Tintti

[Reijo Valta]

Algoudin teoksesta sai mun Turskatti alkuperäisen innoituksensa, kuten aikaisemmin keskustelussa on epäilty. Yritin lopputuloksesta tehdä toisenlaisen.

Kirjoitin hadokismien ja Algoudin teoksen taustoista artikkelin.

[Reijo Valta]

Seura on haastatellut Pasi Heikuraa uuden kirjan tiimoilta.

Kapteeni Haddock on manailun mestari – Pasi Heikura ihailee taitavaa tulkintaa: ”Kiroilusta voi tehdä kiinnostavaa ja älykästä”

[Argonnessen]

Kiva juttu, kiitos linkistä!

[Darzee]

Sattuipa silmiin Tintti-trivian kannalta kiinnostava juttu. Moni Kvaakissa varmaan tietääkin, että tunnettu belgialainen 1930-luvun laitaoikeistojohtaja, 2. maailmansodan aikana Waffen-SS:ssä palvellut Léon Degrelle oli 1920-luvun lopussa toimittajana "Le Vingtième Sièclessä" ja raportoi lehdessä Meksikon Cristero-kansannoususta, jossa katolilaiset konservatiivit nousivat vastustamaan Meksikon hallituksen kirkonvastaisena pidettyä politiikkaa. Degrelle kuuluu myöhemmin väittäneen olleensa Tintin tosielämän esikuva, koska hänen Meksikon-seikkailunsa sattui samoihin aikoihin kuin Tintin debyytti "Le Petit Vingtièmessä". Nuori saman lehden ulkomaankirjeenvaihtaja (Degrelle oli hiukan päälle parikymppinen Meksikossa käydessään), voiko ilmeisempää todellista innoitusta olla?

No, totuus lienee jotain muuta. Tinttiä edeltänyt ja sitä kovasti muistuttava Totor oli alkanut jo ennen Degrellen tuloa lehden palvelukseen, minkä lisäksi Degrelle ilmeisesti nautti huomiosta ja paheksunnasta, jota sai sotavuosien jälkeen Belgiassa esitellessään edelleen äärioikeistolaisia poliittisia mielipiteitään ja sodanaikaisia univormujaan Espanjan lehdistössä. Tähän huomionkaipuuseen sopi tietysti hyvin väite siitä, että belgialaisten laajasti inhoama yhteistoimintamies olisi supersuositun Tintin esikuva. Toisaalta Hergé tuskin olisi voinut myöntää missään määrin inspiroituneensa Degrellestä.

Degrelle pakeni sodan loppuvaiheessa Espanjaan, jonne jäi asumaan loppuelämäkseen. Hänet tuomittiin Belgiassa poissaolevana kuolemaan eikä hän päässyt palaamaan sinne edes vanhana miehenä - Degrelle kuoli vasta 1994.

[Reijo Valta]

Degrelle väitti myös, että hänen Meksikosta lähettämiensä sarjakuvalehtien vaikutuksesta Tinttiin tuli puhekuplat. Tosin ensimmäisen reportaasin D. laittoi uudelta mantereelta alkuvuodesta 1930, jolloin Tintti oli lehdessä jo yli vuoden ilmestynyt...

[echramath]

Degrelle pakeni sodan loppuvaiheessa Espanjaan, jonne jäi asumaan loppuelämäkseen. Hänet tuomittiin Belgiassa poissaolevana kuolemaan eikä hän päässyt palaamaan sinne edes vanhana miehenä - Degrelle kuoli vasta 1994.

Off-topic, mutta Belgian laista poistettiin kuolemantuomio 1996, vähän huvittuneena mietin, lähtikö prosessi liikkeelle siitä, että Degrelle oli jo kuollut muutenkin.

[Darzee]

Off-topic, mutta Belgian laista poistettiin kuolemantuomio 1996, vähän huvittuneena mietin, lähtikö prosessi liikkeelle siitä, että Degrelle oli jo kuollut muutenkin.

Mjoo, Belgiassa pidennettiin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon vanhenemisaikaa juuri Degrellen takia, kun hän innostui esiintymään julkisuudessa Espanjassa ja piti auki vanhoja haavoja sotavuosilta.

Hergé ei koskaan lähettänyt Tinttiä oikeistodiktatuurien Iberian niemimaalle tai Kreikkaan, vaikka seikkailuissa muuten matkustellaan laajasti Euroopassa(kin) ja vallankaappauksia ja vakoilua piisaa.

[Darth Mika]

Katselin Adlibriksestä, että mitähän kivaa tänä vuonna tulee ja tämmöinen sattui silmille.

https://www.adlibris.com/fi/kirja/tintti-neuvostojen-maassa-9789511425397

Tämähän kuuluu siihen Lehtimies Tintti seikkailee sarjaan, joka luultiin jo loppuvan.

