Tuomari tulee tuomitsemaan

[Jarkko Sikiö]

War Machine -kokoelmat, eli numerot 218-228 kahdessa osassa voi lukea kahdella tavalla.

Ensimmäistä kokoelmaa voi lukea kuin jotain omakustannetta tai pienkustantamon julkaisua, jossa asenne ja tekemisen hyvät puolet kantavat läpi huonoimmista ideoista ja pahimmista dialogeista. Vaihtoehtoisesti sitä voi lukea vihaa puhkuen, kuinka Marvelilla pitäisi olla joku perustaso edes näissä perushahmojen tarinoissa, mutta varmaan kaikki oikeat kuvittajat olivat taas kiinni jossain crossoverien tyhjänpäiväisissä spin-off-sarjoissa. Siihen päälle voi vetää, että kuvitus on täyttä kuraa, aseet pahimmillaan Rob Liefeld -designia, ja Tuomarin War Machine -haarniskan pitäisi edes näyttää summittain Rautamieheltä eikä Michelin-ukolta. Kirjoitus ei ole sen parempaa, kun rahtialukset uppoavat yhdestä tällistä ja muutenkin on camp-henkeä.

Aloitin jälkimmäisellä, mutta sitten vedin henkeä ja mietin että miksi minä edes harrastan sarjakuvia tällä tyylillä. Kun tämä oivallus ehti kalloon, totesin että yhtä hyvin voin keskittyä nauttimaan siitä puolesta mikä on hyvää ja kiskaisin kokoelman loppuun sillä mielellä, että tahdon viihtyä.

Suosittelen tätä jatkossa itselleni, vähemmän stressiä ja enemmän kivaa. Se on muutenkin kuin punaviinien juominen, joskus erinomainen Merlot tai Carmenere menee nautiskeluun, mutta joskus sitten vain punkkua että tulee rento olo. Tämä on punkkuvertauksena sellainen hanapakkaus, joka ostetaan ensimmäisestä Carrefourista että meno on mukavaa etelään saakka.

Matthew Rosenberg kirjoittaa jatkoakin, joka varmaan enempi maanläheisenä taas menee paremmin alas kuin tämä Franken-Castle. Hän myös kirjoitti ensimmäisen kokoelman loppuun pohdintaa Tuomarin hahmosta, joka kahdessa kappaleessa kyllä tiivistää hahmon paremmin kuin itse osaisin Tuomarin ja Tex Willerin muuttumattomuuden neljänkymmenen vuoden harrastamisen jälkeen summata. Pisteet tässä välissä siis Rosenberg-Jarkko 1-0.

Guiu Vilanova kuvittaa ihmisiä jokseenkin kelvollisesti, mutta muu on kyllä melkoisen hahmotelmaa, joka luottaa vahvasti siihen, että Lee Loughridge värittää voiton puolella. Ja värittää kyllä to-del-la hyvin, kuten värittää vielä toisen kokoelmankin.

Hyvä kuitenkin että toisessa kokoelmassa vaihtuu jo kuvittaja, Stefano Landini, ja Vilanova ilmeisesti saa kriittisen lisäajan hioa omat numeronsa kohdalleen, mikä värittäjän tuella riittää täysin. Sitäkin parempi on, että Rosenberg kirjoittaa hyvää supersankarihenkistä menoa ja meininkiä ensimmäisen kokoelman epäonnistuneen sovitetaan supersankarit tosimaailman ongelmiin -kuvion jälkeen.

Digiharrastamisesta tulee minulle kova ähky, jonka lääkkeeksi olen oivaltanut kokoelmat. Jos näitä lukisi erillisnumeroissa, niin lukeminen mössööntyisi sellaiseksi hahmottomaksi harmaaksi massaksi. Kun vaihtaa kokoelmaa, ymmärtää että edellinen juttu oli nyt siinä ja nyt luetaan taas jotain muuta.

Kakkoskokoelmasta nautin ensimmäisestä sivusta viimeiseen ilman nörttiöyhöytystä. Jos tappoviihdettä voi kuvailla hilpeäksi, niin tämä vetää koko skaalan hilpeydestä draamaan. Aika jännä paketti, joka veti suupielet hymyyn.

Odotukset ovat korkealla Rosenbergin seuraavan Tuomarin alla. Ja kun otan ne luettavaksi, tartun sillä mielellä että viihdyin nyt, joten voin varmaan viihtyä jatkojen tapauksessakin.

