Mäkin ajattelin David B:stä, että "hiano mies", kun näin Eternauta-paidan kuikuillessani Davidin jonkun kirjaan piirtämää liskoa festareilla.
Eternautoja olen espanjan lisäksi bongannut italiaksi ja kreikaksi, Italiassa niitä on ilmestynyt Eura editorialen lehdissä 70-luvulla (en nyt muista oliko Lanciostory vai Skorpio) ja saman kustantamon kokooma-albbuina, ja nyt ihan viime vuosina 001 edizioni on julkaissut luksusversion Oesterheld - Solano López -parivaljakon tekemistä osista ja Comma22 tuosta Oesterheld - A. Breccian torsoksi jääneestä ekan osan uudelleen lämmittelystä.
Eternautan ensimmäinen, 1957-59 alun perin Hora Cerossa julkaistu osa on ehkä eteläisen pallonpuoliskon rakastetuin yksittäinen sarjakuvaromaani ja (jos minun vaatimatonta mielipidettäni kysytään) kaikkein häpeällisin valkoinen täplä Suomen julkaisemattomuuskentässä.
Periaatteessa se on "vain" hyvää vanhaa scifiä Flash Gordon ja H.G. Wells -vaikutteineen, vaikka Oesterheldin hienovireinen tunnelmanrakennus- ja vaihtelukyky ja tarkalla psykologisella silmällä veistetyt hahmot ja ilmiömäinen jännityksen annostelun taju - Oesterheld likistää lukijaa koko ajan pihdeissään, vaikka tarinassa vain hiihdettäisiin 50 sivua lumessa arkiaskareita puuhaamassa - sinkauttavat sen tuossakin kategoriassa kärkeen.
Legendaarisen Eternautasta tekee se, että se on eräänlainen scifi-Maus, ikuinen symboli pienen jokamiehen taistelusta musertavan ylivoimaista miehittäjää vastaan. Juan Salvon kamppailua avaruudesta pöllähtänyttä kasvotonta pahaa ja sen kätyreitä vastaan ei voi nykyään lukea peilaamatta sitä Oesterheldin henkilöhistorian kautta. Kummatkin osoittavat runollista päättäväisyyttä, mutta taustalla väreilee aavistus vääjäämättömästä murhenäytelmästä, eikä sentimentalismeille jää sijaa.
Kuten tuolla englanninkielisellä sivustollakin sanotaan (vuosiluvut tosin eroavat kirjoistani löytyvistä), HGO, kuusikymppinen humaani pasifisti radikalisoitui 70-luvulla ja liittyi tyttärineen Montoneros-liikkeeseen (vasemmistosiiven peronisteja, opiskelijoita, radikaaleja pappeja jne.), joka vastusti myös aseellisesti Argentiinan sotilasdiktatuuria, mikä johti lopulta lähes koko Oesterheldin perheen "katoamiseen".
Kuolemanpartiot kaappasivat ja tappoivat kesäkuun -76 ja joulukuun -77 välillä kaikki Oesterheldin neljä tytärtä miehineen, ja näiden lapsista palautettiin isoäidille ainoastaan kaksi, neljä on yhä
desaparecidojen listoilla, jos syntymättömätkin lasketaan mukaan. Itse HGO:n salainen poliisi vei huhtikuussa -77 ja murhasi luultavasti vuonna -78 pompoteltuaan ensin keskitysleirimäisestä vankilasta toiseen. Kenenkään ruumista ei ole koskaan löydetty. Piirtäjä Solano López ei ollut poliittisesti aktiivinen, mutta hänkin joutui maanpakoon Eurooppaan, koska poika Gabriel oli vaarassa "kadota", ja poliisi tyytyi tällaiseen karkotustuomioon. Toki Franciscolla oli tällä puolen Atlanttia paljon työtä tarjoavia kustantajiakin. Molemmat on sittemmin rehabilitoitu ja jopa palkittu työstään Argentiinan hyväksi.
Eternautaan eläytyessä tulee todella aavemainen tunne, kuin lukisi oikean Héctor Germánin ennustusta omasta kohtalostaan pari vuosikymmentä myöhemmin. Eka osa on näistä paras, ajaton mestariteos, eikä edes mitenkään poliittinen, lähinnä siitä huokuu veljeys sortovaltaa vastaan. Samalta Oesterheldin luomiskaudelta ovat myös Prattin kuvittamat länkkäri Kersantti Kirk ja inhimillisen absurdeja sattumuksia sodasta raportoiva Ernie Pike, jotka kummatkin edustavat absoluuttista parhautta.
Tokassa, -76 julkaistussa osassa Eternauta on menettänyt inhimillisyytensä, ja tarinasta kuultaa läpi, kuinka HGO yrittää kovettaa ja suggeroida itseänsä uskomaan henkilökohtaisten uhrien välttämättömyyteen paremman yhteisen tulevaisuuden puolesta nähtyään jo ensimmäisen tyttäristään kuolevan (sarjakuvan Maria). Senkin voi tosin lukea täysin epäpoliittisena postapokalyptisena vastarintarymistelynä, tarina vain ei ole niin hyvä tai koskettava kuin ensimmäisessä.
Alberto Breccian kuvittama versio kannattaa ostaa taiteen takia (Kivi Larmola ehkä paremmin kertoo miksi), tarina siinä on tynkä, koska n. 400 sivua on ruhjottu 50 sivun mittaan.
Ööh, pitäisiköhän tästä tehdä oma Eternauta-keskustelunsa? Meni "vähän" OT:ksi tällä Halloween-haamulla...
/Lurker 6.7.2020:
Siirretty David B. -ketjusta ja luotu oma aihe.
