Tex Willer

[pasoleati]

Uusi Maxi on kovinta martensiittia eli parasta a-ryhmää! Eli varrmaankin luit sen liian nopeasti.

Repetto on kyllä huippupiirtäjä, ei voi muuta sanoa. Ja Manfredi on kunnon käsikirjoittaja verrattuna säälittävään Poselliin.

Mutta tietääkös kukaan, miksi painopaikaksi on Tuulen pojista lähtien vaihtunut Tanska (ennen TP:a Norja)?

[Hannu]

Repetton kuvitus oli kyllä loistavaa, siihen ei ole mitään sanomista. Mutta tarinan suhteen olen kyllä Alkon kanssa samaa mieltä, jokseenkin mitäänsanomaton, mutta ei kyllä nyt ihan onnetonkaan. Loppuratkaisuun olisin kyllä kaivannut vähän enemmän ytyä (esim. kaikki ne epäilyt Millerin konnuuksista joita Tex matkan varrella esitti jäivät auki).

Poselli lienee Boselli, tässä yhdyn täysin mr. Fontin mielipiteisiin.

[pasoleati]

Asiasta toiseen. Lueskelin eilen sekä uusimman Willerin että yhden aimman numeron (10/82). Ihmettelin miksi hitossa tuo uudemman numeron lukeminen tökki. No, selitys oli yksinkertainen: vanhemman lehden teksti oli pienehköillä, siisteillä painokirjaimilla eikä kissankorkuisella sokeainkirjoituksella (=tikkukirjaimilla). Jälkimmäiset kuuluvat ekaluokkien aapisiin, eivät mihinkään muuhun kirjalliseen tuotteeseen.

[Asko AA]

Mielestäni:
Tekstaus(fontti) on nimenomaan SARJAKUVALLE luontevampi, hiukan "kuvallisempi" kuplantäyte kuin Suomessa pitkään ja taajaan suosittu painokirjasin. Selostuslaatikot tai kuvan alle sijoitettavat tekstit ovat otollisempia sille (Prinssi Rohkea tms.) ja tajuan myös, kuinka leffojen ja telkkarin alatekstit ovat vuosien kuluessa totuttaneet silmän sen sujuvaan lukemiseen.

Alkukielellähän Texit ovat tikkukirjaimin tekstatut, joskin leveämmällä kirjasimella – suomeksi kun kielelliset ilmaisut ovat järjestään pitempiä.

Tapaa tuskin muutetaan, mutta on toki aina kiintoisaa tietää, minkälaisen kynnyskysymyksen asia kellekin tuottaa. Aiempi palaute on ollut positiivisempaa juuri tuon paremman luettavuuden vuoksi. Ongelmia on ollut lähinnä vanhempien ja puheliaampien tarinoiden pienennetyn ja kavennetun tekstausfontin lukemisessa.

[mister Font]

