Musiikista sarjakuvaksi, onnistuuko?

[Reima Mäkinen]

Tuli vaan yhtäkkiä mieleen että saakos sitä noin vain kuvittaa jonkun biisin tekstit niin että se teksti on kopsattu mukaan sarjaan? Eikös Copyright suojaa.

Juu, tekijänoikeus tekstiin on tekstittäjällä. Toisaalta voi ajatella, että se sarjakuva on kuitenkin itsenäinen teos, eli se teksti on siinä vain osana kollaasia. Varmaan sitten riippuu siitä paljonko sarjakuvantekiä rahastaa tällä teoksella, että kiinnostaako se sanoittajaa. Alkuperäinen tekstittäjä on syytä aina mainita, vaikka lainaisi vain osankin biisistä.

Kvaakissa on muuten toinenkin säie hieman samasta aiheesta nimellä: Sarjakuva-aiheiset laulut
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=4;action=display;threadid=390

[Petteri Oja]

Wallun Rokratio OK-lehdestä unohtuu aina. Eihän se Nyrokin tai Poikiemme tasolle yltänyt, mutta olipa silti musiikkisarjakuva.

Lapsena jäljensin Rokratio-juttuja läpipiirtämällä itselleni, kun ei ollut kopiokonetta käytettävissä. Tepin ja Maton Kissinpissaa oli hauska sekä eritoten rokkikeräilijän kokoelmista kertova juttu.

Tuli vaan yhtäkkiä mieleen että saakos sitä noin vain kuvittaa jonkun biisin tekstit niin että se teksti on kopsattu mukaan sarjaan? Eikös Copyright suojaa.

Juu, tekijänoikeus tekstiin on tekstittäjällä.

Eikä se ole edes noin yksinkertaista, vaan tekijänoikeus on kustantajalla. Artisti ei esimerkiksi saa julkaista netissä omaa tekstiään, jos on levytysvaiheessa tehnyt laulusta kustannussopimuksen. Pätenee myös tekstin kopioimiseen sarjakuvaan.

t. Nimim. "Asian kanssa tapellut"

[JV]

Minäkin joskus aikanaan mietin CmX:n yöllisä-biisistä sarjakuvaa, mutta jäipä tuo tekemättä.

Sen sijaan olen tehnyt omalle sarjakuvalleni soundtrackia, kokeelliseen Lierovaara-sarjakuvaan.

http://www.kolumbus.fi/juha.veltti/sarjak.htm

Kotisivuiltani olen tilanpuutteen takia biisit poistanut, mutta tuolta löytyy Lierovaara- , ja Radius- biisit,  teemaan sopii myös Taintuu, Pikakirjoittaja, Korbii, Harppuuna, Anders, Nimrod ja Kyntöpeltokin ..

http://www.mikseri.net/artistit/?id=25476

[Tuukka]

Robert Crumb on tuollaista ainakin tehnyt. Muistaakseni "Blues" albumi sisältää useamman pikku sarjakuvan eri biisien sanoista. Mukana mm. Purple haze (ihan hervoton) ja joku 1900- alun tuntematon countrybiisi, jonka tekijääkään ei ole tiedossa. Mies kun sattumoisin kerää vanhoja savikiekkoja  

Itse olen vuosi sitten tehnyt (tai no... keskenhän sekin jäi) sarjakuvasovituksen (tai enemmänkin kuvitetun version) fintrollin biisistä Bastuvisan  

[Nikke]

Leikitään että piirrän lauleskelevan hahmon ja haluan viitata fiilikseen tietyntyyppisellä biisillä, jota hän hoilottelee. Puhekuplassa lukee; "Harva meistä on rautaa". Kaikki tuntevat sävelen, osalla se alkaa jopa soida päässä tuo riivattu ralli nuo maagiset sanat rekisteröityään. Monesti pelkkä tälläinen viite olisi riittävä tehokeino sarjakuvissa.

Missä se raja menee copyrightissa noiden sanoitusten kanssa? Saako katkelmaa kopioida vapaasti julkaistavaan sarjakuvaan, tyyliin; "Kumipallona luokses pompin ain"? Oman käsitykseni mukaan, tämä ei vielä ole toisen hengentuotteen ryöväämistä, mutta otetaan nyt puheeksi, koska haluaisin saada varmuuden asiaan ja tämä sopii hyvin tähän topicciin.