[X-men]

Ei tuohon aikaan ollut mitään sen isompia eventtejä menossa vaan hyvät tekijät oli sitten lomalla.

[Veli Loponen]

War Machine -kokoelmat, eli numerot 218-228 kahdessa osassa voi lukea kahdella tavalla.

Tää oli hyvä. Ite nämä ostin jostain Comixologyn alesta ja kuvituksen suhteen kanssa petyin aika raskaasti. Tarinahan oli ihan ok toimintaa. Muutenkin välillä varsinkin Marvelin juttuja lukiessa miettii, että mitä ne on siellä ajatellut, kun on tekijöitä palkannut. Nytkin, kun oon lukenut uudempaa Aaronin ja Del Mundon Thoria, kesti vähän aikaa päästä kuvitukseen sisään. Vaikka Del Mundo nyt loppujen lopuksi on aika hyvä.

[trendkiller]

Rosenbergin War Machinen jälkeinen Tuomari on armotonta ajojahtia alusta loppuun. Aivan helvetin hyvä.

Mitäs mieltä porukka Ennisin Sovietista? Vanhaa hyvää vai?

[Laine, Jukka]

Espanjasta tuntuu löytyvän Marvelille uusia piirtäjiä enemmänkin. Luin haastatteluja jostain pari viikkoa sitten tulleesta mainoslipareesta.

[Curtvile]

!Lisätään linkki tännekin liittyen Tuomarin logon väärinkäyttöön
https://www.theguardian.com/books/2021/jan/14/captain-america-creators-son-hits-out-at-capitol-mobs-use-of-superhero-imagery

Ennisin linjaus on osuva ja samankaltainen Kurt Busiekin kanssa.

Monille toki ratkaisu on simppeli: muutetaan hahmo ja logo.
Ainahan se on oikea ratkaisu antaa öykkäreille periksi.
Koska myös Bruce Springsteenin kappale born in the USA on 100% amerikka überalles rallatus.
On tietty.

[Laine, Jukka]

Comics Interview # 75:ssä on Tuomarin luojan Gerry Conwayn haastattelu. Tuomari oli alusta asti suunniteltu antisankariksi ja omaan lehteensä. Lehden piti olla mustavalkoinen magazinemuotoinen, jossa ei tarvitsisi noudattaa codea. Siksi asukin oli mustavalkoinen.

Ja korostetusti hahmon motiivi taisteluun rikollisia vastaan oli sama kuin Hämiksellä. Parkerilta tapettiin Ben-setä. Castlelta vaimo ja lapset. Eli Tuomarista oli tuleva raaempi versio Hämähäkkimiehestä. Ei supervoimia, koska hahmo olisi suunnattu vanhemmalle yleisölle.

Alku oli silti kankea. Ensimmäinen oma lehti ei käynyt kaupaksi. Ja formaattia vierastettiin. Mikä kävi Conanille, ei käynyt Castlelle. Conanilla oli sentään rinnalla kaksikin värillistä lehteä. Olisi ehkä pitänyt tehdä värillinen vähemmän väkivaltainen Tuomari mustavalkoisenpäälehden rinnalle. Castle jatkoi vierailuja Hämiksessä, kunnes sai oman minisarjansa.

Olihan niitä värillisiä lehtiä myöhemmin monta yhtä aikaa. Mustavalkoinen lehti oli vain mustavalkoinen uusinta, eikä se kestänyt kauaa. Tuomarin suurin suosio osui 80-90-luvuille, jolloin coden ote jo hellitti.

[Jarkko Sikiö]

The Forward (amerikanjuutalaisten julkaisu, linjaltaan liberaali ja vasemmalle kallellaan) kirjoittaa kriittisesti israelilaissotilaista, jotka käyttävät Tuomarin symbolia. Kallon kirjoittaja toteaa johdetun Totenkopf-kuvastosta, mistä syystä hän pitää sen käyttöä moitittavana erityisesti Israelissa. Artikkelissa taustoitetaan symbolia käytetyn myös laajemmin yleisessä sotilasmachoilu-/pelottelutarkoituksessa.

Valvojana lienee syytä ennakoivasti huomauttaa, että maailmanmenoa voi huomioida ja sitä kommentoida siivosti ja kiihkottomasti, ymmärtäen eri ihmisten tulkintojen poikkeavan omasta. Tuomarille on nimittäin käynyt hieman samoin kuin Pepe-sammakolle, eli se edustaa eri ihmisille eri asioita, ja hahmon pääkallosymbolilla on eri käyttötarkoituksia, myös niitä jotka poikkeavat alkuperäisestä tarkoituksesta tai eivät ole muutoin mieleen.

