Sarjakuvan isä Töpffer

[VesaK]

Puhekuplat eivät ole sarjakuvan mitta. Jos olisivat niin esim. Prinssi Rohkea ei olisi sarjakuvaa, eikä moni muukaan klassikko! Ajatus on mahdoton.
M.O.T.

A-ou. Prince Valiantissa ON puhekuplia, harvakseltaan mutta kuitenkin.

Kun vaan vielä jonakin päivänä selkiäisi kuka keksi että Amerikalainen kuvakirja julkaistaan.

"Dialogin olen jo saanut minimoitua. Nyt pitäisi vielä päästä eroon kuvasta." - Aki Kaurismäki kertoessaan tulevista elokuvahankkeistaan.

[Lurker]

A-ou. Prince Valiantissa ON puhekuplia, harvakseltaan mutta kuitenkin.

Kun vaan vielä jonakin päivänä selkiäisi kuka keksi että Amerikalainen kuvakirja julkaistaan.

"Dialogin olen jo saanut minimoitua. Nyt pitäisi vielä päästä eroon kuvasta." - Aki Kaurismäki kertoessaan tulevista elokuvahankkeistaan.

No, ainakaan minun albumeissani prinssi Rohkean päästä ei nouse mitään outoja kirjaimia sisältäviä kuplia.
Kts. http://www.johnbarbercomics.com/layout.htm
"Is Prince Valiant Comics? Yes, I say, and I can prove it."

[Reima Mäkinen]

Timo, mainitsin Kaukoranta-Kemppisen vain yhtenä  esimerkkinä määrittelyn vaikeudesta. Jukka (Joe) sarjakuvan määritelmää yritimme sorvata täällä Kvaakissakin: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=158.15
ei taidettu kumminkaan ihan onnistua... Eli jatkot siitä aiheesta sinne.

Täällä voisi juttu jatkua vaikkapa Töpfferin ja muiden esi-isien merkityksestä, tuntemisesta yms.

[Lurker]

Kysyin Jeevesiltä (http://www.ask.com/), ja hän vastasi:

"a sequence of drawings telling a story in a newspaper or comic book".

Siis: Sanoma- tai sarjakuvalehdessä julkaistu kuvasarja, joka kertoo tarinan.

Nykyään pitäisi varmaan lisätä, että "Sanoma- tai sarjakuvalehdessä, netissä, kännykässä, CD-romilla jne. julkaistu..."

[Timo Ronkainen]

Täällä voisi juttu jatkua vaikkapa Töpfferin ja muiden esi-isien merkityksestä, tuntemisesta yms.

Selvä pyy.
Jos Maxin ja Moritzin tekijä Wilhelm Busch näki ja luki Töppferiä ja otti vaikutteita, voimme vetää tuolta saakka suoran linjan moderniin amerikkalaiseen sarjakuvaan, sillä  Kissalan poikien luoja saksalaissyntyinen Rudolph Dirks teki kuten Hearst käski ja kopioi 1897 Maxin ja Moritzin omaan sarjaansa. Näin ollen Töppfer olisi suoraan vaikuttanut nykyaikaisen sarjakuvan syntymiseen, eikä olisi irrallinen tapaus jossain historian hämärässä. Miten lienee?
Joka tapauksessa Buschin vaikutusta amerikkalaisiin tekijöihin ei voi vähätellä. F.M. Howarth piirsi tämän näköistä sarjakuva-kuvasarjaa jo 1895:


Entä Ally Sloper?

vuodelta 1873.

Kissaloita jim Lowen sivuilla:
http://www.geocities.com/~jimlowe/katzies/katzdex.html

Ally Sloperista:
http://www.imageandnarrative.be/graphicnovel/rogersabin.htm

Timo

[OlliH]

Elokuvassa synty on hieman helpompi hahmottaa kun se edellytti tietyn laitteen keksimistä.

Voi kuules. Elokuvan alun määrittäminen on aivan vastaavalla tavalla vaikea projekti. Lumierien produktioita vastaavia liikkuvia kuvia on ollut 1800-luvun alusta, ja kaikenlaisia alkeellisimpia laitteita voidaan jäljittää tuonne 1400-luvulle. Yleensähän Lumierien ensimmäinen elokuvanäytös on sovittu elokuvan synnyksi, mutta sitä ennenkin oli ollut samalla tekniikalla toteutettuja näytöksiä - Lumieret olivat vain ekoja jotka tajusivat pyytää siitä rahaa.

