Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvan isä Töpffer  (Luettu 27674 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 171
  • Haddadaa
Töpfferin aikalaisia
« Vastaus #60 : 14.09.2009 klo 09:47:45 »
Löysinpä Töpfferille aikalaisia sarjakuvan tekijöitä: sellaisen saksalaisen kuvittajan kuin Franz von Poccin (1807-1876). Työnäyte hältä vuodelta 1845:

Franz von Pocci: Der Staatshämorrhoidarius

Uinon suomalaista pilalehdistöä käsittelevässä artikkelissa esikuvaksi suomalaisille mainitaan saksalainen Fliegende Blätter. Selkeä vaikutus pohjoismaihin sillä oli, pianpa Tanskassa alkoi ilmestyä Flyvende Blade ja Aleksander Ramstedt 1877 kokeili Suomessa Lentävät lehdet -julkaisua.

Tämä saksalainen esikuva ja mallinantaja on skannattu verkkoon. On alusta lähtien runsaasti kuvitettu ja sarjakuvakin tulee mukaan melkein heti. 

keijoahlqvist

  • Sarjakuvaneuvos
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 608
  • -
Sarjakuvamuodon historiaa
« Vastaus #61 : 10.10.2009 klo 11:26:05 »
Taidehistorian luennolla oppii uutta.

Kun itse pidän sarjakuvana väljähkösti kuvilla kertomista, löysin eurooppalaisen sarjakuvan esiasteen josta en ole aiemmin lukenut. Kun kreikkalaiset rupesivat rakentamaan temppeleitään, niiden pylväsrivin yläpuolelle sijoitettiin laattoja, jotka kertoivat kuvin myyttisiä tarinoita.

Toinen ilmiö, mihin en ole ennen törmännyt, on sarkofagien kuvitus kertomuksilla.

Esikristilliset, lukutaidottomille suunnatut kuvakertomukset muistuttivat sarjakuvaa, koska esimerkiksi jeesus-hahmo esitettiin perättäisiisä kuvissa eri rooleissa, kulkueet olivat liikkeessä ja hahmojen eleet ja asut merkitsivät asioita, kertoivat.

Nykyäänkin ilman tekstiä pärjäävä sarjakuva herättää onnen tunteita - ihmisen voi saada ymmärtämään myös näyttämällä toimintaa, ei vain tolokuttamalla.

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 171
  • Haddadaa
Vs: Sarjakuvan isä Töpffer
« Vastaus #62 : 15.10.2009 klo 00:04:50 »
Kotimaasta Toppeliuksen kirkkomaalauksissa olen sarjakuvallisia piirteitä nähnyt. Kuvakirkkoja tehtiin, jotta väkevä sanoma menisi lukutaidottomillekin perille. Kovasti arvostettujahan ne nykyään, mutta välillä niidenkin arvostus on ollut niin ja näin.

Esimerkiksi Haukiputaan kirkko on jäänyt askarruttamaan. Siellä on ollut ihan selvästi ruutuun tehtyjä Toppeliuksen maalauksia, joissa kuvateksti alapuolella. Kuvat ovat hävinneet, niiden tilalle on tehty ikkunat. Kuvateksti Raamatunlauseet ovat edelleen luettavissa, ja kehys näkyy. Jälkipolville ei ole säilynyt ainuttakaan kopiota, millaiset kuvat olivat kyseessä. Jumalan luonto ja kuntakeskus ikkunoista vain näkyy.

Lienekkö kuvallinen viestintä ollut niin tehokas, että sen myötä on ikkunan tarve seurakuntalaisissa herännyt?


Fliegende Blätteriä 1800-luvulta jälleen selailin, sieltä sattui silmään helposti tunnistettavia signeerauksia tekevä Emil Reinicke (s. 1859). Tutun tuntuisia hänen työnsä ovat, saattaa olla kyse vain siitä, että samoja ideoita on kierrätetty/keksitty uudelleen ja uudelleen.

Esimerkiksi blogiin laitoin jutun vuodelta 1889, "Kiittämättömyys on maailman palkka".

Kuvassa Toppeliuksen muistokyltti Oulun keskustasta.

Gothicus

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 861
Vs: Sarjakuvan isä Töpffer
« Vastaus #63 : 15.10.2009 klo 11:18:59 »
Vatikaanissa sijaitsevaa, paavi Sixtus IV:n 1400-luvulla rakennuttamaa, Sikstuksen kappelia koristavat italialaisten mestarimaalareiden freskot, jotka ovat myös täyttä sarjakuvaa. Kappelin "sarjakuvien" sankareina seikkailevat mm. Jeesus ja Mooses, joiden elämäntarinat freskot kertovat. Rajuna jatkiksena on kuvattu tapahtumat Aatamin luomisesta Viimeiseen tuomioon. Näistä on muuten jo nähty leffaversiotkin.
"Ihminen on ihmiselle kettu."

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 257
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Sarjakuvan isä Töpffer
« Vastaus #64 : 09.05.2010 klo 00:41:46 »
Nostanpa esille tämän hienon ketjun ja tarjoan siihen ajattelemisen aihetta laittamalla linkin töpfferiana-sivustoon, ja siellä tarkemmin yli sata vuotta vanhoihin sarjakuviin, joissa leikitellään sarjakuvaruudulla metasarjakuvamaiseen tapaan. Tästä. Ranskaksi, mutta google translate toolbar tai translaattorisivu kääntää sen kyllä kyllin hyvin ja lähes pelkkää kuvaahan tuo sivu on. Hämmästyttävän nykyaikaista paneelin rikkomista.

