näissä jutuissa on, että sarjasta säilyi jokunen sivu ja luonnos. Kenties joku Kvaakin Pratt-tuntija osaa sanoa tuosta jotain ihan ulkomuistista.
Editorial Yago mainitaan jutun lopussa. Kustantaja oli siitä kuuluisa, ettei sillä ollut rahaa maksaa tekijöille enää myöhemmin sivuista, mikä teki lopun mm. Héctor Oesterheldin ja Alberto Breccian Mort Cinder -sarjasta 1964. Kustantajan Editorial Abril -kustantajalta perimät lehdet Misterix ja Rayo Rojo vaihtoivat formaattinsa horisontaalisista vertikaaliseen, mikä näkyy niin ikään Mort Cinder -kokoelmissa hassusti siten, että ensimmäiset sivut täytyy lukea pitämällä kirjaa vinksin vonksin, kunnes sivut sitten vastaavat formaattia.
-
Aina jotenkin hivelee, että tällä mestarismiehellä on kanssani sama syntymäpäivä! Hyvin valittu! Ja onnea sinne jonnekin myös! 8]
Hugo Prattin syntymästä siis 95 vuotta tänään!
-
Hugo Prattin syntymästä siis 95 vuotta tänään!
Tuleekohan 5 vuoden päästä jokin juhlajulkaisu Cortosta, kun Pratt täyttää 100 vuotta. Luulisin.
Voi kun Suomessa tehtäsiin silloin integraalit Cortosta...ostaisin silmät kiiluen ja nassu 360 asteen hymyssä.
-
Miksi ostaa integraalit Cortosta, jos on jo ennestään hyllyssä kaikki Cortot?
Ei sen puoleen, ei ilmesty.
Timo
-
Miksi ostaa integraalit Cortosta, jos on jo ennestään hyllyssä kaikki Cortot?
Ei sen puoleen, ei ilmesty.
Timo
Mul ei ole kuin murto-osa Cortoa. Integraalit on vain niin hienoja...varsinkin jos laittavat nippelitieto-osuuden siihen mukaan aina. Olisi aika hinoa saada tommonen samanlainen integraali Cortosta kuin Blueberrysta.
-
(https://www.kvaak.fi/wp-content/uploads/2022/06/Hugo-Pratt-Kersantti-Kirk.jpg) (https://www.kvaak.fi/37316/2022/06/15/hugo-pratt-argentiinassa/)
Kirjoitin etusivulle tuhdin tietopaketin Hugo Prattin varhaistuotannosta Argentiinassa (https://www.kvaak.fi/37316/2022/06/15/hugo-pratt-argentiinassa/).
Twitterissä on julkaisemani ketju, jossa on kuvanäytteitä ja hassua knoppitietoutta (https://twitter.com/JarkkoSikio/status/1537090609109942272).
-
Tässä jutussa on mielenkiintoisia kuvia myös niille, jotka eivät Prattista piittaisikaan eli missä menee alitajuisten vaikutteiden, suorien lainojen ja plagiaatin raja (https://revistafierro.com.ar/revistafierro/articulo/el-arte-de-repetirse-con-clase).
Tuolla on sellainen piirros, joka varmaankin on alitajuisesti tai sattumalta muistuttanut erään taiteilijan työtä. Valokuvat todennäköisesti ovat tuttuja, ja onhan mm. Playboyn kannesta malli päätynyt italialaisen Kersantti Kirkin kanteen.
Pratt on tietysti joutunut plagioinnin kohteeksi, mutta osa teemoista tietysti jää muhimaan taiteilijoiden alitajuntaan. Sen sijaan erityisen ruma plagiaatti Prattin työstä on tehty otsikolla "Boqueron". Selitys lienee käsikirjoittaja Héctor Oesterheldin lesken, Elsa Sánchezin muistelmateoksessa Los Oesterheld. Siinä hän kuvaa, että Prattin ja Oesterheldin ajauduttua riitoihin, hänen miehensä kostona jostakin pyysi tytärtään piirtämään läpi Prattin kannen, jota käytti jossain toisessa julkaisussa kansikuvana. Tätä käsikirjoittaja häpesi jälkeenpäin (tai ainakin Elsa Sánchez häpesi, koska se on peräti päätynyt kirjaan saakka).
Argentiinassa osa harrastajia jotenkin demonisoi Prattin, mutta mm. kreditoinnit menivät kahden Oesterheldin omistamassa kustantamossa heidän mukaansa, joten olen kyllä taipuvainen uskomaan italialaisen kuvauksia. Sen sijaan ymmärrän kyllä, että asiaa penkoessa Pratt ärsyyntyi ja vastaukset tulivat sellaisena selitysten, puolustusten ja möksähtelyjen möykkynä, mikä varmaan on vaikuttanut asioiden tulkintaan. Pratt itse Petitfauxin kirjassa paukauttaa, että ei Oesterheldin kuolema muuta tosiasioita. Sitten hän tasoittelee, että Oesterheld oli paras kaikista. Kuolema tietysti tekee aina ihmisistä pyhimyksiä.
Se on sitten eri juttu, että netissä on näitä kiljukauloja, jotka huutavat plagiointia löytäessään samanlaisia ruutuja eri tekijöiden saman aikakauden töistä. Jo Abril-kustantajalla tekijät paikkasivat toinen toisiaan, ja vaikka sitä ei kukaan suoraan sano, niin erityisesti serkkunsa Alberto Ongaron kuvauksesta ymmärtää Mario Faustinellin juhlimisen menneen hieman yli. Todennäköisesti tällaisia pelastusoperaatioita tehtiin vähän hammasta purren, joten ei olisi mikään ihme, jos on samoista referenssimateriaaleista tai omista töistä haettu pikaisesti jotain mikä olisi edes sinnepäin mitä sivulla pitäisi tapahtua. Ja nämä todella menevät täysin ristiin, eikä niitä osaa kukaan enää jälkeenpäin selvittää.
Huolimatta siitä, että Pratt oli kollegojensa mukaan valloittava persoona, jonka ympärillä kaikki tapahtui, niin omien sanojensa mukaan asuminen samassa osoitteessa oli liikaa. Kun muita nuorempi Ivo Pavone saapui vuotta myöhemmin, muutti hän Pavonen kanssa toisaalle. Pavone sanoi, että Pratt saattoi nukahtaa jo iltakahdeksalta, mikä ajoi unettomuudesta kärsineen Pavonen pitkille öisille kävelyille.
-
Se fiilis, kun toimittaja kysyy sinulta millaista oli piirtää Aku Ankkaa ja Vaaleanpunaista pantteria.
(Toimittaja siis sekoitti Hugo Prattin ja Hawley Prattin.)
EDIT: Tämä haastattelu on näköjään julkaistu italiaksi käännettynä ja hieman edustavammalla kuvalla täällä (https://www.ariannaeditrice.it/articolo.php?id_articolo=39975). Käännöksessä menetetään sävyero, eikä haastattelun hillittömyys tule niin läpi. Se edellinen kysymys on vielä hassumpi, ja Prattin vastauksessa huurtuu paperi jo virtuaalisesti. Esimerkkinä se viimeinen sana on käännetty hassusti "chiaro", vaikka se olisi pitänyt mafiaelokuvien tapaan olla "capisce".
-
Gilbert Sheltonilla oli juttu Prattista sarjakuvassaan "Fifty Freakin' Years Of The Fabulous Furry Freak Brothers" Vapaasti käännettynä, kun Shelton tapasi Prattin Ranskassa, niin Pratt kertoi aina, että kun hän oli esittelemässä sarjakuviaan messuilla/julkkaisutilaisuuksissa tai muissa tapahtumissa, hän kertoi, että on juuri piirtämässä tarinaa joka sijoittuu kyseiseen paikkaan missä esitelmöi. Se ei tietenkään pitänyt paikkaansa, mutta näin yleisö kuunteli häntä tarkemmin. Ja kukaan ei kysellyt vuosien jälkeen, että mites se vaikkapa Tukholmaan sijoittuva albumin piirtäminen sujuu. No, Shelton teki kokeili samaa kikkaa Norjassa ja saa kuulemma vieläkin kysymyksiä, miten se norjaan sijoittuva albumin teko sujuu. ;D
-
Ja ensi vuonna yllättäen egmont tarjoilee Prattia:
Hugo Pratt Korkeajännitys 01-2023 (8.2)
Hugo Pratt Korkeajännitys 02-2023 (10.5)
Hugo Pratt Korkeajännitys 03-2023 (16.8)
Hugo Pratt Korkeajännitys 04-2023 (15.11)
-
Toivoa voi, että olisivat normikorkkaripokkaria isommassa koossa... ;D
Hienoa joka tapauksessa.
-
Toivoa voi, että olisivat niitä, joita ei ole jo suomennettu. Hienoa joka tapauksessa :-).
-
Toivoa voi, että noissa neljässä on koko euro-integraali. 8]
-
Tämä eka Korkkari Huga Pratt pitäisi ilmestyä (8. helmikuuta) keskiviikkona. Onko nyt kuitenkin niin, että se on vaan joku teoreettinen päivämäärä ja oikeesti menee jonnekin ensi viikkoon, että tämän voi ostaa. Ihan vaan etten turhaan tämän takia lähde huomenna kauppoihin etsimään tätä ja pettyneenä tulen takaisin...tyhjin käsin.
-
Kandee varmaan Lehtipisteen sivuilta tarkistaa, missä myyntipisteessa sitä on. Ei tule turhia kierroksia. Kirjakauppojen valikoimien tarkistamista en osaa neuvoa. Olisko Suomalaisen sivuilla ollu semmonen.
Timo
-
Kandee varmaan Lehtipisteen sivuilta tarkistaa, missä myyntipisteessa sitä on. Ei tule turhia kierroksia. Kirjakauppojen valikoimien tarkistamista en osaa neuvoa. Olisko Suomalaisen sivuilla ollu semmonen.
Timo
Ja kuten ilmoitettiin, kansi on eri kirjakaupoissa ja lehtipisteissä.
-
Ja kuten ilmoitettiin, kansi on eri kirjakaupoissa ja lehtipisteissä.
Yritin etsiä tietoja tuosta lehtipisteelle tulevasta korkeajännityksestä...eroaako se tästä kirjakauppojen versiosta muuten kuin kannen osalta. Onko sivumäärä sama ja koko...en löytänyt.
Huomenna varmaan ostan ekaksi tuon lehtipiste-version. Tuskin Kaaren Suomalaiseen sitä kirjakauppa-versioo tulee ainakaan viikkoon...voi olla ettei tule ollenkaan. Sielläkin pienennetty puolella sarjakuvahyllyä.
En olisi kyllä uskonut, että ostan joskus korkeajännitystä...nyt on pakko ostaa, kun on kysessä Huugo Pratt. Toivottavasti on hyvä sarjakuva.
-
Yritin etsiä tietoja tuosta lehtipisteelle tulevasta korkeajännityksestä...eroaako se tästä kirjakauppojen versiosta muuten kuin kannen osalta. Onko sivumäärä sama ja koko...en löytänyt.
— —
Kahdet kannet, sama sisältö, ilmoittaa Egmont.
-
Keräilijä ostaa molemmilla kansilla...
-
Ostin tuon Viidakon Korkeajännitys-kannella varustetun lehtipisteversion. Hienolta näyttää. Sivukoko on selvästi isompi kuin tavallisessa Korkkarissa.