Jollain kriteereillä voi jonkun sarjakuvankin sopia ensimmäiseksi, mutta toisilla toisen. Se onko Yellow Kid ensimmäinen voi olla kyseenalaista, mutta koska se on iskostunut miljoonien päässä sellaiseksi niin saa olla aika asialleen omistautunut että haluaa alkaa muuttamaan tätä. Mutta se että tietää miten asia oikeasti on antaa hyvän mahdollisuuden olla muita viisaampi ja satunnaisesti snobbailla epäolennaisella tiedolla (kuten hyvin osoitin edellisessä kappaleessa).

[VesaK]

No, ainakaan minun albumeissani prinssi Rohkean päästä ei nouse mitään outoja kirjaimia sisältäviä kuplia.

Katos tätä:

No, tietty se on JC Murphyn tuotantoa eikä alkuperäistä sarjaa, mutta mitä sitten. Pointti on siinä että Prinssi Rohkeassakin oli joskus kuplia. Oli tuommoisia joskus Hal Fosterillakin ainakin siinä albbarissa jonka taannoin ostin (Prinssi Peloton, Otava 1962). Entä onko joku tämmöistä ihmettä nähnyt:

[Timo Ronkainen]

Katos tätä:

Tämä ei taida olla se H. Hathawayn leffa, jossa Robert Wagner komeilee trinssinä?
Saksit (euro-yhteistuotantona) tekivät jossain vaiheessa jonkun piirretyn TV-sarjan, joka englanninkielisenä pääsi suomenkin tv-ssä hämmästyttämään ihmisiä jenkkitukkaisella Valilla.
http://www.moria.co.nz/fantasy/princevaliant97.htm

Timo

[Lurker]

<snip>
No, tietty se on JC Murphyn tuotantoa eikä alkuperäistä sarjaa, mutta mitä sitten. Pointti on siinä että Prinssi Rohkeassakin oli joskus kuplia.
<snip>

Kyseessä on mikä lie yksittäiskuva. Prince Valiantissa ei ole puhekuplia ollut, ei edes nykyversiossaan. Kts. http://www.kingfeatures.com/features/comics/pvaliant/about.htm
Sarjakuvaa se on silti.

Toisesta aiheesta eli elokuvan synnystä.
http://www.acmi.net.au/AIC/MAGIC_MACHINES_1.html on erinomainen sivusto, jossa kerrotaan elokuvaprojektoria edeltäneistä laitteista. Suomessahan on erinomainen Erkki Huhtamon laitekokoelma, joka muistaakseni lahjoitettiin jollekin museolle.

[Jari Lehtinen]

Vanha aihe. Nostin taas esille. Löysinpä tällaisen. "The manga, or comic strip, is a very old way of transmitting information in Japanese. This, for example, is a page from a textbook for school-children published over 200 years ago."

Teos joka on kyseessä, on Shin Doji Orai no Jiten Daizen (A Complete Book of Information for Elementary Children). Kansei 4 (i.e., 1792). An anonymous work. 334 pages + 3 (contents pages). 26 x 19 cm. On myynnissä. 380 USD.

http://rarebooksinjapan.com/OLDERJAPANESEBOOKS.htm

Kuva liitetiedostona.

[mik-kiss]

Selvä pyy.
Jos Maxin ja Moritzin tekijä Wilhelm Busch näki ja luki Töppferiä ja otti vaikutteita, voimme vetää tuolta saakka suoran linjan moderniin amerikkalaiseen sarjakuvaan, sillä  Kissalan poikien luoja saksalaissyntyinen Rudolph Dirks teki kuten Hearst käski ja kopioi 1897 Maxin ja Moritzin omaan sarjaansa. Näin ollen Töppfer olisi suoraan vaikuttanut nykyaikaisen sarjakuvan syntymiseen, eikä olisi irrallinen tapaus jossain historian hämärässä. Miten lienee?
Joka tapauksessa Buschin vaikutusta amerikkalaisiin tekijöihin ei voi vähätellä. F.M. Howarth piirsi tämän näköistä sarjakuva-kuvasarjaa jo 1895:


Entä Ally Sloper?

vuodelta 1873.

