Kingdom Hearts

[Sampsa Kuukasjärvi]

Tämä tulee varmasti tsekattua. Olen joskus selannut enkunkielisiä Chain of Memorieseja ja mielestäni sarjan piirrosjälki hakkaa mennen tullen lähes kaikki AA-lehden ja AA:n taskarin nykyiset piirtäjät. Itse tarinaan en silloin jaksanut ja ehtinyt paneutua.

[haplo]

Mukava uutinen! Olen pelannut ensimmäisen Kingdom Heartsin joskus kauan sitten ja lukenut siitä tehdyn mangan, mutta nuo muut ovat minulle uusia tuttavuuksia. Olinkin ajatellut tuon ekan KH:n lukea uudestaan, joten säästänpä sen ajatuksen suomenkielisiin.

Muutoinkin vain pari päivää sitten tuumin eräälle, että Disney-aiheista mangaa olisi mukavaa päästä lukemaan suomeksi. Sattui sopivasti!

[Antti Valkama]

Disneyn listoilla oli hiukan muutakin japanilaistekoista kamaa. Kunhan saan prosessin pyörimään, niin voi tulla jotain pientä KH:n lisäksi.

Prosessilla tarkoitan sitä, että en ole vielä tehnyt töitä Disneyn kanssa. Piakkoin selviää, millainen operaatio kirjojen hyväksyttäminen ennen painatusta on. Japanilaisten kanssa on toki omat koukeronsa, mutta ne ovat tuttuja koukeroita.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Kingdom Hearts Final Mix Osa 1/3 on lehtipisteissä nyt. Pitääpä tutustua. Mielenkiintoista, että Disneyn julkaisijana on muu kuin Sanoma.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Yllätyin pokkarin isosta koosta ja siitä että sen lukusuunta on länsimainen. Sisältö näyttää vauhdikkaalta, mutta hajanaiselta, koska luvut ovat kovin lyhyitä. Ehkä tämä tulee pelin tapahtumista; en tiedä, koska en ole pelannut sitä. Useita tuttuja Disney-hahmoja näkyy: Hessu, Aku, Tiku ja Taku, Samu Sirkka, Jasmine, Pahatar ym. Pidän taiteesta.

[Vincent]

Nuorempana Kingdom Heartsit olivat mulle isoimpia pelisuosikkeja, joiden itse pelattavuus toimii edelleen hyvin, mutta hieman innostus sarjaan on vuosien varrella kuollut, kun osa osalta tarina ja mytologia menivät keskenään ristiriitaisten twistien ja retconnauksien keskellä aivan tarpeettoman monimutkaisiksi. Sen pitäisi kertoa jotain, että pari vuotta sitten ilmestynyt Kingdom Hearts 3 on sarjan kahdestoista peli. Uteliaisuuden ja nostalgian yhdistelmä pisti kuitenkin tätä mangaakin vilkaisemaan ja ollaan kuitenkin vasta ekan pelin tapahtumissa, kun juonessa oli vielä jotain tolkkua.

Myönnettävästi ei ole eka kerta, kun tämän luin. Yläasteen tet-viikon suoritin paikallisessa Fantasiapelit - liikkeessä, mutta hyllyjen järjestelyn ja roskien tyhjennyksen jälkeen minulle oli niin vähän fiksua tekemistä tarjottavana (ei sen ikäisenä saanut edes kassalle päästää), että liikkeen esimies antoi luvan lukea myynnissä olleita sarjakuvia, kunhan pysyivät myyntikelpoisina ja tämän enkkukäännös oli siinä joukossa. Mutta, tästä on jo sen verta reilusti aikaa, niin eipä voi mitenkään tuoreista muistoista puhua.

Jos lähtee peleihin vertaamaan, niin huumorinuppia säädetty pidemmälle. Ei pelejäkään voi syyttää yltiö vakavuudesta, mutta vitsejä lisäilty, pelien vitsejä viety pidemmälle ja mangalle tyypillisesti reaktioilmeet vedetty kunnolla överiksi. Eipä tämä toki haittaa, kun eihän Disney/Final Fantasy crossoveria kannata liian vakavasti ottaa.