Puhutaampa sitten vielä siitä että kohta loppuu julkaisu materiaali ja niin edes päin. Meillähän ei ole mitään hätää normaali sarjassa, koska voidaan julkaista liuska-tarinoita ja niitähän riittää. Samoin jättialbumien kanssa ei ole hätiä mitiä, kun on vielä 5 suomessa suuressa koossa julkaisematonta albumia. Mutta varsinainen ongelma on Maxi-texit. Tosin 2006 on jo turvattu, mutta siitä eteen päin pitäisi sitten keksiä aina joka vuoden kahteen maxiin jotain omaa. 2007 vuoden ensimmäinen maxihan tulee siis italiasta. Tuon vuoden toisessa maxissa voitaisiin julkaista suomessa ainoa julkaisematon maxi, eli Oklahoma. Tosin tarina on aika helpossa vuosikerrassa normisarjassa, joten luultavasti kaikilla Tex keräilijöillä jo on se. Vetonaulaksi voisikin laittaa, että mukana olisi puuttuvat sivut. Muistaakseni tarina nääs julkaistiin pahoin leikeltynä. Eiköhän alkaisi tarinan omistajiakin jo kiinnostaa jos mukana olisi ns. poistetut kohtaukset. Ja tuskin olisi kovin vaikeaa Egmontin noita sivuja hommata. Tämän jälkeen vuoden 07 viimeiseksi maxiksi voitaisiin ottaa Jannen mainitsema "Il ritorno di Montales" eli vapaana suomennoksena "Montalesin paluu". Sitten vuosi 2008 alkaisi taas italiasta saapuvalla maxilla. Toiseksi maxiksi voitaisiin ottaa sitten tuo toinen Jannen mainitsema tarina "Texas Bill". Ja sitten ei missään nimessä alettaisi julkaista noita "huippu tarinoita", kun on vielä vaikka kuinka paljon muuta. Eli siis Almanacco-tarinat voitaaisiin julkaista maxissa. Joka kerta aina kolme almanaccoa niin saataisiin mukavia tripla niteitä, tyyliin Kalkkarot ja pahemmat käärmee, joka tosin oli vain tupla nide. Jokainen Almanacco on aina 112 sivua pitkä, eli kolmesta tarinasta tulisi 336 sivua. Siis aivan täys mittainen maxi. Eli jos minä saisin päättää olisi tulevien maxi-texejen lista tällainen:

2007:
Maxi-Tex 13: "tulee italiasta"
Maxi-Tex 14: Oklahoma (täysi mittaisena)
Maxi-Tex 15: Montalesin paluu
2008:
Maxi-Tex 16: "tulee italiasta"
Maxi-Tex 17: Texas Bill
Maxi-Tex 18: Almanaccot 1, 2 & 3
2009:
Maxi-Tex 19: "tulee italiasta"
Maxi-Tex 20: Almanaccot 4, 5 & 6
Maxi-Tex 21: Almanaccot 7, 8 & 11
2010:
Maxi-Tex 22: "tulee italiasta"
Maxi-Tex 23: Almanaccot 12, 13 & 14
Maxi-Tex 24: "huippu tarinan uudelleen julkaisu"

Eli 2010 vuonna voitaisiin alkaa julkaista "huippu tarinoita" uudelleen. Mutta ei missään nimessä Vartiaisen sivujen (www.bellingham.fi/tex) järjestyksessä. Eikä yhtään 70-luvun tarinaa saa julkaista maxissa. Syynä yksinkertaisesti se että ne saadaan kyllä kronikkana, muutenkin. Nämä ovat siis minun ajatukseni, mutta muistakaa että päätös valta on Askolla.

[AlkoTanko]

Tuossa olisi kyllä järkeä isompi nippu. Laitetaanko Askolle vetoomus menemään?

[Janne]

Hyvältä näyttäisi ja tuntuisi tuo maxilistaus.

Fontille tiedoksi, että ne Villan erikoiskannet tulevat Italian uusimmasta uusintajulkaisusta "nuova ristampasta". Siellä on jokaisessa numerossa takakantta edeltävä sivu moinen keräilykuva.

Mainittakoon nyt sekin, että kaikki almanaccot eivät ole yhtä pitkiä. Mukana on alle 100 sivuisiakin tarinoita, mutta yleisin pituus on 110 sivua, eli täsmälleen sama kuin normaali perustex! Siinä mielessä olisi hyvä käyttää niitä, ainakin joitakin numeroita, perussarjassa, jotta saataisiin 16 numeroa vuodessa kasaan! Itse siis ehdottaisin, että "oikean mittaiset" tarinat perussarjassa ulos ja muut koostettaisiin maxeihin!

[Hannu]

Yhdyn Jannen ehdotukseen, Almanacot normaalisarjassa. Eikös Montales ja Texas Bill-juttujen lisäksi vielä muitakin vanhoja tarinoita julkaisematta, esim. Pat L'irlandese (no 33) ja Un incarico pericoloso (no 28)?  Montako Maxia noista ennen julkaisemattomista mahtaisi saada?
 