-
Kävin päivällä Akateemisessa katsomassa, onko tullut ja siellä oli vain tuota kirjakauppaversiota. En ostanut, kun ei kansi oikein miellyttänyt. Haluan mielummin sen tutulla Korkeajännitys-logolla varustetun. Yllätyin kuitenkin normaalia isommasta koosta.
-
Itse ostin tänään Kaaren Prismasta (lehtipiste-version)...onneksi ei ollut tuo ilmestymispäivä torstai, kun kaikki Pääkaupunkiseudun Prismat on kiinni. Lehtipiste hyllyssä oli kolme kappaletta noita...jäi kaksi.
Luulin, että tää olisi semmoinen tavallisen Korkkarin kokoinen, mutta täähän oli selvästi isompi. Maksoi 12,95 €.
Kansi jännän mattapintainen ja hiukan ehkä jännällä tavalla tahmea. Onneksi itse sarjakuva oli matta-paperia tai no tarkemmin luettuani kiiltävän ja matta-pinnan väliltä. Mä en oikein tykkää noista kiiltävistä papereista.
En ole vielä ehtinyt tätä lukea, kun jouduin veljenpoikaa kaitsemaan, kun broidi meni sulkista pelaa.
Kävin myös Suomalaisessa...juu ei ollut sinne mitään tullut...tämän kyllä arvasinkin. En käynyt Prisman kirjakauppa-osastolla...olisikohan ne ottaneet tuon valikoimiinsa. Täytyy joku päivä mennä katsoo...kyllähän sen kirjakauppa-versionkin varmaan ostan tai odotanko sitten kuitenkin, että tulevat ale-laariin.
-
Osin melko karua jälkeä, osin taas loistokkaan tehokasta, olen tyytyväinen, joten kiitos julkaisijalle.
Jatketaan päiväunien näkemistä aavikon skorpioneista.
-
Nyt tän Korkkari-Prattin lukeneena voin sanoa, että tuo ensimmäinen tarina "Paholaisen yö" oli parempi. Vähän oli semmoinen vanhojen hyvien aikojen Stephen King-mainen lopetus.
Tuo "Pistinviidakko" tarina taas ei puhutellut minua.
Muuten oli ihan hyvää luettavaa....kannatti ostaa.
-
Pitipä itsekin hankkia tuo Prattin Korkkari. Se oli vasta toinen lukemani Korkeajännitys, ensimmäinen oli vasta julkaistu Pohjoisen Korkeajännitys, joka rehellisesti sanottuna jäi kesken – todella mitäänsanomaton kaikkinensa. Prattin tarinat olivat huomattavasti parempia, erityisesti tykkäsin Paholaisen yöstä. Sotatarinat ovat itselleni suhteellisen tuore tuttavuus, joten en tiedä, minne nämä teokset asettuvat laajemmalla Korkeajännityksen mittapuulla.
-
Tänään kävin ostamassa "Merten Korkeajännitys: Taisteluasemiin!" sarjakuvan eli Hugo Prattin sotasarjakuvaa.
En ole ehtinyt vielä lukea, mutta ehkä viikonloppuna.
Menkääähän ostamaan vielä kun niitä löytyy. Se edellinen sarjakuva ainakin täältä Kannelmäestä aika äkkiä ostettin lehtihyllyiltä.
-
Silmäilin tänään toista Prattin kuvittamaa Korkkaria, mutta suosikkejani jo lapsena olivat aavikolle ja viidakkoon sijoittuvat taistelut, joten meritaistelut ja ilmasota vähemmän kiinnostavat tänäkään päivänä. Ensimmäinen pokkareista, eli Paholaisen yö oli viidakkoseikkailuineen tavallaan muikea, mutta kun mietin ohimennen parisen viikkoa sitten kirjoittaisinko siitä sanasen etusivulle jouduin toteamaan myös Prattin kuvittaman Korkkarin olevan se sama voissa paistettu Korkkari, ja vaikka siitä näkökulmasta olisi juttu helposti syntynyt, ei se tuntunut julkaisemisen arvoiselta.
Suuri osa Prattin tarinoiden viehätyksessä on se mustavalkoisten elokuvien ajoilta periytyvä karkea seikkailijahahmo, jonka karisma syntyy siitä, että kyseinen (anti)sankari huomioi vääryydet ympärillään, mutta harvemmin ryhtyy niitä oikaisemaan ellei oma etu sitä suoraan edellytä. Siihen sitten vähän pohdiskelua ja nenänkaivelua ja eikö vain filosofisempi Pratt-sankarin prototyyppi ollut valmis.
Kun tämän sankarityypin korvaa latteammilla hahmoilla, jää käteen sellainen omaa silmää suuresti miellyttävä "villerantamainen" viiva, jota katselisi oikein mieluusti, mutta kun tarinoita on pakko lukea tekstilaatikot yli hyppimällä, että niitä kestää edes lukea, ei tarinoista oikein saa kunnon Korkkari-nostalgiaakaan irti. Täytyisi olla jokin yhteys niihin lapsuuden Korkkareihin, mutta kerran katkettuaan sitä yhteyttä ei oikein tunnu enää muodostuvan vaikka vähän yrittäisi.
Ensimmäisen viidakkoteemaisen Pratt-Korkkarin jälkimmäinen tarina (Pistinviidakko) on maailmalla uusittu niin monesti, että kuvittelin sen olevan parempikin, mutta kun ei ollut niin ei ollut. Ostakaa nyt kuitenkin, omassa lähimarketissa eivät ensimmäiset viidakkokorkkarit ehtineet myydä loppuun ennen merisotapokkaria, minkä toivon olevan tietysti poikkeus, koska rohkeudesta pitäisi aina rohkea palkita.
-
Prattin korkkareista on keskustelua myös Korkeajännityksen ketjussa (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,4985.msg548096.html#msg548096). Pistän tämän korkkariviestini nyt tähän.
Voisiko joku korkkarien tuntija vahvistaa mitä Prattin korkkaritarinoita on julkaistu suomeksi? Ilmeisesti upouusi Taisteluasemiin-spesiaali sisältää aiemmin suomentamattomat tarinat.
Moogin arkisto luettelee 12 brittiläistä alkuperäislehteä (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index.php?sivu=lehdet&moog_sarja_id=303), joissa on Prattin sotasarjakuvia. Kopioin ne tähän, lisään perään Moogin ilmoittamat suomijulkaisut ja täydennän listan uusilla Pratt-korkkareilla:
War Picture Library 25 (syyskuu 1959) The Iron Fist (Rautainen nyrkki; Pratt-korkkari 3/2023)
Thriller Picture Library 297 (joulukuu 1959) Battler Britton & the Wagons of Gold (Battler Britton ja kultalasti; Korkeajännityssarja 22/1960, Battler Britton -erikoisnumero 2005 ja Pratt-korkkari 2/2024)
War Picture Library 40 (maaliskuu 1960) Pathfinder (Tiennäyttäjä; Korkeajännitys 8/1966 ja Pratt-korkkari 1/2024)
War Picture Library 50 (toukokuu 1960) The Crimson Sea (Verenpunainen meri; Pratt-korkkari 2/2023)
War Picture Library 58 (heinäkuu 1960) Up the Marines! (Merijalkaväki hyökkää!; Pratt-korkkari 1/2024)
War Picture Library 62 (elokuu 1960) Strongpoint (Tuliasema; Pratt-korkkari 3/2023)
War Picture Library 91 (maaliskuu 1961) The Bayonet Jungle (Pistinviidakko; Pratt-korkkari 1/2023)
War Picture Library 92 (huhtikuu 1961) Dark Judgment (Synkkä tuomio; Pratt-korkkari 4/2023)
Battler Britton Annual 2 (marraskuu 1961) Battler Britton and the Rockets of Revenge (Battler Britton ja koston raketit; Pratt-korkkari 2/2024)
War Picture Library 133 (helmikuu 1962) The Big Arena (Suuri areena: Pratt-korkkari 4/2023)
Battle Picture Library 62 (kesäkuu 1962) Night of the Devil (Paholaisen yö; Korkeajännityssarja 2/1963 ja Pratt-korkkari 1/2023)
War at Sea Library 34 (kesäkuu 1963) Battle Stations (Taisteluasemiin!; Pratt-korkkari 2/2023)
Näistä lihavalla painetut on varmuudella julkaistu suomeksi. Eikö muita vielä ole? Korkkarien uusi Pratt-sarja tänä vuonna on kiva täydennys.
(MUOKS: Korjattu Battle Picture Library 40 War Picture Library 40:ksi. Muutettu myös Battler Britton Book 2 Battler Britton Annual 2:ksi.)
(MUOKS 2: Lisätty listaan tarinat kolmannesta Hugo Pratt Korkeajännityksestä 8.9.2023.)
(MUOKS 3: Lisätty tarinat neljännestä Hugo Pratt Korkeajännityksestä 23.11.2023.)
(MUOKS 4: Täydennetty lista valmiiksi 23.8.2024.)
-
Kun tämän sankarityypin korvaa latteammilla hahmoilla, jää käteen sellainen omaa silmää suuresti miellyttävä "villerantamainen" viiva, jota katselisi oikein mieluusti, mutta kun tarinoita on pakko lukea tekstilaatikot yli hyppimällä, että niitä kestää edes lukea, ei tarinoista oikein saa kunnon Korkkari-nostalgiaakaan irti. Täytyisi olla jokin yhteys niihin lapsuuden Korkkareihin, mutta kerran katkettuaan sitä yhteyttä ei oikein tunnu enää muodostuvan vaikka vähän yrittäisi.
Ensimmäisen viidakkoteemaisen Pratt-Korkkarin jälkimmäinen tarina (Pistinviidakko) on maailmalla uusittu niin monesti, että kuvittelin sen olevan parempikin, mutta kun ei ollut niin ei ollut. Ostakaa nyt kuitenkin, omassa lähimarketissa eivät ensimmäiset viidakkokorkkarit ehtineet myydä loppuun ennen merisotapokkaria, minkä toivon olevan tietysti poikkeus, koska rohkeudesta pitäisi aina rohkea palkita.
Joo, ensimmäisen Pratt-korkkarin käsikirjoitukset eivät olleet kovinkaan hyviä. Olivat ihan tyypillistä korkkaria, josta en innostu. Täytyy harkita, ostanko toisen julkaisun (2/2023). Katsoin sitä kaupassa ja kirjoitin alkuperäisnumerot talteen. Pidän hintaa 12,95 euroa korkeana, se saattaa karkottaa monia ostajia.
-
Pitipä itsekin hankkia tuo Prattin Korkkari. Se oli vasta toinen lukemani Korkeajännitys, ensimmäinen oli vasta julkaistu Pohjoisen Korkeajännitys, joka rehellisesti sanottuna jäi kesken – todella mitäänsanomaton kaikkinensa. Prattin tarinat olivat huomattavasti parempia, erityisesti tykkäsin Paholaisen yöstä. Sotatarinat ovat itselleni suhteellisen tuore tuttavuus, joten en tiedä, minne nämä teokset asettuvat laajemmalla Korkeajännityksen mittapuulla.
Pratt siis vain piirsi korkkareita eikä kirjoittanut. Mitä tulee laajempaan mittapuuhun, niin korkkaritarinat ovat yleensä hyvin samanlaisia. Samalla kaavalla on tehty satoja tarinoita. Päähenkilönä on usein oikeamielinen ja erehtymätön brittikersantti, joka joutuu todistamaan ikäviä tilanteita. Juoni on kovin suoraviivainen ja toiminnallinen. Sotilaiden toveruutta kuvataan kyllä onnistuneesti.
