Kirjoittaja Aihe: hdc lukee  (Luettu 149334 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #585 : 06.03.2020 klo 12:43:57 »
Jatketaas lukemisilla.

Hub - Okko 3&4: Le cycle de la terre
Fantasiasarjakuva pseudo-Japanista jatkuu, ja tämä oli tosiaan itsenäinen tarinakokonaisuus (eli varmaan ovat myös seuraavat albumiparit). En tässäkään faniksi nouse mutta kai luen eteenpäin...

Kazuo Kamimura - Folles passions 1&2
Kolmiosaisesta kokonaisuudesta kaksi ekaa osaa. Kamimuraa ei vissiin ole englanniksi julkaistu paljoakaan, paitsi Lady Snowblood, ranskaksi tuotantoaan on ihan paljon ja sitä olen jo ehtinyt lukea...tässä ollaan 1800-luvun alkupuolella, Hokusai tärkeänä sivuhenkilönä, mutta pääpaino on nuoremmassa taiteilijassa jolle maistuvat viini, laulu ja naiset turhankin hyvin...ja Kamimuralle tyypillisesti reilusti melodraamaa vähän vanhanaikaisella tyylillä toteutettuna.

Cunha & Carbone - Dans les Yeux de Lya 1&2
Myös ainakin kolmiosainen tarina, mahdollisesti pitempi (kolmas albumi ei ole vielä ilmestynyt. Uusia Spiroussa ilmestyneitä sarjoja, jossa painotus on enemmän jännityksessä kun Lya yrittää selvittää kuka oli kuskina yliajossa joka jätti Lyan pyörätuoliin...niinkuin joissain uusissa ranskissarjoissa kerronnassa on mangavaikutteita, vaikka piirrostyylissä sinänsä ei.

(Peyo) - Les schtroumpfs 25: Un enfant chez les schtroumpfs
No, tämä oli vähän tylsempi näistä post-Peyo-strumffeista. Häirikkölapsi sattuu löytämään tiensä strumffikylään ja Suurstrumffi yrittää kasvattaa tätä paremmin käyttäytyväksi...

Jean Dytar - Les tableaux de l'ombre
Dytarin tuotannosta olen diggaillut, tämä kuuluu aiemmin mainitsemaani Louvre-sarjaan jossa on kutsuttu eri sarjistekijöitä tekemään Louvre-aiheisia sarjakuvaromaaneja. Dytar nostaa esiin vähemmälle huomiolle jääneitä teoksia, jotka ovat niiden legendaaristen mestariteosten varjossa...

Rucka & Scott - Black Magick 1: Réveil
Rucka on tietysti hyvä, ja kuvitus nättiä. Saa nähdä mihin suuntaan tämä noituutta ja rikosdraamaa yhdistelevä sarja jatkuu...

Pecqueur & Malfin - Golden City 10-11
Sama kuin aiemmin. En ole varsinaisesti fani mutta näitä tulee luettua.

Wasterlain - Jeannette Pointu 13: Trésor des Calanques
Vähän maltillisempi kuin pari edellistä, mutta myös vähän tylsempi.

Julien Neel - Chaque chose
Neel tunnetaan parhaiten Lou-sarjasta, tämä taas on autobiograafinen (mutten tiedä kuinka todellinen) sarjakuvaromaani jossa käydään läpi suhdetta isään, niin nykyhetkessä kun isä makaa sairaalassa kuin silloin joskus pienenä. Symppis, mutta metaosio oli kauneusvirheenä (ja oli samoin vähän tuolla yllämainitussa Dytarissa), vaikka Maus onnistuu hyvin metasivujuonteessa niin se on kuitenkin aika harvinaista.

Robin & Trondheim - Bonjour petit père Noël
Hmm. Lastensarjakuva jossa päähenkilö-Joulupukille sattuu ja tapahtuu. Samoilla linjoilla monien muiden sanattomien Trondheimin sarjojen kanssa, fantasiaa ja slapstickia, paljon slapstickia.

Isabelle Dethan - Tante Henriette
Lisää omaelämäkerrallisia sarjakuvaromaaneja, tekijä muistelee Henriette-tätiä, jonka saituus ja eksentrisyys olivat hyvin kehittyneitä (ja näin ollen tosiaankin kiinnostava henkilökuva)