Asterix

[Lurker]

Oho, Asterix-juttua Hesarissa reilut kaksi sivua tänään (27.10.2023). Sarjakuva saa harvoin tällaista huomiota.

[J4N1]

Näköjään Hesarin nettisivuilta löytyy myös juttua:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009946590.html

[Darth Mika]

Itse huomasin tämän uuden Asterix-sarjakuvan eilen kaupassa ja heti lähti mukaan. Oli oikein laitettu sinne muiden lehtien joukkoon framille ja vielä sarjakuvahyllyssä erikseen.

Tulihan tuo eilen sitten melkein heti luettua. Eipä tämä nyt niin ihmeellinen ollut, mutta peruskauraa niin kuin kaikki nykyiset Asterixit on olleet. En nyt viitsi kirjan sisällöstä puhua, kun ei kaikki ole tuota lukenut, mutta yksi legionaalinen tokaisi yhden kuuluisan fraasin: Olkoon voima kanssanne! Tämmöisen Star Wars-fanina se vähän hymyilytti. Nykyaikaisia juttujakin sinne oli ujutettu, mutta olivat vähän päälleliimattuja ja ei niin toimivia.

PS: Edelleen ärsyttää tuo takakansi...näyttää tosi rumalta tommoinen albumi-kuva kollaasi! Obelix ja hiidenkivi takas!

[Reima Mäkinen]

Mielestäni ehkä huonoin Asterix kautta aikain tämä Iiris. Viimeiset, noin 5 sivua, on joltisenkin toimivaa, ja nostaa albumin lähelle mainstream sarjakuvan keskikastia. Mutta...

Seikkailu on tällä kertaa aivan hirvittävän puuduttavaa juubailua lähestulkoon vailla toimintaa ja sarjaan kuuluvia suuria tunteita. Sähköpotkulautailuirvailu ei valitettavasti ole mitenkään hauskaa vaikka tietäisikin että Pariisissa asiaa on puitu viime vuosina. Obelixin slapstick-kohtaus on teknisesti kunnossa, mutta jotenkin sekään ei allekirjoittanutta huvittanut.

Olisi kaivannut ainakin muutaman käsikirjoituskierroksen lisää ja kopallisen hauskoja ideoita. Oikein kunnolla ei tuota albumin nimeä perustella, onkohan tässä iiriksessä joku galliviittaus, joka ei meille avaudu? Uuden hahmon luonne muuttuu kertaheitolla tarinan puolivälissä. Lisäksi tämmöinen positiivisuusajattelija on satiirin näkökulmasta kaluttu loppuun jo vuosia sitten. Vaatisi siis jotain uutta ideaa tai räväkkyyttä, mutta on nyt jotenkin lepsusti kirjoitettu. Hahmo ei nouse kunnon pahikseksi eikä toisaalta hauskaksi tai sympaattiseksi. Ehkä tämän kohderyhmänä on keskikäiset ja keskiluokkaiset ranskalaiset? Vaikea edes kuvitella ketä tämä huvittaisi?

Ja jos nykyaikaan tuomista kaipaa, niin eipä tämäkään läpäise Bechdelin testiä, vaikka Smirgeline on lähes pääosassa.

Täysin hengettömäksi on takavuosien sarjakuvaklassikko viime vuosina pumpattu. Aika vähän piirtäjäkään mahtaa jos käsis on lähinnä tylsää paikallaanoloa ja dialogia, eikä hahmojen välistä dynamiikkaa silti mehusteta kunnolla loppuun asti.

[Darth Mika]

Mielestäni ehkä huonoin Asterix kautta aikain tämä Iiris. Viimeiset, noin 5 sivua, on joltisenkin toimivaa, ja nostaa albumin lähelle mainstream sarjakuvan keskikastia. Mutta...

Seikkailu on tällä kertaa aivan hirvittävän puuduttavaa juubailua lähestulkoon vailla toimintaa ja sarjaan kuuluvia suuria tunteita. Sähköpotkulautailuirvailu ei valitettavasti ole mitenkään hauskaa vaikka tietäisikin että Pariisissa asiaa on puitu viime vuosina. Obelixin slapstick-kohtaus on teknisesti kunnossa, mutta jotenkin sekään ei allekirjoittanutta huvittanut.