Mielestäni tarinat olisivat parempia, jos niissä olisi jotakin lisuketta, esim. kytkös arkeen tai kotirintamaan tai katsomuksellinen juttu ja niissä esiintyisi enemmän siviilejä, mutta tällainen ei oikein kuulu korkkariin. Paholaisen yössä on myönteisesti erikoista yliluonnolliset jutut.
-
Ollaanpas sitä nyt nihkeitä näiden Prattien kohdalla. Itse olen sitä mieltä, että jos tykkää korkkareista, niin tykkää näistä varmasti. Ja varsinkin jos tykkää Prattista, niin nämä ovat suurta herkkua. En minä näiltä mitään cortomalteseja odottanutkaan, joten en ole pettynyt. Lisäksi olen sitä mieltä, että loppujen lopuksi nämä Fleetwayn tarinat ovat parempia kuin normi-commadot, joita Korkeajännityksessä pääsääntöisesti on julkaistu viime vuosikymmenet. Commandot ovat suoraviivaista sotaviihdettä, mutta näissä sukelletaan sodassa olevan ihmisen mielen sopukoikoin. Näissä on nyt jo käsitelty pelkoa, kauhua, urheutta, kataluutta sekä testattu ihmisyyttä. Viihdyn näiden julkaisujen parissa oikein hyvin.
-
Ollaanpas sitä nyt nihkeitä näiden Prattien kohdalla. Itse olen sitä mieltä, että jos tykkää korkkareista, niin tykkää näistä varmasti. Ja varsinkin jos tykkää Prattista, niin nämä ovat suurta herkkua. En minä näiltä mitään cortomalteseja odottanutkaan, joten en ole pettynyt. Lisäksi olen sitä mieltä, että loppujen lopuksi nämä Fleetwayn tarinat ovat parempia kuin normi-commadot, joita Korkeajännityksessä pääsääntöisesti on julkaistu viime vuosikymmenet. Commandot ovat suoraviivaista sotaviihdettä, mutta näissä sukelletaan sodassa olevan ihmisen mielen sopukoikoin. Näissä on nyt jo käsitelty pelkoa, kauhua, urheutta, kataluutta sekä testattu ihmisyyttä. Viihdyn näiden julkaisujen parissa oikein hyvin.
Mä oon samoilla linjoilla Jannen kanssa. Lisäksi piirrostyyli on tunnistettavan omaleimaista ja yksityiskohtiin paneutuvaa. Lisäksi suomalainen kioskiversio on oivallinen flashback 70-80-luvulle, erinomainen idea tehdä näistä vanhan tyylisiä erikoiskorkkareita! Kirjakauppaversioiden kannet ovat tylsempiä, ja ne on muokattu yksittäisistä ruuduista. Silti keräilijän pitää hommata molemmat, eli hyvä idea Egmontilta.
-
Nyt kun saatu jo viidakon ja merten Korkeajännitykset tässä sarjassa, niin onkohan seuraavat sitten aavikon ja ilmojen?
-
Nyt kun saatu jo viidakon ja merten Korkeajännitykset tässä sarjassa, niin onkohan seuraavat sitten aavikon ja ilmojen?
Itselläni kävi mielessä sama kysymys. Mielestäni Egmontin blogin kirjoitus (https://storyhouseegmont.fi/2023/04/28/taisteluasemiin/) antaa ymmärtää, että muita teemakorkkareita ei Pratt- korkkarien sarjassa enää tulisi. Siellä on kirjoitettu 28.4. toisesta julkaisusta, että ”vielä kerran teemanumero”.
Sinänsä kyllä kun tsekkaa noita Prattin juttuja, niin niistä saisi kyllä koostetuksi yhden Aavikon korkkarin. War Picture Library 25:n ja 133:n tarinat The Iron Fist ja The Big Arena kun ovat aavikkosotaa ja molemmat ovat 64-sivuisia. Merten korkeajännitykseen ja Ilmojen korkeajännitykseen ei riitä sivuja tarpeeksi yksinään.
-
Itselläni kävi mielessä sama kysymys. Mielestäni Egmontin blogin kirjoitus (https://storyhouseegmont.fi/2023/04/28/taisteluasemiin/) antaa ymmärtää, että muita teemakorkkareita ei Pratt- korkkarien sarjassa enää tulisi. Siellä on kirjoitettu 28.4. toisesta julkaisusta, että ”vielä kerran teemanumero”.
Sinänsä kyllä kun tsekkaa noita Prattin juttuja, niin niistä saisi kyllä koostetuksi yhden Aavikon korkkarin. War Picture Library 25:n ja 133:n tarinat The Iron Fist ja The Big Arena kun ovat aavikkosotaa ja molemmat ovat 64-sivuisia. Merten korkeajännitykseen ja Ilmojen korkeajännitykseen ei riitä sivuja tarpeeksi yksinään.
Kyllä sieltä ainakin pari on jo tulossa:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/korkeajannitys-hugo-pratt-3---rautainen-nyrkki-9789523345188
https://www.adlibris.com/fi/kirja/korkeajannitys-hugo-pratt-4---synkka-tuomio-9789523345195
-
Mainiota, että tulee ainakin vielä myös Aavikon korkeajännitys! Egmont on koonnut numerot hyvin. Näiden kaikkien sisältö ei tule suoraan Rebellionilta. Kuvausten perusteella numero 3:ssa on selvästi tarinat The Iron Fist ja Strongpoint ja numero 4:ssä Dark Judgment ja The Big Arena. Kaikki nämä ovat ennen julkaisemattomia suomeksi.
Tuolla Adlibriksen linkeissä näkyy julkaisujen hinnaksi vain yhdeksän euroa. Tiedän, että tietystä syystä Adlibriksen ei tarvitse maksaa veroa, mikä mahdollistaa monta euroa alemman hinnan, mutta tuo yhdeksän euroa on minusta sopiva tällaiselle julkaisulle.
Ollaanpas sitä nyt nihkeitä näiden Prattien kohdalla. Itse olen sitä mieltä, että jos tykkää korkkareista, niin tykkää näistä varmasti. Ja varsinkin jos tykkää Prattista, niin nämä ovat suurta herkkua. En minä näiltä mitään cortomalteseja odottanutkaan, joten en ole pettynyt. Lisäksi olen sitä mieltä, että loppujen lopuksi nämä Fleetwayn tarinat ovat parempia kuin normi-commadot, joita Korkeajännityksessä pääsääntöisesti on julkaistu viime vuosikymmenet. Commandot ovat suoraviivaista sotaviihdettä, mutta näissä sukelletaan sodassa olevan ihmisen mielen sopukoikoin. Näissä on nyt jo käsitelty pelkoa, kauhua, urheutta, kataluutta sekä testattu ihmisyyttä. Viihdyn näiden julkaisujen parissa oikein hyvin.
En näe näiden tarinoissa eroa Commando-lehteen. Näitäkin tehtailtiin nopeasti liukuhihnalla. Myönnän, että korkkarit eivät ole koskaan olleet sydäntäni lähellä. Taidetta rajoittaa paljon myös kahden rivin formaatti.
Vaikka olen kritisoinut näitä, niin nämä Prattit ovat ehdottomasti tervetulleet julkaisut. Lehtipisteversioiden kannet ovat komeat. Toimituspuolen olisi voinut hoitaa pikkuisen paremmin, eli olisi saanut merkitä selkeästi käsikirjoittajat esiin; nythän ne lukevat vain selkämyksessä. Ensimmäisessä Pratt-korkkarissa puuttui toisen tarinan alkuperäisnimi. Näillä seikoilla ei ollut lukijoille väliä 60- ja 70-luvulla, mutta tänä päivänä on kun arvostetaan sarjakuvantekijöitä ja kerätään myös ulkomaisia lehtiä.
Olen samaa mieltä kuin muut tässä ketjussa että kirjakauppaversioiden kannet eivät iske. Niistä kuitenkin näkee heti hyvin Prattin nimen ja taidetta.
-
Luin ton Taisteluasemiin -tarinan alkuvuodesta englanniksi. Ihan Ok. Tämä toinen Pratt -pokkari jää kuitenkin hankkimatta, sillä piirrostyyli näissä sarjoissa on minun makuuni jo turhan geneeristä. Viidakon Pratt lunasti paikkansa nimen omaan grafiikan ansiosta. Paikoitellen jopa sivusommittelut oli hienoja. Rebellionin kirjassa oli myös toimituksellinen osuus, jossa selitettiin sitä miten se "Taisteluasemiin" oli koottu kahdesta hieman erilailla leikellystä versiosta. Tämmöistä spessumatskua ei ainakaan ekassa korkkarissa ollut. :(
Toivottavasti tulevissa julkaisuissa olis hieman prattimaisempaa Prattia. :)
-
Myös suomalaisessa Taisteluasemiin!-pokkarissa eli Prattin Merten korkkarissa on toimituksellisia sivuja, joilla esitellään tarinan ruutujen muutoksia. Rebellion kyllä tarjoaa näissä paljon enemmän toimituksellista aineistoa.
Tässä mainitussa suomalaisessa pokkarissa muuten on toinen Prattin tarina, jota ei ole vastaavassa brittijulkaisussa, nimittäin Verenpunainen meri (The Crimson Sea). Kuten jo äsken kirjoitin, näitä ei ole otettu suoraan Rebellionin julkaisuista. Täältä (https://www.comics.org/issue/2182079/) näkee, että englanninkielinen Battle Stations on vain 72-sivuinen siinä missä suomijulkaisussa on 128 sivua.
-
Joo, huomasin kyllä että suomipokkarissa on kaksi tarinaa ja siksi puhuinkin niistä monikossa. Nopealla vilkaisulla piirrostyyli oli niissä molemmissa kuitenkin hieman eri kuin ekan pokkarin tarinoissa.
-
Taisteluasemiin! koostaa taas kaksi tarinaa samojen kansien väliin, ja bonusmateriaaleja myöten aivan oivasti toimitettu ja muutoinkin moitteetonta laatua. Jälkimmäinen tarinoista on aivan kelpo korkkari, jossa on tavanomaisen kelpo tarina vastuusta luistaneen sotilaan moraalisen selkärangan etsimisestä.
Ensimmäinen tarinoista on sitten niin mahdottoman huono, ettei tiedä miten päin sitä voisi edes silmäillä. Kuvituskin on aavaa ulapaa ja savupilveä ruutujen taustojen täydeltä.
-
^^ Ei nyt ihan moitteetonta. Lopussa olevissa näytteissä vaihtoehtoisista sivuista numeroinnit ovat pielessä.
-
^^ Ei nyt ihan moitteetonta. Lopussa olevissa näytteissä vaihtoehtoisista sivuista numeroinnit ovat pielessä.
Onko todella näin? En pysty nyt tarkistamaan, mutta minusta ne näyttivät olevan aivan kunnossa. Eivätkö nuo sivunumerot kuitenkin tarkoita Prattin sarjakuvasivuja? Suomi-pokkariin sovellettuna ilmoitetuista sivunumeroista pitää silloin vähentää kaksi sivua, koska täällä seikkailu alkaa sivulla 3 eikä 1.
Ensimmäinen tarinoista on sitten niin mahdottoman huono, ettei tiedä miten päin sitä voisi edes silmäillä. Kuvituskin on aavaa ulapaa ja savupilveä ruutujen taustojen täydeltä.
Joo, todella hutaistua on. Toinen tarina on selvästi huolellisemmin piirretty.
-
Kyllä, ne viittaavat piirrettyihin sivuihin, vaikka niissä ei ole omaa numerointia kuvan nurkassa, kuten joskus näkee. Eli pitää tosiaan vähentää kaksi. Tuo oli aluksi hiukan hämäävää, mutta ei sinänsä iso juttu.