[Curtvile]

herätellään henkiin sillä Jokela ei ole yksin.
Tulevan kesänä Image comics(kyllä, he jotka tekevät vain ja ainoastaan jätti-tissi-muskelimasasarjakuvia, tiedän) julkaisee Comic Book Tattoon

Kustantajan mukaan 480 neliväristä sivua Tori Amosin musiikista.
mukana mm:Pia Guerra, Leah Moore, John Reppion David Mack, Hope Larson, Ryan Kelly, Jonathan Hickman, Colleen Doran, Eric Canete, Ted McKeever, Jock, Anthony Johnston, Dame Darcy, Carla Speed McNeil, Kelly Sue DeConnick, Mark Buckingham, Ivan Brandon, C. B. Cebulski

ja kovin yllättävästi mustia t-paitoja harrastava USassa asuva britti.

Toivottavasti saavat kuningasidean jatkaa Auf der Maurin musiikilla.

[kespa]

Tämmönenkin ketju täällä.
Meillä on Saatanan Satelliittien kanssa työn alla sarjakuvalehti, jota jaellaan Scarecrow-bändin seuraavan levyn kylkiäisinä (mutta saa sitä ilmankin). Pari tarinaa oon ite käsikirjottanu tähän mennessä, ja uskon, että se voi onnistuakin ihan kohtuullisesti. Toki biisien lyriikat ovat omalla tavallaan aika "kahlitsevia", mutta yhdestä biisistä sain mielestäni ihan hyvän tarinan kasattua niin, että sanat kulkevat vain muun tarinan sivussa. Toinen tekemäni tarina taas ei sisällä muuta tekstiä kuin pelkät sanat. Mutta syksyllä kaikki saavat itse päättää toimiiko tämä kotimaisin voimin vai ei.

Scarecrown musiikkia voi käydä kuuntelemassa vaikkapa MySpacesta:
http://www.myspace.com/nightmary


Itsellä taitaa olla vain yksi vastaavanlainen adaptaatio, edesmeennen Chaos! Comicsin albumi, joka pohjautui Megadethin sanoituksiin. Mukana oli ihan hyviäkin stooreja, mutta myös pari hutiakin.

[rama]

Mielenkiintoinen ketju. Karim ja allekirjoittaneen 'Vesi oli mustaa' sai alkunsa Sibeliuksen musiikkisovituksesta Runebergin kirjoittamasta 'Under strandens granar'-runosta. Ympäri mennään, yhteen tullaan...

Itselläni tulee usein musiikkia kuunnellessa halu tietää mitä tapahtui ennen sitä mistä laulaja laulaa.

[Curtvile]

Tulevan kesänä Image comics(kyllä, he jotka tekevät vain ja ainoastaan jätti-tissi-muskelimasasarjakuvia, tiedän) julkaisee Comic Book Tattoon

Itselläni tulee usein musiikkia kuunnellessa halu tietää mitä tapahtui ennen sitä mistä laulaja laulaa.

Koska olen sittemmin lukenut Comic book tattoon olen entistä vakuuttuneempi sarjakuvan voimasta.
Raman kommenttikin toteutuu jossain määrin juuri tässä antologiassa joka jää plussan puolelle.
Lähdemateriaalista huolimatta.
Itse en välitä Tori Amoksen musiikista, aika tyhjänpäivästä artsuilua, mutta  niistä oli saatu väännettyä monia monipuolisia sarjakuvanovelleja arkirealismista, omaelämänkerrallisiin ja fantasiaelementtisiin sarjakuviin.
Painotus lienee pitkälti juuri lyriikoiden tarinassa ja sen laajentamisessa yleisinhimilliseksi mutta osin myös selkeästi musiikin rytmin ja melodian kuvittamisesta värein ja viivoin.

Ja ei, ei jättitissejä tai muskelimiehiä.

Pehmytkantinen järkäle on tavallista albumia isompi mutta hinta jää siinä alle 30€ joten hinta-laatusuhteessa niin kirjoittajille kuin kuvittajille oiva referenssi ja ideointipohja miten sovittaa musiikkia sarjakuvaksi.

Kotimaisestakin musiikista voisi tehdä vastaavan.
Ensimmäinen karaokesovitus jota voisi ehkä sietää ilman halua päästä väkivaltarikoksesta raastupaan.

[Antti Vainio]

Tuli mieleen Heavy Metalin roknumero jostain muinaisajoilta jolloin sarjakuvat olivat terävintä avantgardetaidetta ja rokkimusiikki tylsimmillään. Taiteilijoille annettiin vapaat kädet ja reilut korvaukset. Olin vähintään snadisti pettynyt kun lopulta luin sen numeron, ne urpot oli piirtänyt jotain fotorealistisia kuvia Jimi Hendrixistä ja tekstinä oli jotain suoria sitaatteja. I'm standing next to a mountain oli kuvateksti ja siihen oli sitten piirretty oivaltavasti vuori ja Hendrix. Toi oli huonoin mutta ei ne muut ollut juurikaan parempia. Pakko tuo on olla jossain tallessa ja etsiä esiin.  Moebiuksen juttu oli ainoa hyvä koska se ei ollut kiinnostunut rok-musiikista alkuunkaan.