[mister Font]

Rohkenen olla Jannen ja Hannun kanssa eri mieltä. Tärkeämpää olisi (ainakin minun mielestä) käyttää almanaccot maxeihin, nimittäin jos julkaistaan nuo 110 sivuiset normisarjassa niin pitäisi alkaa julkaista niitä ns. huippu tarinoita jo 2009 toisessa maxissa. Tai jos kaikki almanaccot julkaistaan perus-sarjassa niin uudelleen julkaisut on aloitettava 2008 loppu vuodesta. Hannun mainitsemat tarinat saattavat olla hieman avuksi, vaikka luulen että Asko aikoo julkaista nuo klassikko tarinoina, kuten susi joukonkin. Noista ennen julkaisemattomista voisi tehdä saman laisia tupla tai tripla niteitä aivan kuten almanaccoistakin. Onkos noita miten paljon?
Muutenkin olisi hyvä käyttää almanaccot maxeissa koska onhan meillä vielä 17 liuska tarinaa julkaisematta, joten kyllä niistä normisarjaan riittäisi vielä pariksi vuodeksi muutenkin.
Mutta onko sillä nyt niin suurta merkitystä missä sarjassa mikäkin julkaistaan? Kunhan nyt saataisiin koko almanaccot suomeen. Almanaccojen tekijä kaarti on muuten aika mielen kiintoinen. Mukana on perus Repetton ja Fontin töiden lisäksi myös uusia ja vähemmän piirtäneitä tekijöitä kuten Rossi ja Venturi.

[Asko AA]

Kiehtovaa!
Tex Willer oheisjulkaisuineen on täällä kohta linjattu jo eläkepäiviini saakka. Mitenkään perusteettomiahan nuo listat ja niiden herättämät kommentit eivät ole ja monia toiveita toteutunee ilman isompaa pähkäilyä.

Sen perusrajauksen tekisin kuitenkin, että Tex Willer -normaalisarja on aina se tärkein vetojuhta, jonka ympäri nuo muut juoksevat mutkia.  Sen suhteen on jo moneen kertaan luvattu, että
1) pysytään 16 vuosittaisessa numerossa.
2) stuffinkina käytetään vuosittain keskimäärin kaksi klassikkonumeroa, jotka etenevät uusien seikkailujen lomassa eripituisin harppauksin mutta tarkassa järjestyksessä, (Tosin maxeina julkaistujen vanhojen juttujen kohdalla tulee säätämisen paikka.)
3) sekä kaksi ennen julkaisematonta tai muussa muodossa (almanacco) julkaistua Tex-seikkailua.
Koska tilaajamäärä on juuri nyt ylittänyt 10 000 rajan, ei ole järin viisastakaan mestaroida mainittua kaavaa.

Maxit ovat se ylellisyystuote, joiden ilmestyminen melko varmasti tulee harvenemaan, mutta melko pitkään vuosittaiselle maxille saadaan kasailtua ainakin toinen vuosittainen paksu pokkari. Almanaccoja, otollisia huippu-uusintoja ja muita lehteillään sitten setti kerrallaan, sillä joustoa saa olla muutenkin kuin oman toimittajan inspiraationi vuoksi.

Texin julkaisutahti on nyt niin tiheä ja sakea, että rinnalle ei ole ehditty viritellä jo kauan muhineita ajatuksia Ken Parkerin tai Lännentien "maxeista" tai muista spesiaaleista. Jonah Hex tulee sentään kohentamaan lännensarjakuvan valikoimaa.

Niin ja sitä väri-Texiä on tulollaan erikoisjulkaisuna yksi alunperinkin värillisten lyhyiden novellien kooste, jos vain löytävät Bonellilla kaiken aineiston meille. Muita värillisiä julkaisuja ei ole suunniteltu, mutta kiehtoisi kyllä joskus saada yksiin kansiin tai oheissarjaksi alkuperäisen julkaisusarjan värilliset pyöreiden satalukujen juhlajaksot.