Olisi kaivannut ainakin muutaman käsikirjoituskierroksen lisää ja kopallisen hauskoja ideoita. Oikein kunnolla ei tuota albumin nimeä perustella, onkohan tässä iiriksessä joku galliviittaus, joka ei meille avaudu? Uuden hahmon luonne muuttuu kertaheitolla tarinan puolivälissä. Lisäksi tämmöinen positiivisuusajattelija on satiirin näkökulmasta kaluttu loppuun jo vuosia sitten. Vaatisi siis jotain uutta ideaa tai räväkkyyttä, mutta on nyt jotenkin lepsusti kirjoitettu. Hahmo ei nouse kunnon pahikseksi eikä toisaalta hauskaksi tai sympaattiseksi. Ehkä tämän kohderyhmänä on keskikäiset ja keskiluokkaiset ranskalaiset? Vaikea edes kuvitella ketä tämä huvittaisi?

Ja jos nykyaikaan tuomista kaipaa, niin eipä tämäkään läpäise Bechdelin testiä, vaikka Smirgeline on lähes pääosassa.

Täysin hengettömäksi on takavuosien sarjakuvaklassikko viime vuosina pumpattu. Aika vähän piirtäjäkään mahtaa jos käsis on lähinnä tylsää paikallaanoloa ja dialogia, eikä hahmojen välistä dynamiikkaa silti mehusteta kunnolla loppuun asti.

Eikös Pariisissa kielletty nuo sähköpotkulaudat kokonaan tai ainakin nämä vuokrattavat. Kaiketi omalla saa vielä hurjastella. Pariisissa kai on ollut suurempikin ongelma noista kuin mitä täällä Stadissa.

Juu olen samaa mieltä...sarjakuva oli huono, mutta eipä nämä uudet ole mitenkään olleet mitään kunnollisia enää. Asterixin ostaa enää vain tottumuksesta.

Mulla kävi epäselväksi, että mitä hyötyä tuosta valkoisesta Iiris -kukkasesta loppujen lopuksi oli. Oliko se vaan tunnus tuolle myönteiselle ajattelulle vai mitä ihmettä.

[J4N1]

Mielestäni ehkä huonoin Asterix kautta aikain tämä Iiris.

En ole tätä vielä itse lukenut, mutta ei kai se sentään niin huono voi olla kuin Taivas putoaa?

[Darth Mika]

En ole tätä vielä itse lukenut, mutta ei kai se sentään niin huono voi olla kuin Taivas putoaa?

"Taivas putoaa niskaan" oli kyllä umpisurkea...en tiedä...ei taida Valkoinen Iiris ihan niin surkea olla.
Mielestäni Asterix Belgiassa oli viimeinen hyvä Asterix...sen jälkeen taso laski huimasti. Noh Rene Goscinnyn kuolema vaikutti merkittävästi asiaan.

[Reima Mäkinen]

En ole tätä vielä itse lukenut, mutta ei kai se sentään niin huono voi olla kuin Taivas putoaa?

Se on vähän mistä tykkää ja mitä sarjakuvan osa-aluetta haluaa painottaa. Iiriksessä voi olla teknisesti parempi juoni, ainakin siinä on enemmän sanoja... Se voi olla myös nippa nappa vähemmän osoitteleva. Ja jonkun mielestä avaruusolennot eivät sovi ollenkaan Asterixiin. Luin tuota Uderzon yksin tekemää nyt kokeeksi (ensimmäisen kerran sitten ensimmäisen lukukerran) ja pidän kyllä sitä paremmin piirrettynä kuin Valkoista Iiristä. (juuri piirrostyöhän on Iiriksessä parasta ja jotenkin kannattelee sitä). Lisäksi alku lähti hyvin kulkemaan ja toinen sarjan ultimaattisista päähenkilöistä, Obelix kuvataan paljon paremmin kuin Iiriksessä. Vähän jopa hymyilyttää se miten on rakennettu kohtaus, jossa Obelix pistää Arskan näköistä supersankaria turpaan. Iiris ei hymyillytä. Taivas putoaa voisi toimia lastensarjakuvana, mutta Iiris ei.

No, jos käsikirjoittajan mieleenpainuvin Asterix-elämys on ollut Syvä kuilu, niin...

[Kujis]

Itselle tuli tästä vähän Riidankylväjä fiilis. Kylä puhumalla sekaisin, mutta tällä kertaa positiivisuuden kautta

[Keuhko]

Kun se edellinen albumi eli Aarnikotka oli puutteineenkin ihan okei seikkailuhömppää, niin rohkenin toivoa ettei käsikirjoittajaa olis nyt ainakaan huonompaan vaihdettu Noh, kirjaston avulla tulee varmaan tähänkin tutustuttua sitten joskus.