Timo

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 257
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Sarjakuvan isä Töpffer
« Vastaus #65 : 10.08.2010 klo 21:33:45 »
Kovin on hiljainen ketju. Laitetaanpa tänne nyt vaikka tämä Töpfferin aikalaisen brittiläisen John Leightonin vuonna 1847 tekemä sarjakuva-albumi “London Out of Town”: Osa 1 ja osa 2. ITCH-blogista (International Team of Comics Historians). Mielenkiintoista stuffia. Ja se kovasti peräänkuulutettu puhekuplakin on heti ekassa ruudussa! Vaikka noin muuten teksti onkin ruutujen alla.
Edit: sanoisin että on hännkin Töpfferinsä lukenut. Vaikutteet näkyvät. Eikä tämä ole ainoa tekijä.

Timo
« Viimeksi muokattu: 10.08.2010 klo 21:40:52 kirjoittanut Timo Ronkainen »

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 171
  • Haddadaa
Vs: Sarjakuvan isä Töpffer
« Vastaus #66 : 19.03.2012 klo 15:04:35 »
Ranskan kansalliskirjasto on digitoinut Pariisissa julkaistuja Töpfferin teoksia. Toistaiseksi listoilla on 28 teosta. Sarjakuvia vähempi, mutta kuitenkin suomeksikin tullut Chamin kaivertama Herra Koipeliini.

Kuvitettuja, kaunolla kirjoitettuja matkakertomuksia on Töpffer useampiakin tehnyt.

Gallica

Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 044
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Sarjakuvan isä Töpffer
« Vastaus #67 : 19.03.2012 klo 17:11:54 »
Kaikki asiasta kiinnostuneet 5 ja puoli Kääkin lukijaa saapuivat Ranskan kansalliskirjaston sivuille koko leveällä voimallaan ja välittömästi palvelin meni tilaan 503.  >:D
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 171
  • Haddadaa
Vs: Sarjakuvan isä Töpffer
« Vastaus #68 : 20.03.2012 klo 09:04:53 »
välittömästi palvelin meni tilaan 503.  >:D

Pitkä linkki... Arkistokirjastossa eivät tykkää jos väärään kohtaan viittauksia laittaa.

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 171
  • Haddadaa
Vs: Sarjakuvan isä Töpffer
« Vastaus #69 : 18.01.2013 klo 20:18:42 »
Aikaisemmin tässä ketjussa mainitsemani "Lentävät lehdet" on ny digitoituna Historiallisessa sanomalehtikirjastossa. (linkki)

Ei ole sarjakuvia suomalaisessa versiossa julkaistu. Ainoa edes vähän siihen suuntaan on tämä kahden kuvan pari numerosta 4/1877. Jos oikein muistan, niin saksalaisessa esikuvassa sama juttu oli kokonaisella sivulla ja kuudella kuvalla kerrottu.

Darzee

  • Valistunut arvailija
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 316
  • Me likes prairie dogs!
Vs: Sarjakuvan isä Töpffer
« Vastaus #70 : 21.01.2013 klo 14:49:55 »
Lienekkö kuvallinen viestintä ollut niin tehokas, että sen myötä on ikkunan tarve seurakuntalaisissa herännyt?

Tämänsuuntaisia tuntemuksia Toppeliuksen taide herätti ainakin Kajaanin suunnalla. Paltaniemen kuvakirkossa (jonka maalaukset siis ovat nekin Toppeliuksen työtä) sudittiin taannoin piiloon osa helvetin tuskia kuvaavista osista, kun seurakuntalaiset tulivat sellaiseen synnintuntoon, etteivät ahdistukseltaan voineet keskittyä sanankuuloon.

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 171
  • Haddadaa
Vs: Sarjakuvan isä Töpffer
« Vastaus #71 : 07.02.2013 klo 17:33:20 »
Topfferiana -blogiin on koottu Ranskan kansalliskirjaston digitoimat Töppferin sarjakuvakirjat

http://www.topfferiana.fr/?p=8115


Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 171
  • Haddadaa
Vs: Sarjakuvan isä Töpffer
« Vastaus #72 : 14.02.2013 klo 18:11:42 »
Varhainen amerikkalainen laitos Töpfferin sarjakuvasta on kanssa digitoitu nettiin ihmeteltäväksi.

The Adventures of Mr. Obadiah Oldbuck

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 171
  • Haddadaa
Vs: Sarjakuvan isä Töpffer
« Vastaus #73 : 23.12.2015 klo 19:20:22 »
Kaisa Kyläkoski on kaivellut Harvardin yliopiston kirjaston digitoituja aineistoja ja sieltä löytänyt aika monet Lukemisia kansalle -kirjasarjan osat.

Tuossa sarjassa julkaistiin myös Töpfferin Koipeliini neljässä osassa. Ensimmäinen ja toinen osa Harvardilta puuttuu, mutta kolmas ja neljäs on netissä luettavissa.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 257
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Sarjakuvan isä Töpffer
« Vastaus #74 : 26.10.2016 klo 02:49:51 »
Kuinkapa kummassa Rodolphe Töpfferin Koipeliinin (Monsieur Cryptogame) kihlattu muuttui wanhassa suomennoksessa sisareksi? Kas! Ainakin tässä hollanninoksessa vuodelta 1858 Mr Prikkebeen kihlattu on todellakin ja juurikin "ilkeä sisar" ("booze zuster") Ursula.
Koko komeus on digitoituna Hollannin kansalliskirjastossa. Klikatkaa "Bekijk dit digitale topstuk".
Koipeliini-arvosteluni käännöslistaan voi lisätä siis vielä Hollannin:
" Jo 1800-luvun puolivälissä Töpfferin sarjakuva oli levinnyt ainakin Ranskaan, Englantiin, Yhdysvaltoihin, Saksaan, Ruotsiin ja Tanskaan."

Timo