[Janne]

Texin julkaisutahti on nyt niin tiheä ja sakea, että rinnalle ei ole ehditty viritellä jo kauan muhineita ajatuksia Ken Parkerin tai Lännentien "maxeista" tai muista spesiaaleista. Jonah Hex tulee sentään kohentamaan lännensarjakuvan valikoimaa.

Niin ja sitä väri-Texiä on tulollaan erikoisjulkaisuna yksi alunperinkin värillisten lyhyiden novellien kooste, jos vain löytävät Bonellilla kaiken aineiston meille. Muita värillisiä julkaisuja ei ole suunniteltu, mutta kiehtoisi kyllä joskus saada yksiin kansiin tai oheissarjaksi alkuperäisen julkaisusarjan värilliset pyöreiden satalukujen juhlajaksot.

Mahtavaa! Tuleeko Hexiä muutenkin kuin se yksi erikoisjulkaisu?  Bonellin Tex värijulkaisut yksissä tai useammissa kansissa koostettuina on myös mainio ajatus. Mainittakoon, että Bonelli on julkaissut väri-Texejä jo liuska-aikana parin tarinan verran, joten materiaalia olisi enemmänkin tarjolla.

Aiemmin Asko kyseli mielipiteitä Tex-fontista. Mielestäni nykyinen on hyvä. Texeihin 70- ja 80-luvuilla tutustuneena ja silloiseen konekirjoitusfonttiin vihkiytyneenä tykkäisin, jos klassikkotainoisssa käytettäisiin vanhaa fonttia. Mutta sillä on siis vain nostalgia-arvo, jota uudemmat lukijat eivät varmastikaan tunne, joten lienee parasta pitäytyä nykyisessä.

Uusimmasta Texistä vielä sen verran, että lopetus todella oli huono, kuten Alko sanoi. Tyhjästä ilmestynyt ratsuväkiosasto ei ole mistään kotoisin. Ja kaiken lisäksi se on Nizzin peruskikka, joka on kulunut puhki jo sataan kertaan. Hiukan mielikuvitusta enemmän, niin päähenkilöt  ansaitsisivat pelastua. Nyt kaikki oli tuurista kiinni! Ei Tex sentään Hannu Hanhi ole. Muuten tarina oli nautittava, mutta huolestuneena panin merkille, että muutama kuva, varsinkin tarinan loppupuolelta, oli aika huolimattomasti viimeistelty.

[AlkoTanko]

Sellainen ratkaisu tuollaiseen tapaukseen olisi hyvä, jossa ketään ei tulisi auttamaan, Tex ja muut kylmästi pieksevät vastustajia niin lujasti että nämä (jotka hengissä ovat), päättävät ettei homma ole sen arvoista, ja jättävät kesken. Arizona Liekeissä-tarinan loppuun se olisi käynyt hyvin, mutta silloin Cochise tuli kuin tyhjästä pelastamaan. Uskomatonta.

[seppo-setä]

Texin julkaisutahti on nyt niin tiheä ja sakea, että rinnalle ei ole ehditty viritellä jo kauan muhineita ajatuksia Ken Parkerin tai Lännentien "maxeista" tai muista spesiaaleista. Jonah Hex tulee sentään kohentamaan lännensarjakuvan valikoimaa.

Jee, mulle, heti, tänne, nyt!

[Ludvik14]

Olen samaa mieltä tämän uuden Texin lopetuksesta. Kyllä Tex ja Carson ovat pahimmastakin tilanteista selviytynyt ilman ratsuväkeäkin. Miksi pitikin hyvälle tarinalle kehitellä tuollainen ikäänkuin töksähtävä loppu. Siinä todella olisi ollut vielä sen verran sivuja jäljellä että vihulaisilla olisi vielä pian tullut kusi sukkaan ilman ratsuväkeä.

Maxi julkaisuista olen sitä mieltä että ehdottomasti ainakin tarinat Vaarallinen Washington ja Junarosvot pitäisi julkaista Maxeina mukana puuttuvat sivut.

[Sika]

aijai kun tulisi Ken Parker lehtihyllyihin, aijai.