[vekka_of_savo]

Hergé ja perikunta on tehnyt ihan oikean päätöksen, että ei ole lähdetty lypsämään turhaan tuotetta niin pitkään, että kohta kukaan ei enää muista mikäs tässä nyt ylipäätään olikaan niin erinomaista.

Toisaalta jos edellinen hyvä Asterix oli Belgia-seikkailu, niin onhan tuota tarinaa saatu tikusta väännettyä jo yli 40 vuotta 

[TOSA]

Uusin asterix jonka itse olen lukenut on obelixin kaleeri. Kaikki paitsi iiris on kyllä hyllyssä odottamassa lukuvuoroa. Jos vaikka sitten kun iiriksen kovakantinen ilmestyy ja saan sen ostettua saisi aloitettua asterixien lukemisen

[Miqz]

Uusin asterix jonka itse olen lukenut on obelixin kaleeri. Kaikki paitsi iiris on kyllä hyllyssä odottamassa lukuvuoroa. Jos vaikka sitten kun iiriksen kovakantinen ilmestyy ja saan sen ostettua saisi aloitettua asterixien lukemisen

Ikävä kyllä Egmont taisi sanoa messuilla/facebookissa että ei ole suunnitelmia kovakantisesta toistaiseksi, eikä myöskään puuttuvista 28-34 osien osalta.

[TOSA]

Voi ei. Kiitos tiedosta. Tämä on kyllä harmillinen takaisku suunnitelmaan vaihtaa hiljalleen kaikki albumit kovakantisiin. Toisaalta viisi niitä vasta kertynyt ja alkupään kovakantisista pyydetään jo niin paljon että taitaisi siihen kaatua tuo vaihtoprojekti muutenkin.

[Reima Mäkinen]

Luin loppuun Taivas putoaa niskaan. Jotenkin erilainen suhtautuminen siihen kuin silloin albumin ilmestymisen aikaan. Vaikka tosiaan taso putosi jo Coscinnyn kuoltua, jotenkin sitä antaa sen helpommin anteeksi kun edes toinen alkuperäisistä tekijöistä on puikoissa. Tyyliin omalle sarjalleen kukin saa tehdä mitä haluaa. Rahastusta ja sarjan tekohengitystähän se oli jo silloin. Itekin miettiny just ihan samaa mitä vekka_of_savo tuossa kirjoitti. Asterixin suhteen painostus kustantajan puolelta sarjan jatkamiseen on varmaan ollut kovaa.

Vielä tuosta Taivas-albumista. Olihan siinä esim. pakollinen viikinkilaivakohtaus paremmin klaarattu kuin tässä uusimmassa.

Teknisesti huomio kiinnittyy pariin seikkaan. Conradin piirroksissa, vaikka ne elävästi onkin toteutettu, ei viivan paksuus vaihtele yhtä paljon kuin Uderzoilla. Muistanko oikein että Conradin aikaan ei ole myöskään nähty sellaisia kummallisia, realistisempaan tyyliin tehtyjä hahmoja, kuin mitä Uderzo silloin tällöin toi mukaan? Esim. tuossa Syvän kuilun alussa on yksi poitsu. Ja varsinkin naiskauneutta Uderzo tykkäsi kuvata hemaisevilla hahmoilla, joiden mittasuhteet ovat jotain ihan muuta kuin kylän pottunokilla.

Tämä Iiriksen pääpahis, Ambivalentinus on pitkä, mutta kuitenkin huumorityylinen. Se aiheuttaa ainakin sen että Uderzo-tyyliset tikkujalat näyttävät noin pitkinä aika rumilta. Viime tekstissä kritisoin Ambivalentinuksen luonteen äkillistä muutosta. Mutta ehkä tuo nimi, jota myös pidin tosi outona tyypille jonka pitäisi olla rauhan ja positiivisuuden saarnaaja, liittyykin juuri siihen.

Käsikirjoituksen näkökulmasta muuten aika paha ongelma oli se että periaatteessahan Asterixin (sankarin) kuuluisi myötäillä tuollaista rauhan lähettilästä, eihän sitä Ambivalentinusta ollut kuitenkaan vedetty NIIN överiksi, että se olisi pahikseksi heti paljastunut. Niinpä Asterix on oudosti ensin jonkinlainen pahan ilman lintu ja vasta sitten jossain vaiheessa roolit kiepsahtavat ympäri. Erikoista tosiaan. Ja edelleen purnaan sitä miten lopulta Caro ei ollut osannut kirjoittaa Obelixille oikein mitään.