Tosin tarkemmin katsottuna luulen, että näytesivujen numerointi on sittenkin oikein, mutta itse kirjan sivujen numerointi taas on väärin. Nimittäin sivunumeroinnin mukaan kirjassa ei ole kansia lainkaan. Sen mukaan sivut 1-2 ( sekä kaksi viimeistä sivua ) ovat pahvia. Ehkä bonusmateriaalin laatija oletti, että sivunumerointi alkaa ensimmäiseltä paperilehdeltä, eikä etukannesta.
(edit. kirjassa ei siis ole mitään otsikkosivua, vaan tarina alkaa välittömästi kannen jälkeen. )
-
Kolmas Prattin korkkareita yhteen niputtava julkaisu on nimeltään Rautainen nyrkki, ja onpa kirjakauppaversiossa todella komea kansi...
-
onpa kirjakauppaversiossa todella komea kansi...
Ensimmäisen kerran on mielessä häivähtänyt ajatus, jos säilöisi kokoelmiinsa kirjakauppaversion kioskiversion sijasta. Kioskiversion kansi ei ole Prattia nähnytkään.
-
Ostin kolmannen Hugo Pratt -korkkarin ”Rautainen nyrkki” lehtipisteestä. Luin siinä ensimmäisenä olevan nimitarinan, joka oli tarinaltaan huvittava: uusi brittiläinen supertankki rymistelee ja pistää vihollista ketoon voittamattomana mahdottomissa tilanteissa. Taide on hyvää, joskin uskon, että tässäkin seikkailussa joku muu kuin Pratt on piirtänyt panssarivaunut, koska ne ovat selvästi tarkemmalla tyylillä tehtyjä. Suomennos on oikein maistuva.
Selauksen perusteella toinen tarina ”Tuliasema” menee tuttuun osastoon ”oikeamielinen korpraali”. Se on piirretty prattimaisemmin kuin ensimmäinen. En lukenut sitä vielä sanasta sanaan, mutta sekin on sujuvaa, konstailematonta viihdettä.
Ennen kaikkea hyvä, että näitä toivottuja Pratt-puutteita julkaistaan.
-
Ensimmäisen kerran on mielessä häivähtänyt ajatus, jos säilöisi kokoelmiinsa kirjakauppaversion kioskiversion sijasta. Kioskiversion kansi ei ole Prattia nähnytkään.
Tai vaikka molemmat versiot?
-
Ostin kolmannen Hugo Pratt -korkkarin ”Rautainen nyrkki” lehtipisteestä. Luin siinä ensimmäisenä olevan nimitarinan, joka oli tarinaltaan huvittava:
Varsinkin Tiikeri-tankit Alameinin taistelussa. Ihan uutta tietoa sotahistorian saralla. ;D
-
Tai vaikka molemmat versiot?
Ei ole varaa eikä tilaa.
-
Kioskiversion kansi ei ole Prattia nähnytkään.
Ei olekkaan. Se on Giorgio de Gasparin tekemä.
-
Ei ole varaa eikä tilaa.
Niin, kerälijän ikuinen kirous.
-
Ei olekkaan. Se on Giorgio de Gasparin tekemä.
Jep, näköjään on. Tekijöiden krediitit löytyvät muun muassa Grand Comics Database’istä (https://www.comics.org/issue/378579/).
Alkuperäinen kansikuva on muuten todennäköisesti vain yleisluontoinen eli tarkoitettu käytettäväksi milloin vain; siinä saksalainen panssarivaunu jyrää sotilaiden päälle. Tällaista kohtausta ei löydy lehden sarjakuvasta.
Sen sijaan suomalaisessa spessussa on rajattu alkuperäistä kuvaa niin että tankin hakaristilippu ei näy. Tämä on hyvä ratkaisu, sillä silloin kuva sopii esittämään tarinan supertankkia, joka on nimenomaan brittiläinen ja jyrää saksalaisia vastaan. Sitä en osaa sanoa univormuista, että minkä maalaisia nuo kuvan sotilaat ovat.
Suomalaisen spessun kuva on huomattavasti kuluneempi kuin brittiläinen. Liitän kuvat tähän.
-
Tankki näyttää enemmän tai vähemmän saksalaiselta Tigeriltä ja sotilaat ovat selvästi brittejä. Ehkä tarina on vain saanut jonkin sopivahkon kansikuvan. :)
-
Sitä en osaa sanoa univormuista, että minkä maalaisia nuo kuvan sotilaat ovat.
Korkkarin aktiivilukiijoita tuskin voisi tälleen puijata, Kansanyhteisössä armeijoissa (Yhdistyneen kuningaskunnan ohella myös Kanada, Uusi-Seelanti ja Australia (ja unohdinko jonkun) osallistuivat sotaan) kersantin ja vastaavien aliupseerien arvomerkit olivat suurikokoiset, puvun hihassa ja meikäläiseen nähden ylösalaisin. Amerikkalaisilla oli vähän vastaavia, mutta ylöspäin törröttäen. Saksalaiset taas luottivat kauluslaattoihin ja epoletteihin – tässäkin voimme nähdä oman puolustuslaitoksemme ottaneen vaikutteita sieltä. Varsin näkyviä eroja siis sen suhteen, kenen puolella ollaan.
Ja tietysti brittiläinen taisteluknalli, lierillä varustettu kypärä, jota nähtiin molemmissa maailmanpaloissa, amerikkalaiset kyllä tekivät ensin siitä kopioin, ennen kuin kehittivät sen oman "M1" kypäränsä, joka nyt on tuttu Masista ja täynnä raapustuksia kaikista Vietnam-kuvauksista.
-
Kiitos, Wladislaw ja Echramath. En ollut katsonut sotilaiden asuja noin tarkasti.
Neljäs Pratt-korkkari ”Synkkä tuomio” on hommattu. Tämä on taas tavallinen Korkeajännitys, jossa on kannessa perinteinen salamalogo. Olisi ollut mukavaa, jos tähän sarjaan olisi koostettu myös ”Aavikon Korkeajännitys”.
Vuoden ensimmäinen Pratt-korkkarihan oli ”Viidakon”, ja toinen ”Merten”. Kolmannella julkaisulla ei ollut mitään teemaa, koska siinä oli yksi aavikolla tapahtuva tarina sekä yksi tavallisessa eurooppalaisessa maastossa tapahtuva kertomus.
Nyt neljännessä Pratt-julkaisussa on taas ensin aavikkoseikkailu, ”Suuri areena”, ja sitten merijuttu, ”Synkkä tuomio”. ”Aavikon Korkeajännitys” olisi saatu aikaiseksi kun olisi yhdistetty kolmannen ja neljännen pokkarin kaksi aavikkojuttua samoihin kansiin. Itse asiassa uskoin, että juuri näin tehtäisiin, ja siksi kirjoitin tässä ketjussa loppukeväällä näin:
Sinänsä kyllä kun tsekkaa noita Prattin juttuja, niin niistä saisi kyllä koostetuksi yhden Aavikon korkkarin. War Picture Library 25:n ja 133:n tarinat The Iron Fist ja The Big Arena kun ovat aavikkosotaa ja molemmat ovat 64-sivuisia.
Eipä mitään, hyvin toimitettuja ja suomennettuja julkaisuja nämä ovat. Ostin tästä uudesta pokkarista lehtipisteversion. Kansipahvi on nyt eri materiaalia kuin aiemmin, liukasta. Ekan tarinan taide vaikuttaa paljon paremmalta kuin jälkimmäisen.
-
Päivitän tähän listan Prattin korkkaritarinoista ja niiden suomalaisista julkaisuista. Lista oli alun perin täällä (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5567.msg550510.html#msg550510) tässä ketjussa sivulla 20.
War Picture Library 25 (syyskuu 1959) The Iron Fist (Rautainen nyrkki; Pratt-korkkari 3/2023)
Thriller Picture Library 297 (joulukuu 1959) Battler Britton & the Wagons of Gold (Battler Britton ja kultakuorma; Korkeajännityssarja 22/1960 ja Battler Britton -erikoiskorkkari 2005)
War Picture Library 40 (maaliskuu 1960) Pathfinder (Kohtalokas erehdys; Korkeajännitys 8/1966)
War Picture Library 50 (toukokuu 1960) The Crimson Sea (Verenpunainen meri; Pratt-korkkari 2/2023)
War Picture Library 58 (heinäkuu 1960) Up the Marines!
War Picture Library 62 (elokuu 1960) Strongpoint (Tuliasema; Pratt-korkkari 3/2023)
War Picture Library 91 (maaliskuu 1961) The Bayonet Jungle (Pistinviidakko; Pratt-korkkari 1/2023)
War Picture Library 92 (huhtikuu 1961) Dark Judgment (Synkkä tuomio; Pratt-korkkari 4/2023)
Battler Britton Annual 2 (marraskuu 1961) Battler Britton and the Rockets of Revenge
War Picture Library 133 (helmikuu 1962) The Big Arena (Suuri areena; Pratt-korkkari 4/2023)
Battle Picture Library 62 (kesäkuu 1962) Night of the Devil (Luutnantin painajainen; Paholaisen yö; Korkeajännityssarja 2/1963 ja Pratt-korkkari 1/2023)
War at Sea Library 34 (kesäkuu 1963) Battle Stations (Taisteluasemiin!; Pratt-korkkari 2/2023)
LISÄYS: Egmonthan jatkaa sarjaa ensi vuonna ainakin vielä yhdellä pokkarilla/spessulla (julkaisupäivämääräksi on merkitty 20.3.2024). Toivottavasti ainakin nuo ennen suomentamattomat tarinat saadaan julki.
PÄIVITYS 24.11.23: Katsottu Moogin arkistosta Prattin tarinoiden suomalaiset nimet 1960-luvun Korkkareissa ja lisätty ne listaan.
-
Viidennestä Pratt-korkkarista näköjään löytyy ennakkoon jo sen nimi ”Merijalkaväki hyökkää” ja seuraavia tietoja:
Tuotekuvaus
Korkeajännitys julkaisee legendaarisen sarjakuvataiteilija Hugo Prattin (Corto Maltese) upeat sotatarinat suomeksi hienoina kokoelmina. ”Merijalkaväki hyökkää” kertoo kuninkaallisesta iskujoukosta, joka suorittaa vaarallisia tehtäviä vihollislinjojen takana, muun muassa Ranskan rannikolla ja Norjan vuonoilla. Toisessa tarinassa kerrotaan australialaisesta lentäjästä, joka liittyy Englannin ilmavoimiin.
Jeps, ”Merijalkaväki hyökkää” on tietenkin tuo aiemmin suomentamaton ”Up the Marines!”, jonka näette tuossa äskeisessä listauksessa. Toisen tarinan kuvaus ei viittaa ainakaan Battler Brittoniin. Pieni tarkistus Moogin arkistossa ja eräällä brittiläisellä nettisivulla osoitti, että kertomus onkin ”Pathfinder”, joka myös on ilmasotaa ja joka on julkaistu suomeksi Korkeajännityksessä 1966. Siinä on päähenkilönä australialainen lentäjä, joka on kokenut, mutta äkkipikainen ja yhteistyökyvytön.
Noin 20 sivua pitkä Prattin piirtämä Battler Britton -juttu jää siis toistaiseksi yhä julkaisematta suomeksi.
Saa nähdä, uskalletaanko ”Merijalkaväen” lehtipisteversioon panna alkuperäistä kansimaalausta (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20870) (linkki menee Moogin arkistoon). Veikkaan, että ei, koska tuo kirjoitus ja symboli tuossa seinämässä ovat nykystandardeilla aika rankkoja.
