Jacques Martin - Lefranc 1: La grande menace
Näistä Martinin muita sarjoja ei kai ole Suomessa juuri huomioitu, vaikka Alixin rinnalla on useampikin historiallinen sarja...joissa ilmeisesti kuitenkin harrastetaan samaa tyyliä, siinä määrin että päähenkilöt ovat melkeinpä "Alix keskiajalla", "Alix Napoleonin aikaan" jne, tai tässä tapauksessa "Alix nykyajassa".
Toisaalta tässä sarjassa on näin ensimmäisen osan perusteella aika paljon päällekkäisyyttä Tintin ja Blake & Mortimerin kanssa (ja toisista lajityypeistä Bond-leffoja on varmasti katseltu). Lefranc on lehtimies, joka tässä törmää outoon tapahtumasarjaan johon liittyy monenlaista rikollisuutta, lopulta myös suunnitelma pudottaa Pariisiin atomipommi...
Ja Martinin tyyliin tässä on paljon pieniä ruutuja, paaaaaljon pitkiä puhekuplia ja tekstilaatikoita, joista huomattavassa osassa selitetään sama asia mikä näkyy kuvassa, eli sarjakuvakerronnallisesti tämä on ajoittain aika tuskastuttavaa, mutta onhan tässä myös paljon hyvin komeaa piirrosta (erityisesti lentovehjefaneille).
Samalla tuli kiinnitettyä enemmän huomiota seikkaan josta luin aiemmin L'Histoiren Alix-erikoisnumerossa, eli väkivallan kuvaukseen.
Martin välttää aktiivisesti suoran väkivallan näyttämistä, sarjassa ei veri lennä, mutta epäsuoraa näyttämistä ja väkivallan uhkaa taas käytetään paljon. Päähänlyönnit näytetään rajatusti niin että lyöminen näkyy mutta ei osuminen uhriin, näytetään sotilasjoukkoja liikkeessä juuri ennen kuin varsinainen taisteleminen alkaa, ja sankarilla on nuorempi sidekick jonka keskeinen tarinallinen funktio on koko ajan joutua pulaan, ongelmiin, onnettomuuksiin joista tämä pitää pelastaa ja näin osoittaa jatkuva väkivallan uhka (Alixilla Enak, tässä Lefrancin seuraksi juttuun sotkeutuu partiopoika Jeanjean ja ilmeisesti muissakin sarjoissa on omat Enakinsa).
Ai niin, ja kun tarina sijoittuu nykyaikaan niin siihen saa sitten mukaan räjähdyksiä jotka kuvataan tarpeeksi kaukaa ettei lentelevät ruumiinkappaleet näy.
Ehkä niitä Jheniä, Loisia, Arnoa ja muitakin pitäisi vilkaista, vaikka tuo runsaiden tekstiblokkien tyyli onkin aika raskasta...