ALLY SLOPER = MR.VIEUX-BOIS:

Vuoden 1873 Ally Sloper on kuin ilmetty Töpfferin Mr.Vieux-Bois-hahmon poika tai kaksoisveli kun katsoo tällä sivulla alhaalla  http://www.bugpowder.com/andy/e.toepffer_viexbois_1.html olevaa kuvaa hirttonarun päässä kumarassa seisovasta Mr.Vieux-Bois'ista.

HOWARTH'in PIKKUPOIKIEN
tynnyrijekku on suora kopio Max'ia ja Moritz'ia (1865) varhaisemmasta Wlhelm Buschin teoksesta nimeltä Bilderpossen (1863), joka julkaistiin englannissa 1868 nimellä Bushel of Merrythoughts. Busch'in ajallisesti toinen ja kuuluisampi sarjisjulkaisu Max ja Moriz (1865) julkaisiin englanniksi U.S.A.:ssa vähän edellistä myöhemmin eli 1871.

[Jari Lehtinen]

Sitten on tietysti vapaaherra von Götz, jonka Leonardo und Blandine vuodelta 1783 on seuraavan sivuston pitäjän ehdokas maailman ensimmäiseksi graphic noveliksi:
http://bugpowder.com/andy/e.goez.part01.html

Andylla on kokoelmissaan näytteillä hirmuinen määrä sarjakuvaa liippaavia esityksiä antiikin ajoista alkaen. Sivusto on kerrassaan mainio ja suosittelen sitä varauksetta tutkittavaksi ja pohdiskeltavaksi.

Tämäkin on todellinen helmi: Wilhelm Buschin Virtuoosi!
http://bugpowder.com/andy/e.busch.bb_465-virtuos.html

[Timo Ronkainen]

Andyn sivut ovatkin vanhastaan tutut. Sarjakuvia 1250-luvulta:
http://bugpowder.com/andy/e.cantigas.all.html

Timo

[mik-kiss]

Sitten on tietysti vapaaherra von Götz, jonka Leonardo und Blandine vuodelta 1783 on seuraavan sivuston pitäjän ehdokas maailman ensimmäiseksi graphic noveliksi:
http://bugpowder.com/andy/e.goez.part01.html

Ja sitten vielä se Francis Barlow'in 'The Horrid Hellish Popish Plot' (circa 1682) Andyn samaisilta sivuilta niine kuuluisine puhekuplineen kaikkineen.

Noita edellä mainittuja voidaan pitää yksittäisinä saarekkeina sarjakuvan historian alkuhämärässä, mutta kilpailevat kuitenkin ekan sarjiksen tittelistä. Mutta kun puhutaan sarjakuvan isästä (tai äidistä=), niin sitten Töpffer nousee kokonaista seitsemällä albumillaan (kahdeksalla, jos varastettu ja 1937 julkaistu TricTrac lasketaan mukaan) selkeästi sarjakuvan isähahmoksi.

[Reijo Valta]

Kun vaan vielä jonakin päivänä selkiäisi kuka keksi että Amerikalainen kuvakirja julkaistaan.

Kustannuspäätöksen tekijä löytyy ihan kohtuullisen helposti, se ollee melko varmasti Yrjö Weilin, joka oli kustantaja Minervan toimitusjohtaja tuolloin.

Mutta kuka on ehdottanut tekemistä? Sekin saattaa vielä joskus selvitä koskapa edelleenkin Minervan aineistoa on seulomatta ja luetteloimattomana.

Tarkemmin Minervan vaiheista Jyväskylän yliopiston kirjaston tiedotuslehdestä:

http://kirjasto.jyu.fi/jyk/kirjastosta/verkkomakasiini/artikkelit/jyk90v.html

EDIT: tieten Amerikalainen kuvakirja voi olla Yrjö Weilinin oma idea, ainakin tuossa jutussa kuvaillaan:

Työn jatkajaksi Schwindtin luovuttua [toukokuussa 1902] valittiin Yrjö Weilin, siihen saakka paremmin runoilijanimellä tunnettu Yrjö Veijola. Antikvariaatti ei kuitenkaan ollut tämän monitoimimiehen huomion keskipisteessä, mutta liike oli edelleen varsin huomattava suomalaiseksi antikvariaatiksi. Weilinin yhtiökumppanina toimi Jyväskylän seminaarin entinen lehtori vuonna 1882 Helsinkiin siirtynyt K. Göös, joka oli myös yksi Minervan alkuperäisistä osakkaista.