MUOKS: Typo.
-
Saa nähdä, uskalletaanko ”Merijalkaväen” lehtipisteversioon panna alkuperäistä kansimaalausta (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20870) (linkki menee Moogin arkistoon). Veikkaan, että ei, koska tuo kirjoitus ja symboli tuossa seinämässä ovat nykystandardeilla aika rankkoja.
Sodan fyysisesti kokeneet ja siitä kärsineet ovat kansimaalauksen joutuneet aikoinaan kestämään ja se on silloin katsottu sopivaksi julkaista. Ihmiset joilla ei ole mitään omakohtaista kokemusta tuosta sodasta eivät sitten sitä enää kestäisi. Jotenkin hullunkurinen maailma nykyään. Minulle tuo kansi ainakin kuvaisi sitä aikaa joka oikeasti tapahtui ja josta tarinassa kerrotaan jolloin symboli ja tuollaiset tekstit olivat myös oikeasti olemassa. Jotenkin turhan helposti kaikki uudelleen tulkitaan, epäkorrekti sensuroidaan ja vääristetään siinä samalla historiaa. Kuitenkin tuollaisia epäkorrekteja asioita näkee kaikkialla ja oikeasti vain pieni osa niistä sensuroidaan tai uudelleenkirjoitetaan.
-
Näille asioille (rasismi, syrjintä, kiihotus ym.) ollaan herkempiä nykyään, niin hyvässä kuin pahassa. Siis minustakin näissä joskus ollaan yliherkkiä.
Tässä tapauksessa ajattelisin itse niin, että korkkarijulkaisun sisäsivuilla tuo tervehdys ja tunnus voivat olla ongelmitta, koska kyseessä on 40-luvulle sijoitettu sotasarjakuva, minkä pokkarin ostajat tietävät hyvin. Viihteessä saa kuvata historiaa. Mutta julkaisun kannessa kaupan hyllyllä periaatteessa kaikkien nähtävillä nuo voivat häiritä joitakuita.
En tiedä, pyyhkisinkö eli sensuroisinko nuo itse tuosta seinästä, jos minun pitäisi tehdä päätös. Ehkä. Ajattelen ainakin, että aina ei kannata tarpeettomasti herättää ikäviä tunteita. Natsitervehdys ja -symboli ihannoivat ja edustavat aatetta, joka loukkaa ihmisarvoa, joten niiden ei ole pakko olla tuossa kansikuvassa provosoivasti.
Britanniassa tarinan uusintajulkaisussa vuonna 1970 oli muuten eri kansi, tämä (https://www.comics.org/issue/377327/#2247043). Mielenkiintoista nähdä, mikä tulee olemaan Suomessa. Ennakkotiedoissa tuo ”Merijalkaväki hyökkää” -tarina oli pokkarin nimessä, joten luulisi, että myös kansi otettaisiin siitä.
-
Tuo Prattin suomentamaton Battler-juttu ”Battler Britton and the Rockets of Revenge” kannattanee julkaista joidenkin muiden Battler-tarinoiden kanssa. Moogin arkiston mukaan Battleria ilman Prattia on vielä jokunen suomentamatta (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index.php?sivu=lehdet&tyyppi=1&moog_sarja_id=312).
Luin äsken Battler Britton -erikoisnumeroa (erikoiskorkkari 2E/05), jonka Pratt-listauksessa (sivulla 80) ei lue tätä Battler Britton Annual 2:ta. Moog kuitenkin on myöhemmin listannut sen arkistonsa listaukseen netissä (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index.php?sivu=lehdet&tyyppi=1&moog_sarja_id=303).
Kyseisen erikoisnumeron esipuheessa Moog revittelee seuraavasti:
”Niille, jotka lukevat Corto Maltesea juodessaan espressoa pikkusormi pystyssä porsliinikupista, täytynee kertoa inhottavalta vaikuttava uutinen. Myös Hugo Pratt on nuorna miesnä henkensä pitimiksi alentunut kuvittamaan Battler Brittonia ja muutamia muitakin korkkariseikkailuja. Kirjasemme tarjoaa varoittavana esimerkkinä mitä tapahtui puolikkaan lehden seikkailun numerosta 22/1960. Voi Hugo, että näin pääsi käymään…”
Joo, kieltämättä on olemassa stereotypia, että Corto on älykköjen ja hienostuneiden sarja siinä missä korkkarit ovat vain tavallisen rahvaan viihdettä.
-
Sarja vois jatkua muulla Prattin sotatuotannolla: Aavikon skorpionit (2 osaa suomentamatta), Ernie Pike, onks muuta?
-
Vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi Fort Wheelingin jälkimmäinen puolisko.
-
Eiköhän nuo kannattaisi uudelleenjulkaista kokonaisina, Aavikon Skorpionit asuvat enää kirjastojen varastoissa, Wheelingin nyt voi saadakin kovaan hintaan itselleen. Aikanaanhan eivät kai niin myyneet ja Skorpioneja kuulemma makkeloitiinkin, itse nyt valitettavasti en 1994 ollut vielä sopivassa iässä sen enempää sarjakuvamaun kuin sosioekonomisen asemankaan suhteen...
-
Aavikon skorpionit -kokonaisuuden ostaisin oitis, vaikka olisi hintavakin kultaturbopainos.
-
Skorppareita ei saa englanniksikaan kuin digijulkaisuina. Sentään, mutta silti.
-
Ilmeisesti Pratt-korkkarit tehneet kauppansa, kun on näköjään tulossa uusi painos ainakin ensimmäisestä numerosta:
https://www.sarjakuvakauppa.fi/ennakkotilattavat/korkeajannitys-hugo-pratt-1-paholaisen-yo.html
-
Skorppareita ei saa englanniksikaan kuin digijulkaisuina. Sentään, mutta silti.
Joo, Apple Booksista saa, mutta onko se jossain muualla ihmisille jotka eivät omenalaitteita omista?
-
Ilmeisesti Pratt-korkkarit tehneet kauppansa, kun on näköjään tulossa uusi painos ainakin ensimmäisestä numerosta:
https://www.sarjakuvakauppa.fi/ennakkotilattavat/korkeajannitys-hugo-pratt-1-paholaisen-yo.html
Kyllä. Lisäksi myös ainakin toisesta ja kolmannesta pokkarista tulee uusintapainokset.
Pratt-korkkareitahan julkaistaan kaikkiaan kuusi erilaista.
Saa nähdä, uskalletaanko ”Merijalkaväen” lehtipisteversioon panna alkuperäistä kansimaalausta (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20870) (linkki menee Moogin arkistoon). Veikkaan, että ei, koska tuo kirjoitus ja symboli tuossa seinämässä ovat nykystandardeilla aika rankkoja.
Viides Pratt-korkkari ”Merijalkaväki hyökkää” ilmestyi tällä viikolla. Siinä kävi vain osittain niin kuin veikkasin. Lehtipisteversion kanteen ei rohjettu panna ”Heil Hitler” -seinäkirjoitusta, mutta hakaristi kyllä säilytettiin seinässä.
(MUOKS: Liitän tähän julkaisun kansikuvan napattuna Lehtipisteen sivulta.)
-
Kyllä. Lisäksi myös ainakin toisesta ja kolmannesta pokkarista tulee uusintapainokset.
Pratt-korkkareitahan julkaistaan kaikkiaan kuusi erilaista.
Viides Pratt-korkkari ”Merijalkaväki hyökkää” ilmestyi tällä viikolla. Siinä kävi vain osittain niin kuin veikkasin. Lehtipisteversion kanteen ei rohjettu panna ”Heil Hitler” -seinäkirjoitusta, mutta hakaristi kyllä säilytettiin seinässä.
(MUOKS: Liitän tähän julkaisun kansikuvan napattuna Lehtipisteen sivulta.)
Ai tää on nyt tullut...pitääkin ostaa.
Luulin, että tää olis ollut viimeinen Pratt-korkkari...no ihan hyvä, jos tulee vielä yksi.
Mitä vielä on julkaisematta Hugolta Suomessa. Kyllähän ne kaikki pitäisi saada täällä meillä suomennettua.
-
Ai tää on nyt tullut...pitääkin ostaa.
Luulin, että tää olis ollut viimeinen Pratt-korkkari...no ihan hyvä, jos tulee vielä yksi.
Viidennessä Hugo Pratt -Korkkarissa on aiemmin suomeksi julkaisematon ”Merijalkaväki hyökkää” sekä ”Polunnäyttäjä”, joka on ollut aiemmin Korkkarissa 8/1966 nimellä ”Kohtalokas erehdys”. Tämä on juuri nyt kirjakaupoissa ja lehtipisteissä.
Kuudennessa Pratt-Korkeajännityksessä ”Battler Britton ja koston raketit”, joka ilmestyy elokuussa, on kaksi seuraavaa tarinaa:
– ”Battler Britton & the Wagons of Gold” (Thriller Picture Library 297, joulukuu 1959).
Julkaistu aiemmin suomeksi nimellä ”Battler Britton ja kultakuorma” Korkeajännityssarjassa 22/1960 ja Battler Britton -erikoiskorkkarissa 2005. Pituus 32 sivua.
– ”Battler Britton and the Rockets of Revenge” (Battler Britton Annual 2, marraskuu 1961).
Ei julkaistu aiemmin suomeksi. Pituus 21 sivua.
Nämä sarjakuvat vievät vain 53 sivua. Julkaisuun ei ehkä panna muita sarjakuvia mukaan, koska ennakkotiedoissa sen sivumääräksi ilmoitetaan ainoastaan 64 sivua (Korkkareissahan on yleensä 128 sivua). Loppusivut saatetaan täyttää artikkeleilla ja kuvilla. Kuitenkin vastaavassa brittiläisessä julkaisussa (https://www.comics.org/issue/2197510/) kolme vuotta sitten täytteeksi pantiin myös aivan ensimmäinen Battler Britton -tarina, joka on kuusisivuinen ja joka ei ole Prattin piirtämä.
Mitä vielä on julkaisematta Hugolta Suomessa. Kyllähän ne kaikki pitäisi saada täällä meillä suomennettua.
Argentiinalaisia sarjakuvia on julkaisematta runsaasti, mutta tämä Kustannus Egmontin sarja, joka on otettu Rebellion-kustantamon antamasta aineistosta, keskittyy Prattin Britanniaan tehtyihin sotasarjakuviin ja julkaisee onneksi kaikki ne 12 tarinaa.
-
Olen piirtämässä ristikkoa jonka sanavihjeeksi tuli "SARJIS HUGO". En äkkiseltään keksinyt että kuka kummassa? Oletin että se olisi voinut olla joku sarjakuvahahmo. :-[
-
Olen piirtämässä ristikkoa jonka sanavihjeeksi tuli "SARJIS HUGO". En äkkiseltään keksinyt että kuka kummassa? Oletin että se olisi voinut olla joku sarjakuvahahmo. :-[
Tai Hugo palkittu sarjakuva. Mutta itselleni eivät sanaristikoiden laatijat näyttäydy scifisti-piirejä tuntevilta joten veikkaisi Prattia. Tai että on se peikko tai väärinkirjoitettu Huuko.
-
Olen piirtämässä ristikkoa jonka sanavihjeeksi tuli "SARJIS HUGO". En äkkiseltään keksinyt että kuka kummassa? Oletin että se olisi voinut olla joku sarjakuvahahmo. :-[
Mut jos se onkin kuuluisa kirjailija Victor Hugo, jonka Notre Damen kellonsoittajasta on tehty sarjakuvasovitus!!!