Rytmitys on myös paljon nopeampi. Toki tältä ei voi välttyä, kun pelin, jossa asiat voi välianimaatioita lukuunottamatta kokea omaan tahtiinsa, kääntää toiseen tarinankerronnan muotoon ja tutoriaalien, mini-pelien ja levelien grindauksien kaltaiset fillerit sopiikin leikata, mutta hieman hahmot ja tarina kärsivät tästä. Koitan miettiä jos tämän lukisi pelejä pelaamatta, niin olisiko Sora, Riku ja Kairi pääkolmikosta kauheasti otetta pokkarin lopussa, puhumattakaan isoista juoni/infodumbauksien määrästä? En tiedä miten nämä asiat yleensä toimivat, mutta en ihmettelisi vaikka lisenssimangoihin olisi jo sopimuksia sutatessa määritelty tiukat rajat lukujen/pokkarien määrään, niin tämä saattaa olla asia jolle itse tekijätiimi voi hyvin vähän, mutta väkisinkin mielessä käy vaihtoehtoinen versio, jolla olisi lupa fiilistelläkkin hetki, seikkailu voisi alkaa vasta useamman luvun jälkeen ja ehkä jokaisessa Disney maassa ehtisi vierailla kokonaisen pokkarin verran.

Tämä rytmitysongelma antaa pahiten hallaa taistelukohtauksille, jotka sujahtavat nopeasti ja yleensä koostuvat aika hektisistä ruuduista, jotka voisi asetella melkein mihin järjestykseen tahansa. Ihmemaan taistelu oli ainoa, joka tuntui oikeasti toimivalta, koska sankarin piti pysähtyä oppimaan jotakin voittaakseen, eikä vain ollut vauhtiviivoja, kunnes pahis kaatuu.

Mitään pahaa sanottavaa en kyllä keksi kuvituksesta. Mukavan ilmeikäs ja jokaisen Disney hahmon alkp. piirrostyyli vangittu täydellisesti. Näitten tyyli on myös oikealla tavalla ristiriidassa KH:n omien hahmojen kanssa, sillä se korostaa hyvin sitä ideaa, että nyt nämä vieraillevat poissa omasta maailmasta, mikä on semmoinen efekti mihin pelit eivät ole samalla tavalla pystyneet.

Ihan nautittava lukukokemus ja varmasti monet minun ongelmani ovat olemattomia tai ainakin pienempiä niillä, joilla ei ole kokemusta peleistä vertailukohtana. Uskoisin, että tämä on hyvä vaihtoehto, jos ei halua pelisarjan monimutkaisuuteen sotkeutua, mutta premissi kiinnostaa.

[Antti Valkama]

Yllätyin pokkarin isosta koosta ja siitä että sen lukusuunta on länsimainen.

Sisusmateriaali oli sellaista, että normaalissa mangapokkarikoossa olisi ollut vaikea saada kuvista selvää. Siksi päätin, että tehdään isompana. Lisäksi toivomme, että nuoremmat ei-mangaharrastajat äkkäävät helpommin näin.

Lukusuunta on alkuperäinen, eli myös japanilainen julkaisu (ainakin minun hallussani oleva) on länsimaisittain luettava. Ehkä aikoivat viedä myös ulkomaille? Tosin seuraava sarja eli Kingdom Hearts 358/2 Days on sitten japanilaisittain.

[Antti Valkama]

En tiedä miten nämä asiat yleensä toimivat, mutta en ihmettelisi vaikka lisenssimangoihin olisi jo sopimuksia sutatessa määritelty tiukat rajat lukujen/pokkarien määrään, niin tämä saattaa olla asia jolle itse tekijätiimi voi hyvin vähän, mutta väkisinkin mielessä käy vaihtoehtoinen versio, jolla olisi lupa fiilistelläkkin hetki, seikkailu voisi alkaa vasta useamman luvun jälkeen ja ehkä jokaisessa Disney maassa ehtisi vierailla kokonaisen pokkarin verran.