[Curtvile]

Tässä Comic book tattoon alku pelotti:
"Ai kaikissa on sitten lyriikat tekstinä, vai? no voi sun *****"
Mutta sitten mentiin juuri niihin mielikuviin tarinan laajentamiseen tai sangen surrelistisiin viboihin.
Siihen ajatukseen kappaleen takana.
Joukossa on muutama aito kokonaisvaltainen helmi.

Hendrix-esimerkki oli aika masentava.
Lyön vetoa että jostain niin kammottavasta jollotuksestakin kuin "viikonloppuisä" saisi hyvän sarjakuvan kunhan käyttää semmoista kuin mielikuvitus.
Mä joka päivä töitä teen osuuskin muuttaa tarinaa onko kyseessä leipuri, mafian torpedo, gigolo, graafikko vai roskakuski...

[Antti Vainio]

Hendrix-esimerkki oli aika masentava.
Lyön vetoa että jostain niin kammottavasta jollotuksestakin kuin "viikonloppuisä" saisi hyvän sarjakuvan kunhan käyttää semmoista kuin mielikuvitus.

Kärsin tästä nykyisestä Abba-boomista jossa amerikkalaiset väärentää meidän eurooppalaista kulttuuriperintöä. Noista sanoituksista tulisi hyviä sarjakuvia kovemmissa käsissä.

Olisin pistänyt linkin Leather Nunin Gimmen Gimme Gimmeen mutta ei ole kappaletta tarjolla. Leather Nun on ehdottoman suositeltava sveduorkesteri, kuten Abbakin.

[Matti Karjalainen]

Anne Muhonen on käyttänyt ainakin erinomaisissa Ada-sarjakuvissaan raskaampaa suomalaista musiikkia sarjakuvan ääniraitana ja tunnelman täydentäjänä. Ensimmäisessä albumissa "kuullaan" muun muassa Sentencedia, Charonia ja Hybrid Childrenia.

Lukijan kannaltahan tuo on vähän ongelmallinen tilanne siinä mielessä, että vaikutus ei ole tämmöiseen heavymaallikkoon täysin odotetun kaltainen. En tunne esimerkiksi Charonin tuotantoa juuri yhtään, ja olen Adaa lukiessani ainoastaan biisin sanojen varassa.

Robert Crumb on tuollaista ainakin tehnyt. Muistaakseni "Blues" albumi sisältää useamman pikku sarjakuvan eri biisien sanoista. Mukana mm. Purple haze (ihan hervoton) ja joku 1900- alun tuntematon countrybiisi, jonka tekijääkään ei ole tiedossa...

... ja sen lisäksi mukana taisi olla ainakin Mary Wellsin mainio Motown-biisi "My Guy".

[JJ Naas]

Runojen käyttäminen sarjakuvassa olisi mielestäni parempi idea kuin laulunsanojen käyttäminen, sillä mikäli tietää, että kyseessä on laulun sanat mutta ei tunne melodiaa, niin sarjakuvaa lukiessa on ärsyyntyneen tietoinen siitä, että missaa jonkun oleellisen tason koko jutusta ja on oikeastaan turha yrittää tajuta koko juttua siten kuin tekijä on sen kenties tarkoittanut. Yleensä, mikäli en tiedä melodiaa, skippaan automaattisesti kaikki tällaiset osuudet sarjakuvissa.

[Curtvile]

Runojen käyttäminen sarjakuvassa olisi mielestäni parempi idea kuin laulunsanojen käyttäminen, sillä mikäli tietää, että kyseessä on laulun sanat mutta ei tunne melodiaa, niin sarjakuvaa lukiessa on ärsyyntyneen tietoinen siitä, että missaa jonkun oleellisen tason koko jutusta ja on oikeastaan turha yrittää tajuta koko juttua siten kuin tekijä on sen kenties tarkoittanut. Yleensä, mikäli en tiedä melodiaa, skippaan automaattisesti kaikki tällaiset osuudet sarjakuvissa.

Mutta melodia (ainakin minusta) ilmaistaankin kuvallisesti ja mikäli sitä ei tajua kuulematta musiikkia kannattaa kuvittajan harkita jotakin muuta alaa.