-
Tommonen kohta. Sarjis Arska olis sitten tietenkin se 70-luvun lastenlehti. :)
-
Tommonen kohta. Sarjis Arska olis sitten tietenkin se 70-luvun lastenlehti. :)
Vähän sivuun, mutta onkohan P. A. Mannisen piirtämä sanaristikko? Hän on tehnyt niitä valtavasti. Toki joku muu suunnittelee ristikot, ei piirtäjä.
-
Olen piirtämässä ristikkoa jonka sanavihjeeksi tuli "SARJIS HUGO". En äkkiseltään keksinyt että kuka kummassa? Oletin että se olisi voinut olla joku sarjakuvahahmo. :-[
Sehän on se sarjakuvamainen Hugo-Peikko. Tv-ohjelma mitä juonsi Taru Valkeapää :D
-
Vähän sivuun, mutta onkohan P. A. Mannisen piirtämä sanaristikko? Hän on tehnyt niitä valtavasti. Toki joku muu suunnittelee ristikot, ei piirtäjä.
Reiman itsensä.
Olen piirtämässä ristikkoa
-
Reiman itsensä.
No niinpä tietenkin. [nolona]
-
Vähän sivuun, mutta onkohan P. A. Mannisen piirtämä sanaristikko? Hän on tehnyt niitä valtavasti. Toki joku muu suunnittelee ristikot, ei piirtäjä.
Tämä on Erkki Vuokilan laatima. Pelikaaniristikot -lehteä varten. Pekalle laatii muistaakseni joku muukin Ekin lisäksi. Vuokila ainakin oli joskus Sarjakuvaseuran jäsen. Kysyin tuosta ja eihän se kovin yleistä tietoa kyllä ole. Oli puhetta myös Cortosta, mutta eihän Eki tietenkään tiennyt sitäkään että Pratt korkkareita on tullut viime vuosina. Risteävät sanat ja ennen kaikkea netti auttaa ratkojia.
Sehän on se sarjakuvamainen Hugo-Peikko. Tv-ohjelma mitä juonsi Taru Valkeapää :D
Joo viisikirjaiminen vastaussana: TARUV ...koska sarjakuvat ja animaatiot on kaikki sitä samaa. ;D
-
Katselin juuri kaupassa jotain ristikkolehteä, jossa oli selvästi Esa Holopaisen piirrokset. Esan nimeä en kuitenkaan onnistunut siitä löytämään.
-
Viidennessä Hugo Pratt -Korkkarissa on aiemmin suomeksi julkaisematon ”Merijalkaväki hyökkää” sekä ”Polunnäyttäjä”, joka on ollut aiemmin Korkkarissa 8/1966 nimellä ”Kohtalokas erehdys”. Tämä on juuri nyt kirjakaupoissa ja lehtipisteissä.
Tuli luettua tämä Pratt-korkkari, ja viihdyin. Hyvä paatoksellinen suomennos luo tunnelmaa. Vain pari typoa osui silmiin: ranskalainen paikka on ensin ”de Bruyle” (s. 34), mutta myöhemmin ”de Bruyne” (s. 52), ja ”metriä” saksaksi lukee väärin ”Metre” (s. 69; po. ”Meter”).
Ensimmäisessä tarinassa ensimmäisillä sivuilla on hienoja varjoja majakan valossa. Päähenkilökaksikon välille luodaan realistinen konflikti, mutta korkkareille tyypillinen epärealistinen suoraviivaisuus tulee muualla esiin. Sankarit pääsevät sivuilla 62–63 Normandian maihinnousussa murhaavan tulituksen läpi bunkkerille ilman että asia selitetään. Sitten sivulla 64 he potkaisevat vihollisen bunkkerin oven sisään; se siis aukeaa sopivasti sisäänpäin eikä ole teljetty, vaikka menossa on taistelu.
Tokassa jutussa haiskahtaa vahvasti siltä, että joku muu kuin Hugo on taas piirtänyt lentokoneet. Pidin tästä tarinasta enemmän, koska se tuntui jännemmältä ja realistisemmalta. Opin myös pommikoneen miehistön eri virkoja. Se myös vähän pysäytti, että jättimäiselle pommitustehtävälle lähteneestä kolmesta sadasta brittiläisestä pommikoneesta tippui tässä alas 200 joko saksalaisten ilmatorjunnan taikka jäätävän sään takia. Ilmeisesti jotain tällaista tapahtui myös oikeasti.
-
Ostin Hugo Pratt -Korkeajännityksen 2/2024, joka on sarjan kuudes ja viimeinen osa. Kiitos Egmontille kun julkaisivat nämä kuriositeetit!
Silmiini osui muutamia miinuksia. Tässä on painoasultaan heikoimmat piirrosviivat koko sarjassa. Kuvat ovat ikävää katsottavaa. En muista, että vuoden 2005 erkkarin Pratt-jutussa olisi ollut näin huonot viivat. Tosin vuoden 2005 julkaisun pienempi koko ja pehmeä paperi antavat paljon anteeksi; ehkä matsku siinä on yhtä huono, mutta sitä ei niin huomaa.
Pokkari myös on sarjan selvästi ohuin, vain 64-sivuinen siinä missä viisi aiempaa olivat tuplasti paksumpia. Sivumäärään nähden myyntihinta 10,95 euroa on kovin korkea.
Hyvä kun originaalit listataan apinalaatikossa, mutta listauksessa tehdään se virhe, että molemmille tarinoille merkitään sekä Thriller Picture Library 297 että Battler Britton Annual 2. Oikeasti ensimmäinen tarina ”Koston raketit” on annualista, ja toinen tarina ”Kultalasti” TPL-lehdestä.
Tarinoiden välissä oleva tyhjä sivu on tuhlausta. Pieni teksti Prattista olisi ollut kiva.
Mutta, mutta. Viivojen heikkous ei varmasti johdu painosta, vaan heikosta alkuperäisestä lähteestä. Ensimmäinen tarina, aiemmin suomentamaton ”Koston raketit” houkuttaa lukemaan, kun itse tuimailmeinen Der Führer näkyy avaussivulla.
-
Huomasin myös, että onpas melko ohkainen. Pari euroa kuitenkin halvempi, kuin edelliset. Tässä vaiheessa "lähes pakko" kuitenkin ostaa, että pysyy sarja täydellisenä. Plussaa on todellakin aiemmin suomentamaton tarina.
-
Onko kukaan selvittänyt mitä Suomessa julkaisematonta vielä puuttuu Hugo Pratteista vai onko kaikki nyt julkaistu?
-
Päivitän tähän listan Prattin korkkaritarinoista ja niiden suomalaisista julkaisuista. Lista oli alun perin täällä (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5567.msg550510.html#msg550510) tässä ketjussa sivulla 20.
War Picture Library 25 (syyskuu 1959) The Iron Fist (Rautainen nyrkki; Pratt-korkkari 3/2023)
Thriller Picture Library 297 (joulukuu 1959) Battler Britton & the Wagons of Gold (Battler Britton ja kultakuorma; Korkeajännityssarja 22/1960 ja Battler Britton -erikoiskorkkari 2005)
War Picture Library 40 (maaliskuu 1960) Pathfinder (Kohtalokas erehdys; Korkeajännitys 8/1966)
War Picture Library 50 (toukokuu 1960) The Crimson Sea (Verenpunainen meri; Pratt-korkkari 2/2023)
War Picture Library 58 (heinäkuu 1960) Up the Marines!
War Picture Library 62 (elokuu 1960) Strongpoint (Tuliasema; Pratt-korkkari 3/2023)
War Picture Library 91 (maaliskuu 1961) The Bayonet Jungle (Pistinviidakko; Pratt-korkkari 1/2023)
War Picture Library 92 (huhtikuu 1961) Dark Judgment (Synkkä tuomio; Pratt-korkkari 4/2023)
Battler Britton Annual 2 (marraskuu 1961) Battler Britton and the Rockets of Revenge
War Picture Library 133 (helmikuu 1962) The Big Arena (Suuri areena; Pratt-korkkari 4/2023)
Battle Picture Library 62 (kesäkuu 1962) Night of the Devil (Luutnantin painajainen; Paholaisen yö; Korkeajännityssarja 2/1963 ja Pratt-korkkari 1/2023)
War at Sea Library 34 (kesäkuu 1963) Battle Stations (Taisteluasemiin!; Pratt-korkkari 2/2023)
LISÄYS: Egmonthan jatkaa sarjaa ensi vuonna ainakin vielä yhdellä pokkarilla/spessulla (julkaisupäivämääräksi on merkitty 20.3.2024). Toivottavasti ainakin nuo ennen suomentamattomat tarinat saadaan julki.
PÄIVITYS 24.11.23: Katsottu Moogin arkistosta Prattin tarinoiden suomalaiset nimet 1960-luvun Korkkareissa ja lisätty ne listaan.
Kyllä ne taisi siinä kaikki olla
-
Ei, ei. Vain brittiläisen IPC-kustantamon (on sama kuin Fleetway) sotasarjat, sellaiset, jotka Pratt teki suoraan sille, ovat nyt suomeksi koossa. Prattia on suomentamatta vielä paljon, käsittääkseni pelkästään argentiinalaista Kersantti Kirkiä satoja sivuja. Sitä ja muita sarjoja hän piirsi samaan lehteen, jossa Eternautti ilmestyi. Varmaan myös Italiasta, Belgiasta ja Ranskasta löytyy häneltä sekalaisia suomentamattomia sarjoja. Hän oli erittäin tuottelias.
Laitoin Prattin brittiläisistä sarjoista haun Grand Comics Databaseen. Löytyi kaksi suomentamatonta sarjaa. IPC on julkaissut vuonna 1967 yhden kahdeksansivuisen sotasarjan (https://www.comics.org/issue/581401/), joka on julkaistu alun perin Argentiinassa. Famepress julkaisi vuonna 1964 64-sivuisen seikkailusarjan (https://www.comics.org/issue/913636/), joka ehkä julkaistiin aiemmin Italiassa. Pitää muistaa, että tuonne syötetyt tiedot ovat vajavaisia.
Päivitän tuon Korkkari-sarjojen listauksen, jota Kujis lainasi.
-
Ei, ei. Vain brittiläisen IPC-kustantamon (on sama kuin Fleetway) sotasarjat, sellaiset, jotka Pratt teki suoraan sille, ovat nyt suomeksi koossa. Prattia on suomentamatta vielä paljon, käsittääkseni pelkästään argentiinalaista Kersantti Kirkiä satoja sivuja. Sitä ja muita sarjoja hän piirsi samaan lehteen, jossa Eternautti ilmestyi. Varmaan myös Italiasta, Belgiasta ja Ranskasta löytyy häneltä sekalaisia suomentamattomia sarjoja. Hän oli erittäin tuottelias.
Laitoin Prattin brittiläisistä sarjoista haun Grand Comics Databaseen. Löytyi kaksi suomentamatonta sarjaa. IPC on julkaissut vuonna 1967 yhden kahdeksansivuisen sotasarjan (https://www.comics.org/issue/581401/), joka on julkaistu alun perin Argentiinassa. Famepress julkaisi vuonna 1964 64-sivuisen seikkailusarjan (https://www.comics.org/issue/913636/), joka ehkä julkaistiin aiemmin Italiassa. Pitää muistaa, että tuonne syötetyt tiedot ovat vajavaisia.
Päivitän tuon Korkkari-sarjojen listauksen, jota Kujis lainasi.