Olen ihan samaa mieltä. Pohjustamista olisi heti alusta alkaen saanut olla enemmän. Itse asiassa jatkosarjan osa 1 näemmä alkaa selvästi huolellisemmalla tilanneselostuksella.

En tiedä sarjan syntyprosessia, mutta vaikea ajatella, että Disney olisi edellyttänyt japanilaisilta jotain tiettyä pituutta kirjoille. Mutta totta kai se on mahdollista. Voi myös olla, että tämä ykkössarja on liiaksi ajateltu vain pelin oheistuotteeksi, ja siksi on edetty nopeasti. En vielä ole kunnolla tutustunut seuraavaan eli 358/2 Daysiin, mutta selaamisen perusteella se saattaisi toimia tätä paremmin itsenäisenä tarinana.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Joo, peliä tuntemattoman on hieman vaikea päästä mukaan tarinaan, vaikka hän lukisi pokkarin huolellisesti. Ainakin itse ihmettelin tätä ensimmäistä osaa lukiessani mm. seuraavia asioita:

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Miksi ihmisten sydämiä syödään? Ovatko päähenkilöiden (Sora, Riku ja Kairi) vanhemmat kadonneet pimeyteen? Mistä lapset saavat ravinnon elämiseen? Kuka antaa avaimen Soralle? Miksi maailmojen nimiä ei sanota? Mitä gummit ovat? Miksi pahikset ”pimeäsieluisina” eivät automaattisesti joudu sydämettömien saaliiksi (vrt. s. 176)? Kuka on tekstin kertoja sivulla 14? Onko sama puhuja sivuilla 34 ja 38? No, ainakin nämä viimeiset selvinnevät myöhemmin.

Mutta on tarina melko ymmärrettävä. Ennen kaikkea seikkailun henkeä ja toveruutta löytyy kiitettävästi. ”Pimeys” on jännittävä uhka kuten Voiman pimeä puoli Star Warsissa tai Sauronin houkutukset TSH:ssa. Juoni valitettavasti on vähän liikaa pomppimista paikasta toiseen ja törmäämistä juuri oikeisiin henkilöihin. Jotkin toimintaruudut ovat sekavia (minusta tämä on hyvin usein ongelmana mangassa!), ja toisinaan lukujen alussa on hämäävästi kohtauksia ja hahmoja, joita ei lainkaan esiinny luvuissa.

Taide kokonaisuutena on tyylikästä. Isompi sivukoko antaa sille oikeutta, kiitos! Akua ja Hessua piirretään hauskoin ilmein ja epätavanomaisista kuvakulmista. Plussana vielä Aku on positiivisen fiksu (hän mm. neuvoo Soraa taikomisessa sivulla 120) eikä pelkkä äkkipikainen säheltäjä niin kuin hän liian usein on (mm. DuckTalesissa). Huumori huvittaa ja suomalainen dialogi on elävää.

Joissakin kohdissa taide on tarpeettoman epäselvää. Mainittakoon esimerkiksi tämä kohta:

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Sivu 15, ruutu 3: Ihmettelin, mitä Akun ja Hessun väliin on piirretty. Pitkään pähkäiltyäni uskoin, että Hessun luota lensi jokin esine, mutta sivulla 69 tajusin, että tuo epäselvä asia on Akun taikasauvan pää.

[Antti Valkama]

Jotkin toimintaruudut ovat sekavia (minusta tämä on hyvin usein ongelmana mangassa!)

Niinpä. Koska japanilaiseen tyyliin (yleistäen sanottuna) kuuluu toiminnan esittäminen vauhdikkaana liikkeenä, niin epäonnistuminen usein tekee tuloksesta epäselvän, vaikeasti tulkittavan. Jenkkityylissä (yleistäen sanottuna) toiminta kuvataan pysähdyskuvina, ja niissä epäonnistuminen vain tekee kuvasta hölmön näköisen. Sekavuutta ei kuitenkaan niin helposti tule, kun "liikettä" ei ole edes tavoiteltu.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Itse asiassa en tiennyt mangan liikkeen tavoittelusta! Se selittänee ison osan kokemistani epäselvyyksistä. Olen tosiaan tottunut länsimaisiin toimintakuviin, joissa näkyvät hahmot selkeästi ja joskus jopa tila, jossa he ovat…

Esimerkkinä vaikkapa pokkarin sivun 67 loppu on minulle hämärä. Minusta piirtäjä olisi saanut piirtää ruudun, jossa olisi näkynyt minkä kokoisena tuo robotti (?) leijuu paikalle ennen kuin se (ilmeisesti?) kokoaa itsensä (kerältä?) isoksi.