Oliko niin, että ranskaksi tämä julkaistiin väritettynä. Missään ei lue, että onko tämä nyt sitten värillinen painos.
Olisi kyllä kiva saada juurikin tämä väritettynä...mustavalkoinen on jo hyllyssä.

Onko alkuperäisen ja sen aikasemmin Suomessa julkaisun sarjakuvan stripit jotenkin erilaiset...en tiedä.

[TOSA]

Aiemmin suomessa julkaistun sivumäärä 139 ja adlibriksen mukaan tässä uudessa on 144 sivua. Tuokin aina vähän riippuu miten kannet ja tyhjät sivut jne lasketaan mutta tuota tietoa tuijottaen sivuja olisi enemmän

[Timo Ronkainen]

Hergé ei koskaan lähettänyt Tinttiä oikeistodiktatuurien Iberian niemimaalle tai Kreikkaan, vaikka seikkailuissa muuten matkustellaan laajasti Euroopassa(kin) ja vallankaappauksia ja vakoilua piisaa.

Borduria taitaa olla semmoinen - saksalaisnatsilaisfasistinen maa, joka valmistelee hyökkäystä viattomaan rojalistivaltioon (Belgia-Itävalta?). Mutta kumpi on oikeisto- ja kumpi vasemmistodiktaattori: Alcazar - Tapioca?

Timo

[Darth Mika]

Aiemmin suomessa julkaistun sivumäärä 139 ja adlibriksen mukaan tässä uudessa on 144 sivua. Tuokin aina vähän riippuu miten kannet ja tyhjät sivut jne lasketaan mutta tuota tietoa tuijottaen sivuja olisi enemmän

En huomannut katsoakaan noita sivumääriä...tosiaan 5 sivua ylimääräistä.
Tietysti tuo voi tarkoittaa myös sitä, että rivinväliä olisi jotenkin muttettu ja olisiko siellä myös välissä jotain koko sivun hienoja kuvia jostain kohtauksesta. Näinhän oli myös noissa muissa saman sarjan kirjoissa.
Myös voi olla, että alussa olisi jotain Tintti-tieto sivuja. Näistä nyt ei tiedä. Eniten kyllä toivoisin, että tämä olisi väritetty versio tai sitten niin, että Otava julkaisis tämän mustavalkoisena ja myös erillisen albumin väritetyn version "Tintti Neuvostojen maassa".

PS: Joku voisi tehdä parodia Tintin mm. "Tintti Putinlandiassa" tai "Tintti ja tyrannin taistelu" tai "Tinttin seikkailut Venäjällä" tai "Tintti ja hullu venäläinen"  Siihen sitten vähän totuuksia Putinista ja nyky Venäjästä. Oikeastaan ei taida olla mikään muuttunut tuon vanhan Tintin ja nykymenon välillä.

[Czaba]

Tarkistin Bookyn sivulta ja siellä sanottiin että tämä kirja jatkaa mv-laitosten sarjaa. Siinä on varmaan tosiaan alku- ja loppusivuja enemmän.

[Darth Mika]

Tarkistin Bookyn sivulta ja siellä sanottiin että tämä kirja jatkaa mv-laitosten sarjaa. Siinä on varmaan tosiaan alku- ja loppusivuja enemmän.

Jaahas....kiitos tiedosta.
Toivottavasti Otava tekee myös sen väritetyn version....sitä kaipaisin!
Täytyyhän tämä mustavalkoinenkin ostaa, kun kaikki muut on jo ostettu tätä Tintti lehtimies seikkailee-sarjaa.

[Jukka Koivusaari]

Hergé ei koskaan lähettänyt Tinttiä oikeistodiktatuurien Iberian niemimaalle tai Kreikkaan, vaikka seikkailuissa muuten matkustellaan laajasti Euroopassa(kin) ja vallankaappauksia ja vakoilua piisaa.

Viimeinen "kantaa-ottava" Tintti, jossa nimeltä mainittiin pahislaisten asuinpaikkoja,  oli Sininen lootus vuodelta 1934.
Metaxasin hallinto ja Espanjan sisällissota alkoivat vasta pari vuotta myöhemmin.
 Myöhemmät tarinat oli sijoitettu markkinointimielessä turvallisempiin Puerto del Mikkihiiristaneihin.

[Darzee]

Viimeinen "kantaa-ottava" Tintti, jossa nimeltä mainittiin pahislaisten asuinpaikkoja,  oli Sininen lootus vuodelta 1934.
Metaxasin hallinto ja Espanjan sisällissota alkoivat vasta pari vuotta myöhemmin.
 Myöhemmät tarinat oli sijoitettu markkinointimielessä turvallisempiin Puerto del Mikkihiiristaneihin.

Pitkälti näin, mutta vielä sodan jälkeen Tintti matkustaa suurvaltapolitiikkateemaisessa "Mustan kullan maassa" Palestiinan mandaattiin, jossa nähdään juutalaisia asemiehiä ja brittisotilaita. Myöhemmin sekin tokin muuttuu mielikuvitusmaa Khemediksi.