Elikkä ei kukaan tiedä mitä kaikkea Pratt on elämänsä aikana tehnyt ja missään maassa ei ole täydellistä kokoelmaa hänen sarjakuvistaan. Nyt olisi Egmontilla ja Jalavalla hyvä mahdollisuus saada nää kaikki julkaistua! Tuossa Kujiksen listassakin on jo kaksi suomentamatonta.
-
En osaa sanoa, onko jossakin maassa julkaistu Prattin kaikki työt. Varmasti jotkut tietävät kaikki hänen työnsä, mutta en ole nähnyt täydellistä listaa.
Tuo Prattin Korkeajännitysten listahan oli minun kirjoittamani, mutta se ei ollut ajan tasalla. Nyt on. Se löytyy täältä (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5567.msg550510.html#msg550510) ketjun sivulta 20.
-
En osaa sanoa, onko jossakin maassa julkaistu Prattin kaikki työt. Varmasti jotkut tietävät kaikki hänen työnsä, mutta en ole nähnyt täydellistä listaa.
Tuo Prattin Korkeajännitysten listahan oli minun kirjoittamani, mutta se ei ollut ajan tasalla. Nyt on. Se löytyy täältä (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5567.msg550510.html#msg550510) ketjun sivulta 20.
Hienoa...kaikki Pratt-korkarit on siis tulleet näissä Prattin eikoiskorkareissa! Tämä siis saatu nyt maaliin. Listä on nyt hyvä ja selkeä!
Kopsasin sen itelleni Exceliin!
-
Kyllä, kaikki Prattin briteille piirtämät 12 sotasarjaa saatiin suomeksi näteissä julkaisuissa. Suomi-julkaisujen aineisto oli ilmeisesti restauroitua ja tuli Rebellion-kustantamolta; samalta, jolta KVAAK Kirja sai Charlien sodan.
Yksi asia vähän harmittaa. Olisi ollut mukavaa, jos sarjassa olisi ollut Aavikon ja Ilmojen Korkeajännitys. Se ei olisi vaatinut kuin tarinoiden pienen uudelleenjärjestämisen... Ei tarinoita muutenkaan julkaistu kronologisessa järjestyksessä.
Teen noista sarjoista tähän jonkinlaisen taulukon tämän illan aikana.
-
Olihan tämä onnistunut hanke, kun sai jopa minut ostamaan ja lukemaan Korkkareita.
Tässä taulukko Prattin Korkkareista. Lähteinä ovat Moogin arkisto, Grand Comics Database ja Egmontin Pratt-Korkkarit. En jaksa änkeä mukaan tarinoiden vaihtoehtoisia suomalaisia nimiä, vaan pistän oheen vain nimet tuoreista Pratt-julkaisuista. Taulukko on leveä eikä varmaan näytä hyvältä puhelimien pienissä näytöissä.
| Hugo Prattin IPC:lle piirtämät Korkeajännitykset |
- HPKJ = Hugo Pratt -Korkeajännitys
- KJ = Korkeajännitys
- KJE = Korkeajännityksen Erikoisnumero
- KJS = Korkeajännityssarja
| War Picture Library 25 (syyskuu 1959) | The Iron Fist | Rautainen nyrkki | HPKJ 3/2023 |
| Thriller Picture Library 297 (joulukuu 1959) | Battler Britton and the Wagons of Gold | Battler Britton ja kultalasti | KJS 22/1960, KJE 2005 ja HPKJ 2/2024) |
| War Picture Library 40 (maaliskuu 1960) | Pathfinder | Tiennäyttäjä | KJS 8/1966 ja HPKJ 1/2024 |
| War Picture Library 50 (toukokuu 1960) | The Crimson Sea | Verenpunainen meri | HPKJ 2/2023 |
| War Picture Library 58 (heinäkuu 1960) | Up the Marines! | Merijalkaväki hyökkää! | HPKJ 1/2024 |
| War Picture Library 62 (elokuu 1960) | Strongpoint | Tuliasema | HPKJ 3/2023 |
| War Picture Library 91 (maaliskuu 1961) | The Bayonet Jungle | Pistinviidakko | HPKJ 1/2023 |
| War Picture Library 92 (huhtikuu 1961) | Dark Judgment | Synkkä tuomio | HPKJ 4/2023 |
| Battler Britton Annual 2 (marraskuu 1961) | Battler Britton and the Rockets of Revenge | Battler Britton ja koston raketit | HPKJ 2/2024 |
| War Picture Library 133 (helmikuu 1962) | The Big Arena | Suuri areena | HPKJ 4/2023 |
| Battle Picture Library 62 (kesäkuu 1962) | Night of the Devil | Paholaisen yö | KJS 2/1963 ja HPKJ 1/2023 |
| War at Sea Library 34 (kesäkuu 1963) | Battle Stations | Taisteluasemiin! | HPKJ 2/2023 |
-
Olihan tämä onnistunut hanke, kun sai jopa minut ostamaan ja lukemaan Korkkareita.
Tässä taulukko Prattin Korkkareista. Lähteinä ovat Moogin arkisto, Grand Comics Database ja Egmontin Pratt-Korkkarit. En jaksa änkeä mukaan tarinoiden vaihtoehtoisia suomalaisia nimiä, vaan pistän oheen vain nimet tuoreista Pratt-julkaisuista. Taulukko on leveä eikä varmaan näytä hyvältä puhelimien pienissä näytöissä.
Tämä on ihan hyvä näin. Minä luen Kvaakia vain pöytäkoneelta...kännykkä on puhelin ja tiktokin katselulaite...ainakin minulle....muuta käyttöä sillä ei ole.
Olisi kiva tietää onko nämä Pratt korkkarit kuinka hyvin menstyneet. Ainakin homma saatiin päätökseen asti. Yleensähän Egmontilla tupaa hommat jäämään kesken.
Jos Pratt korkkareista on tullut voittoa, niin miksi ei julkaise myös muita ns. ei-colto-maltese sarjakuvia Prattilta.
-
Prattin piirtämä Battler Britton julkaisu on tullut kauppoihin.
-
Tällaista tulossa!
https://arthouse.fi/sivu/tuote/aavikon-skorpionit-1/5219557
-
Tällaista tulossa!
https://arthouse.fi/sivu/tuote/aavikon-skorpionit-1/5219557
Hinta 28 € pehmeäkantaisesta 56 sivun sarjakuvasta! Siinä yksi sivu maksaa 2 €...aika suolainen hinta, mut ostettava on vaikka pänniikin toi hinta.
Edit: Niin kuin Luuna kommentoikin, niin minähän en osaa laskea näköjään enää ollenkaan...tosiaankin yksi sivu 0,5 €...mut kallista on. 2 € sivu olisi varmaan ollut mahdollista Suomalaisessa Kirjakaupassa...nehän hinnoittelee joitakin sarjiksia tuplahinnalla.
-
Taisi mennä väärinpäin laskelma. Yksi sivu maksaa 0.5€ eikä 2€. Kova hinta kuitenkin noin ohuesta julkaisusta. Vielä viisosainen sarja niin maksaa 140€ koko sarja
-
Taisi mennä väärinpäin laskelma. Yksi sivu maksaa 0.5€ eikä 2€. Kova hinta kuitenkin noin ohuesta julkaisusta. Vielä viisosainen sarja niin maksaa 140€ koko sarja
Juu en osaa laskea...lukiossa pitkän matikan valinneet on tosi elämässä pelkkä vitsi. Lyhen matikan valinneet osaavat laskea...myös päässälaskuja.
Onkohan Jalavan Aaviko Sorpionin paperi sitten jotain aivan erityistä, kun sarjis on ton hintainen.
-
Juu en osaa laskea...lukiossa pitkän matikan valinneet on tosi elämässä pelkkä vitsi. Lyhen matikan valinneet osaavat laskea...myös päässälaskuja.
Onkohan Jalavan Aaviko Sorpionin paperi sitten jotain aivan erityistä, kun sarjis on ton hintainen.
Yksi syy taisi olla se, että kyseessä on VÄRIjulkaisu.
-
Juu en osaa laskea...lukiossa pitkän matikan valinneet on tosi elämässä pelkkä vitsi. Lyhen matikan valinneet osaavat laskea...myös päässälaskuja.
Onkohan Jalavan Aaviko Sorpionin paperi sitten jotain aivan erityistä, kun sarjis on ton hintainen.
Ainakin Adlibriksestä saa ohjehintaa halvemmalla: 20,10€
https://www.adlibris.com/fi/kirja/aavikon-skorpionit-1-9789518876833 (https://www.adlibris.com/fi/kirja/aavikon-skorpionit-1-9789518876833)
On se sentään väreissä.
-
Onkohan Jalavan Aaviko Sorpionin paperi sitten jotain aivan erityistä, kun sarjis on ton hintainen.
Tuskin siinä sen kummempaa paperia on. Nykyisillä painos- ja myyntimäärillä tuota ei varmaan saa halvemmalla kannattavaksi. Kaupasta hankittaessa hinnasta jää noin puolet kustatajalle, joka maksaa mm. oikeuksista sekä kääntäjän ja latojan palkkiot.
Huomionarvoista sekin että tuo on jostain syystä laskettu 10% alvilla. Pitäisi käsittääkseni olla 14%:lla ja sitä myöten hinta 29€.
-
Tuskin siinä sen kummempaa paperia on. Nykyisillä painos- ja myyntimäärillä tuota ei varmaan saa halvemmalla kannattavaksi. Kaupasta hankittaessa hinnasta jää noin puolet kustatajalle, joka maksaa mm. oikeuksista sekä kääntäjän ja latojan palkkiot.
Huomionarvoista sekin että tuo on jostain syystä laskettu 10% alvilla. Pitäisi käsittääkseni olla 14%:lla ja sitä myöten hinta 29€.
Eikös ensi vuonna kaikkien sarjakuvien alv nouse 25,5 %. Sit taaitaa olla kallista sarjakuvaa. Onneksi maksoin Aku Ankka lehteni just äsken!
-
Eikös ensi vuonna kaikkien sarjakuvien alv nouse 25,5 %.
Huh, ei sentään! Tuo 25,5 prosentin alv koskee yleensä vain niitä hyödykkeitä, jotka ovat nyt 24 prossassa. Ne tuotteet tai palvelut, joissa alv on nyt 10, nousevat yleensä korkeintaan 14 prosenttiin. Sanoma- ja aikakauslehdet eli myös Aku Ankka jäävät 10 prosentin alviin. TJEU. (https://www.ey.com/fi_fi/insights/tax/alv-n-nousu-tekisi-suomen-alv-kannasta-eu-n-toiseksi-korkeimman)
Sarjakuvien hinnat ovat kyllä ikävän korkeat. Kvaakissa on todettu, että jos ostaa dvd-boksin tai tietokonepelin, saa samalla summalla ajallisesti valtavasti enemmän viihdettä. Ainakaan nuorisoa ei saada sarjisten pariin näillä hinnoilla.
Käsittääkseni juuri Aavikon skorpionien esimmäinen albumi on aiemmin julkaistu suomeksi. Se saisi lukea tuolla kustantajan sivulla.
-
Sarjakuvien hinnat ovat kyllä ikävän korkeat. Kvaakissa on todettu, että jos ostaa dvd-boksin tai tietokonepelin, saa samalla summalla ajallisesti valtavasti enemmän viihdettä. Ainakaan nuorisoa ei saada sarjisten pariin näillä hinnoilla.
Hei pistetään pelien mukana sarjakuvaa tulemaan. Eli osta peli ja sen kylkiäisenä tulee sarjakuva. Saattaapi olla että ehkä lukevat sen.