Symbolien – kuvien, viihteen ja ihmisten – omiminen samaan aikaan poliittisesti eri laidoille ei ole lainkaan tavatonta, päinvastoin.

[Curtvile]

The Forward (amerikanjuutalaisten julkaisu, linjaltaan liberaali ja vasemmalle kallellaan) kirjoittaa kriittisesti israelilaissotilaista, jotka käyttävät Tuomarin symbolia. Kallon kirjoittaja toteaa johdetun Totenkopf-kuvastosta, mistä syystä hän pitää sen käyttöä moitittavana erityisesti Israelissa. Artikkelissa taustoitetaan symbolia käytetyn myös laajemmin yleisessä sotilasmachoilu-/pelottelutarkoituksessa.

Valvojana lienee syytä ennakoivasti huomauttaa, että maailmanmenoa voi huomioida ja sitä kommentoida siivosti ja kiihkottomasti, ymmärtäen eri ihmisten tulkintojen poikkeavan omasta. Tuomarille on nimittäin käynyt hieman samoin kuin Pepe-sammakolle, eli se edustaa eri ihmisille eri asioita, ja hahmon pääkallosymbolilla on eri käyttötarkoituksia, myös niitä jotka poikkeavat alkuperäisestä tarkoituksesta tai eivät ole muutoin mieleen.

Symbolien – kuvien, viihteen ja ihmisten – omiminen samaan aikaan poliittisesti eri laidoille ei ole lainkaan tavatonta, päinvastoin.

Tavallaan ja myöskin ei.

Kirjoittaja toteaa symbolin johdetun totenkopfista mutta on siinä väärässä.
Tuomarin, Punisherin, logo on johdettu merirosvolipusta jolly rogerista jonka esimerkkejä löytyy mm Ahvenanmaalta merimuseosta.

Se miten juuri tämä logo on päätynyt sotilaspiireihin tulee seal team three:sitä eritoten tunnetuimmasta jäsenestä tarkka-ampuja Chris Kylästä.
Hän yksiköineen otti logon sarjakuvien ja katsomansa Thomas Janen tähdittämän filmin mukaan koska heille Frank Castle edusti sankaria, kovaa jätkää joka tappaa pahat tyypit ja johon haluavat samaistua.( Vaikka hahmo luotiin kertaluonteiseksi pahikseksi, sittemmin suosionsa myötä enemmän anti-sankari)
Monet sotilaspiirit ja USAn poliisilaitosten edustajat halusivat, Israelin armeijan joukkojen lailla, samaistua tähän eliitti yksikköön ja tietenkin kaikki äärioikeiston wannabe hurjat perässä. Kts Soldiers of Odin ja Suomen perinteikäs aasauskoisuus, ei että viikinkejä heistä saisi.

Mitä useammin virheellistä ja värittynyttä "tietoa" jaetaan sitä ongelmallisemmaksi tilanne menee.
Klikkiotsikkomaailmassa mutu on paljon ja lapsi kuuluukin heittää pesuveden mukana.
Tuomarista ei tarvitse pitää, mutta liite natsismiin on väärä.
Logon suunnittelu tausta ilmenee paitsi hahmon luojien Gerry Conwayn ja John Romita seniorin haastatteluista niin myös mm Les Danielsin tietokirjasta Marvel the five fabulous decades of Marvel comics (1991).

Logojen omiminen on vanha asia ja syy miksi työpaitana on usein vaakunaleijonalla varustettu printti. Ja se syvä hämmennys kun en olekaan rasisti, enkä puhu alentuvasti pakolaisista ja naisista eikä minulla ole mitään seksuaalivähemmistöjä vastaan.
Logot ovat mitä niistä teemme.
Jos niiden antaa mennä vääriin käsiin on vastuussa itsekin.

Mutta tosiasioista ei voi livetä. Faktojen vastapari kun ei ole mielipide tai" vaihtoehtoinen fakta" se on valhe. Tahallinen tai tahaton mutta silti

[Jarkko Sikiö]

Totenkopf on ollut sotilaskäytössä pitkän aikaa ennen kainalontuulettajia, ja taitaa jenkeilläkin olla pääkallokuvastoa yksiköiden tunnuksissa yhä edelleen. Kyse on siitä, kuka sitä käyttää ja missä merkityksessä.