Yritin muuten löytää netistä tietoa, mitä eroa tällä Final Mixillä on ihka ensimmäiseen Kingdom Hearts -mangaan verrattuna. Oletin, että ruutuja ja tekstejä olisi myöhemmin jotenkin muokattu, mutta en löytänyt eroista mitään muuta tietoa kuin bonusluvut Final Mixissä. Eli käsittääkseni tämä on muutoin aivan alkuperäinen sarja, näköjään todella myös lukusuuntaa myöten.

Mitään pahaa sanottavaa en kyllä keksi kuvituksesta. Mukavan ilmeikäs ja jokaisen Disney hahmon alkp. piirrostyyli vangittu täydellisesti.

Disney-hahmojen taitavaa piirtämistä pitää korostaa – ne ovat tässä mahtavia!

[Antti Valkama]

Minunkin tietojeni mukaan Final Mix eroaa alkuperäisestä julkaisusta vain lisäluvuillaan. Mutta en totta puhuen ole vertaillut, sillä tilasin Japanista vain välttämättömät kirjat. Disneyn kanssa toimiessa ei näemmä saa työkappaleita vaan pelkän materiaalin, joten kirjat työtä helpottamaan piti hommata itse. Ja ne ovat sen verran vanhoja, että ei löytynyt uutena Amazonista. Vanhojen kirjojen myyjät eivät yleensä toimita Japanin ulkopuolelle, joten piti tilata kirjat Japanissa asuvalle tuttavalle, joka sitten lähetti ne minulle.

Ok, tuo ei varsinaisesti liittynyt itse sarjaan enää...

[Sampsa Kuukasjärvi]

Inducksissa Final Mixin ainoiksi muutoksiksi alkuperäiseen KH:iin nähden on listattu lisälukujen ohella värisivujen puute.

FM:n ensimmäisessä pokkarissa värit näemmä puuttuvat ensimmäisen luvun alussa (sivuilla 3–8) sekä luvun 14 alussa (sivuilla 133–136). Luvun 14 alussa on ollut värisivuja siksi koska sarja julkaistiin alkujaan neljässä eikä kolmessa osassa, ja tuossa kohdassa alkoi alkuperäinen toinen osa. Mustavalkoisina kyseiset sivut kieltämättä näyttävät FM:ssä tummilta ja epäselviltä. Tämä värittömyys siis on jo FM:n japanilaisessa laitoksessa.

[haplo]

Kingdom Hearts Final Mix 1 on nyt arvioitu Kvaakissa: https://www.kvaak.fi/35984/2021/09/29/shiro-amano-kingdom-hearts-final-mix/

Sarjakuvasovitus ei millään päihitä peliä, mutta viihdyin tämän parissa hyvin. Mikä vielä tärkeämpää, kahdeksanvuotias poikani viihtyi myös ja kyseli jo, milloin saa lukea seuraavan osan. Tätä kannattaakin mielestäni surutta lobata alaluokkia käyville lapsille niin kotona kuin koulussakin. Tutut Disney-hahmot saattavat toimia hyvänä sisäänheittäjänä tähän sarjaan. Näin ainakin siis meillä kävi.

[Antti Valkama]

Kiva kuulla! Kiero tavoite tosiaan on ollut juuri se, että Disney-hahmot houkuttelevat viattomia ei-manganlukijoita turmeluksen tielle.

Final Mix vaikuttaa paljon hypähtelevämmältä kuin esim. seuraava sarja eli Chain of Memories. Siinä on samanmittaisessa pokkarissa kuusi lukua kahdenkymmenen sijaan.