Leffoja kai nuoriso ei osta enää...kattelee suoratoistoo tai otaa netistä piraattina.
-
Taisin joskus mennä sanomaan, että Skorpionit ostan jos vain julkaistaan, joten eipä tässä nyt takkia käännetä vaikka ei halvimmasta päästä olekaan.
-
Huomionarvoista sekin että tuo on jostain syystä laskettu 10% alvilla. Pitäisi käsittääkseni olla 14%:lla ja sitä myöten hinta 29€.
Alvin nosto ei vielä ole varmaa, joten toistaiseksi tulevienkin hinnat pannaan 10 % alvilla.
-
WSOY:n vuonna 1994 julkaisemassa Aavikon skorpionit albumissa on 110 sivua ja tässä tulevassa Jalavan julkaisussa 56 sivua? Sisältääkö WSOY:n julkaisu siis kaksi ensimmäistä osaa Jalavan viisi osaisesta sarjasta?
-
Luuna: Ei taida olla ihan noin yksinkertaista. Tästä sarjasta on tehty monta eri laitosta. Joissakin on viisi ja toisissa neljä osaa. Osien määrä ja sivumäärä niissä riippuu ihan siitä montako lukua kerrallaan on pantu albumiin. Albumeissa ei ole tietty tasamäärä sivuja.
Tämän sivuston (https://www.bedetheque.com/serie-384-BD-Scorpions-du-desert.html) mukaan neljässä Prattin albumissa on yhteensä 84 + 47 + 40 + 145 sivua = 316 sivua. Sen jälkeen sarjaa ovat vielä jatkaneet toiset tekijät. Jalavan sarjassa on varmaan levitetty sivut tasaisemmin.
Integraaliss (https://www.casterman.com/Bande-dessinee/Catalogue/les-scorpions-du-desert-integrale-couleurs/9782203208285)a on näköjään 344 sivua. Siinä lienee mukana artikkeleita ja kuvituksia.
-
Eikö nyt julkaistava sarja ole tämä viisiosainen sarja Les scorpions du Désert (Nouvelle édition):
https://www.bedetheque.com/serie-41944-BD-Scorpions-du-Desert-Nouvelle-edition.html
https://www.casterman.com/Bande-dessinee/Catalogue/les-scorpions-du-desert-1-edition-couleurs/9782203031531
Aikoinaan WSOY:n julkaisema kirja oli tämä: https://www.casterman.com/Bande-dessinee/Catalogue/les-scorpions-du-desert-1-edition-noir-et-blanc/9782203332034
Tässä WSOY:n kirjassa on esipuhe ja viisi lukua kuten tässä mainitaan:
https://fr.wikipedia.org/wiki/Les_Scorpions_du_d%C3%A9sert
Les Scorpions du désert, noir et blanc, 1977 (ISBN 2-203-33203-4). Introduction de Didier Platteau.
Contient « RAS à Djaraboud », « La Piste de Siouah », « Direction Le Caire », « J’ai deux amours, mon pays et Paris » et « L'Ange de la mort ».
Eli vasta kolmannessa uuden sarjan kirjassa päätäisiin ennen suomentamattomiin tarinoihin.
Uudessa viisiosaisessa sarjassa neljä ensimmäistä kirjaa ovat n. 50-sivuisia, mutta sitten viidennessä onkin jo 160 sivua.
No, toivottavasti ostajia ensimmäisille kirjoille löytyy niin, että päästään tuonne aiemmin suomentamattomiin kirjoihin asti.
-
Tässä WSOY:n kirjassa on esipuhe ja viisi lukua kuten tässä mainitaan:
https://fr.wikipedia.org/wiki/Les_Scorpions_du_d%C3%A9sert
Les Scorpions du désert, noir et blanc, 1977 (ISBN 2-203-33203-4). Introduction de Didier Platteau.
Contient « RAS à Djaraboud », « La Piste de Siouah », « Direction Le Caire », « J’ai deux amours, mon pays et Paris » et « L'Ange de la mort ».
Eli vasta kolmannessa uuden sarjan kirjassa päätäisiin ennen suomentamattomiin tarinoihin.
Uudessa viisiosaisessa sarjassa neljä ensimmäistä kirjaa ovat n. 50-sivuisia, mutta sitten viidennessä onkin jo 160 sivua.
Tuosta linkistä pääsee katsomaan niitä kirjojen selkämyksiä. Jos 4 ekaa kirjaa on 50 sivuisia ja vika 160 sivuinen, niin kun tuon linkin kuvaa kun katsoo sitä vikaa kirjaa...se näyttäisi kuin olisi vain 75 sivuinen. Miten tohon on mahdutettu 160 sivua...onko se tehty raamattu-paperista eli erittäin ohuesta. Ihmetttelen vain!
-
Alvin nosto ei vielä ole varmaa, joten toistaiseksi tulevienkin hinnat pannaan 10 % alvilla.
Toteutui kuitenkin.
Tuosta linkistä pääsee katsomaan niitä kirjojen selkämyksiä. Jos 4 ekaa kirjaa on 50 sivuisia ja vika 160 sivuinen, niin kun tuon linkin kuvaa kun katsoo sitä vikaa kirjaa...se näyttäisi kuin olisi vain 75 sivuinen. Miten tohon on mahdutettu 160 sivua...onko se tehty raamattu-paperista eli erittäin ohuesta. Ihmetttelen vain!
Onhan se viides melkein tuplapaksu verrattuna 1-4 osiin. Suurin osa kirjan paksuudesta tulee joka tapauksessa kansipahveista, niin että ei siinä sisuksen paksuus suhteessa enempää vaikuta.
-
Toteutui kuitenkin.
Onhan se viides melkein tuplapaksu verrattuna 1-4 osiin. Suurin osa kirjan paksuudesta tulee joka tapauksessa kansipahveista, niin että ei siinä sisuksen paksuus suhteessa enempää vaikuta.
Olikos toi Aavikon Skorpionit 1 nyt sitten tulossa 15.4 ja mistä saa halvimmillaan (Helsingistä), ilman että joutuu olla tekemisissä tämän meidän aina niin luetettavan ja hellävaraisen Suomen Postin kanssa.
Tiedän, että Adlibriksestä tuota voisi tilata 20,90 € hintaan plus postimaksut, mutta haluisin ostaa tän kivijalkakaupoista.
-
Olin muistelevinani, että olin listannut osoitteet jo aiemmin, mutta leikkasin julkaisemattomasta artikkelistani sen verran, että näkee missä osoitteessa ja kenen kanssa Pratt 50-luvulla asui.
Aldo Pravia on kirjassaan Hugo Pratt, El Tano mennyt niin pitkälle, että siinä on peräti tuon valtamerialuksen nimi, lähtö- ja saapumispäivä sekä valokuva taiteilijasta saattojoukkoineen satamassa. Harmi kyllä, en itse ole saanut kirjaa käsiini, koska kirjan painos oli hyvin pieni.
1951 Tammikuussa Pratt saapuu Castel Verde -valtamerialuksella Buenos Airesiin. Kun Alberto Ongaro seuraa myöhemmin lentokoneella, asuu Pratt hänen ja Mario Faustinellin kanssa Acassuson kaupunginosassa, osoitteessa José C. Paz 218.
Ivo Pavone saapuu Argentiinaan syyskuussa. Hän ja Pratt muuttavat Martinezin kaupunginosaan, osoitteeseen Italia 912 (San Isidro).
1956 Pratt muuttaa osoitteeseen 17 de Eduardo Costa 1558 (Acassuso). Talo on lähellä Mitren rautatieasemaa.
1959 Pratt muuttaa kesällä Lontooseen, jossa asuu osoitteessa 37, Petersham Place.
-
Olen ihmetellyt, että miksi Aavikon Skorpionit 1 ei tullutkaan Prisman valikoimiin...siis kivijalkaliikkeeseen. Kuitenkin nuo Korkkari-Hugo Pratit tulivat ja ostinkin kaikki Prismasta. Olen yrittänyt etsiä Skorppioneja nyt myös kirjakaupoista...eilen keskustan Akateemisesta kirjakaupastakin, mut ei ole tullut vastaa. Onko tämä joku ainoastaan verkkokauppa tuote vai mitä ihmettä.
Kyllästyin jo hakemiseen ja lainasin kirjastosta WSOY:n vuonna 1994 kustantaman Aavikon Skorpionit. Sitä tossa lukenut ja nauttinut.
Toivottavasti sarjakuva tulee edes tonne Helsingin sarjakuvafestivaaleille myyntiin. Kyllähän tämä kirjakauppojen sarjakuvien alasajo on ihan käsinkosketeltavaa jo.
-
Olen ihmetellyt, että miksi Aavikon Skorpionit 1 ei tullutkaan Prisman valikoimiin...siis kivijalkaliikkeeseen. Kuitenkin nuo Korkkari-Hugo Pratit tulivat ja ostinkin kaikki Prismasta.
Aiemmat Prattit tulivat Egmontilta ja olivat Korkeajännitys-erikoisjulkaisuja. Siis lehtipistekamaa. Aavikon Skorpionit taas on Jalavan julkaisema ja siis tavallinen albumi eli kirjakauppakamaa.
Onko tämä joku ainoastaan verkkokauppa tuote vai mitä ihmettä.
Löytyy kivijalkakaupoistakin. Helsingissä ainakin Rosebudin Sivullisessa on näköjään kuusi kappaletta ja Citycentterissä yksi kappale. Suomalainen ja Akateeminen keskittyy enemmän varmoihin tuotteisiin ja marginaalisempi materiaali jää sivuun. Niiltäkin saa, mutta pitänee pyytää tilaamaan eli eivät välttämättä säilytä liikkeessä hyllyssä.
Tosin Suomalaisesta löytyy nettisivujen mukaan Aleksin myymälästä. Myös Akateemisessa pitäisi olla ainakin nettisivujen mukaan.
-
Aiemmat Prattit tulivat Egmontilta ja olivat Korkeajännitys-erikoisjulkaisuja. Siis lehtipistekamaa. Aavikon Skorpionit taas on Jalavan julkaisema ja siis tavallinen albumi eli kirjakauppakamaa.
Löytyy kivijalkakaupoistakin. Helsingissä ainakin Rosebudin Sivullisessa on näköjään kuusi kappaletta ja Citycentterissä yksi kappale. Suomalainen ja Akateeminen keskittyy enemmän varmoihin tuotteisiin ja marginaalisempi materiaali jää sivuun. Niiltäkin saa, mutta pitänee pyytää tilaamaan eli eivät välttämättä säilytä liikkeessä hyllyssä.
Tosin Suomalaisesta löytyy nettisivujen mukaan Aleksin myymälästä. Myös Akateemisessa pitäisi olla ainakin nettisivujen mukaan.
Hmmmm. Rosebudilla on halvin 27 €. Suomalaisessa 27,95 € ja Akateemisessa 28,95 € (ei kyllä ollut hyllyssä). Adlibriksella 20 €. Olisi kiva tietää mitä tää maksaa SS Libriconilla.
Ehkä odotan Helsingin sarjakuvafestivaaleille, jos sieltä saisi ton lähemmäs tuota Adlibriksen 20 € hintaa. Verkkokaupasta en halua ostaa, koska meillä on tämä aina niin luotettava ja paketit hyvässä kunnossa toimittama Suomen Pask...eiku siis Posti.
Mä en ole ihan ahkerasti etsinyt tätä, mutta kyllähän tää ostolistaani kuuluu.