Hän yksiköineen otti logon sarjakuvien ja katsomansa Thomas Janen tähdittämän filmin mukaan koska heille Frank Castle edusti sankaria, kovaa jätkää joka tappaa pahat tyypit ja johon haluavat samaistua.

American Sniper -viittauksella artikkelin kirjoittaja taitaa sanoa, että symbolin käyttöä enemmän selitettiin parhain päin Tuomarin hahmolla, mutta sitä kuvausten mukaan käytettiin "pahat pojat kävivät täällä" -tyyppiseen viestintään, vähän kuin jengit tekevät.

Sarjakuvahahmo ja symbolinsa ovat siis eronneet toisistaan. Kun muiden valtioiden sotilaat, liittolaisia tai eivät, ottavat Tuomarin symbolin arkikäyttöön, siitä on tullut enää yleistä kuoleman tunnusmerkistöä, jolla on hieno design.

Jos tunnusta olisi käytetty viattomana rauhanmerkkinä, olisi sellaista viestintää varten varmaan spreymaalattu rauhankyyhkysiä seiniin.

Se ei tarkoita sitä, että menisin polttamaan Tuomari-kokoelmani, mutta kun hiuksetkaan eivät enää kasva päässä en välttämättä vetäisi paitaa päälle kadulle missään päin maailmaa. Sen sijaan sarjakuvaväen kokoontumisissa paita antaisi aivan eri viestin.

[Curtvile]

Viimeisimmästä kommentista tulee vakitatuoitsijani mieleen, hieno mies joka geenien myötä on kalju mutta ammattinsa kautta umpeentatuoituna ( mm oman yhdeksänvuotiaan tyttärensä tekemän tatuoinnin) ei halua antaa väärää kuvaa ja nähdään useimmiten UNICEF tai maailman luonnonsuojelusäätiön paidoissa koska ihmiset ovat ennakkoluuloisia ja tuomitsevia.

Pääkallo on universaali symboli ja vaaran ja kuoleman merkki, jos kohta sarjistapahtumissa kertoo mistä toinen pitää sen olematta poliittisesti kytkettyä.

Chris Kylen yksikkö maalasi logon varusteisiinsa, kulkuneuvoihin ja todentotta tägäsi iskemiensä kohteiden seiniin.
Kuten omaelämänkertansa luku yhdeksän The Punishers toteaa:

We called ourselves the Punishers.
For those of you who are not familiar with the character, the Punisher debuted in a Marvel comic book series in the 1970s. He's a real bad-ass who rights wrongs, delivering vigilante justice. A movie by the same name had just come out; the Punisher wore a shirt with stylized white skull.
Our comms guy suggested it before deployment. We all thought what the Punisher did was cool: He righted wrongs. He killed bad guys. He made wrongdoers fear him.
That's what we were all about. So we adapted his symbol--- a skull --- and made it our own, with some modifications. We spray-painted it on our Hummers and body armor, and our helmets and all our guns. And we spray-painted it on every building or wall we could. We wanted people to know, We're here and we want to fuck with you.
It was our version of psyops.
You see us? We're the people kicking your ass. Fear us. Because we will kill you, motherfucker.
You are bad. We are badder. We are bad-ass.

Eli kytkös on sarjakuvaan ja samaa eetosta ajavat kopioivat tahot, niin äärioikeiston edustajat kuin mm Israelin armeijan tahot.
Ja sen sanoma on tuo, me olemme kuten Kylen seal-yksikkö, kuten meidän näkemyksemme Tuomarista.

Minä en polta mittavaa Tuomari kokoelmaani enkä muuta lukutottumiksiani tyhmien ihmisten tyhmien käsitysten takia ja siviilissä on usein tuo Kallopaita yllä. Koska se on ollut yllä jo vuosikymmeniä ennen Chris Kyleä ja jos menen jonnekin se on jonkun asteinen sarjistilanne koska minä olen siellä.

Se jos muu yhteiskunta tahatta tai tahallaan tulkitsee hahmoa tai omii sen piirteet vääriin tarkoituksiin ei ole vikani eikä hahmon vika. Sarjakuvissa logon omintaa armeijan ja poliisin osalta on käsitelty, väännetty hyvälaatuisesta rautalangasta missä ongelma luuraa.
Kuten kansallissymbolien joiden en anna jäädä ääriliikkeiden kouriin en tätäkään.
Muiden ei tarvitse, muut tekevät omst valintansa.
Itse en elä itseäni tyhmenpien mukaan.

Itsestäni maailmalla vellonut Tuomarin logo pitää muuttaa on ideana luokkaa" koeta vallata Venäjä talvella" niin syvää idiotismia että isoin ongelma on mistä alkaa perata sen lukemattomia tyhmyyden tasoja.

Kun ääriliikkeet omivat symbolin matkiakseen karskia ja väkivaltaista armeijan yksikköä joka on ominut kuvitteellisen hahmon symbolin on vika..kuvitteellisessa hahmossa?
Ja kun asia etenee aletaan väittää että kuvitteellisen hahmon logon alkuperä on sama kuin niillä historiallisilla äärilikkeillä eikä amazing spider-man#129ssä ( ja muistaakseni ' nam #69 tai#70)

Ehkä liioittelen asian suhteen mutta muistetaan etten ole unohtanut enkä anna anteeksi kuinka sarjainfossa kovin murheellisesti puhuttiin Judge Dredd hahmon avoimesta fasismin ylistämisestä.
Satiiri kun on vähintään yhtä vaativa kuin konteksti.

[Jarkko Sikiö]

Marvel antaa periksi, ja Tuomari saa uuden logon.

Tämä kestää ainakin kolmekymmentä vuotta juuri näin, eikä muutu heti kun uusi sarja päättyy, eli sellaisen arviolta kymmenen numeron jälkeen. Kuvanäytteen perusteella Frank on tällä kertaa ninja tai jotain yhtä mojovasti sankarin perusolemukseen sopivaa.

EDIT: Tässä viestissä naureskelin sille, että supersankareiden asut ja logot aina palaavat vähin äänin aina entiselleen, ja Tuomarin lehti on käynnistetty tusinan kertaa uudelleen. Ei tällaista veistelyä niin vakavasti kannata kenenkään ottaa.

[X-men]

Marvel antaa periksi, ja Tuomari saa uuden logon.

Tämä kestää ainakin kolmekymmentä vuotta juuri näin, eikä muutu heti kun uusi sarja päättyy, eli sellaisen arviolta kymmenen numeron jälkeen. Kuvanäytteen perusteella Frank on tällä kertaa ninja tai jotain yhtä mojovasti sankarin perusolemukseen sopivaa.

Tuo logo on jonkun demonin pää. Sopisi ehkä DDlle (Murdock) tai Elektralle.

Wanhassa wara parempi.

[Darzee]

Marvel antaa periksi, ja Tuomari saa uuden logon.

Tämä kestää ainakin kolmekymmentä vuotta juuri näin, eikä muutu heti kun uusi sarja päättyy, eli sellaisen arviolta kymmenen numeron jälkeen. Kuvanäytteen perusteella Frank on tällä kertaa ninja tai jotain yhtä mojovasti sankarin perusolemukseen sopivaa.

No, onhan Frank ollut eräänlainen enkelikin, mihin verrattuna ninja on vielä...*hakee myönteistä ilmausta*...maltillista. Ei ehkä niin omaperäistä, mutta perinteikästä. Onhan Tuomarikin Käden kohdannut muistaakseni jossain MAX-linjan tarinassa.

Joo, eiköhän se kallo ole nutipäinen taas joskus ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa.

[Curtvile]

Aina yhtä kivaa lukea kvaakkia.
Pari päivää vanha asia ja kukaan ei mainitse puolella sanalla Jason Aaronia joka 13-osaisen sarjan käsikirjoittaa. Hän kun ei varmaan hahmosta mitään tiedä. Tuskin on ainakaan ennen kirjoittanut sitä.
Varmasti muutenkin huono kirjoittaja.
Raudan alalajit sikseen ei käden osuus ole mitenkään kaukaa haettu, jossain hyllyistäni on Shadowmasters 1980-luvun lopulta, 1988 tai 1989 tekisi mieli sanoa.
Eivät ninjat mitään uutta auringon alla ole.
Ja tämä lie kopinomainen taannoisesta Daredevil kuviosta. Hänkin käväisi Käden johdossa.

Epäilemättä logon muuttamiseen on painetta ja siinäkin on osasyytä, osakeyhtiöillä ei tapaa olla moraalista selkärankaa. Itse olisin valinnut tien logo säilyy Tuomari enenevässä määrin harventaa puolisotilaallisia ääriryhmiä sarjakuvassa jotka omivat logoaan, mutta ei sitten. Ei kukaan maailmalla netin harhaunia lue.

Enkeli episodi yhä muistetaan, ikävä kyllä. Parempia olisi, Asgardin nyrkistä aina Catesin Kosmiseen Aaveajajaan. Joka siis on myös Frank Castle.