Kirjoittaja Aihe: hdc lukee  (Luettu 149334 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

ekku

  • Kitchen Bitch - Lähihoitaja ent Butcher
  • Jäsen
  • Viestejä: 483
Vs: hdc lukee
« Vastaus #570 : 19.10.2019 klo 18:55:55 »
Planete BD arvioi uusimman Bloche-albumin. Tarina ja kuvitus, kummatkin sai täydet pisteet. Tuota ei usein tapahdu.

No niin jokos aletaan odottamaan milloin joku kustantajista alkaa paikkaamaan ulos integraaleja?

Ekku

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #571 : 19.10.2019 klo 19:09:45 »
Olen nähnyt kyllä kokoomia noista alkupään Blocheista, joskin sivukoko oli pienempi kuin albumeissa eikä niissä vissiin ollut mitään lisämatskua (eli ei niitä voine varsinaisina integraaleina pitää)

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #572 : 24.10.2019 klo 23:30:25 »
Sekin vielä (näkemissäni Blocheissa on kyllä aika hillitty väripaletti että ehkä kääntyy paremmin mustavalkoiseksi kuin moni muu, mutta silti).

Peyo et al - Les Schtroumpfs 20: La menace schtrompf & 29: L'arbre d'or
Näissä myöhemmissä strumffitarinoissa noudatetaan usein kaavaa että koko kylään tulee joku uusi ilmiö tai villitys ja se vedetään yli ennen kuin suurstrumffi puuttuu peliin, ja tätä kautta mukana on myös opetuksellinen aspekti...Menacessa yhteishenki on hukassa ja kaikki käy epäkohteliaiksi toisilleen, ja sekalaiset käänteet vetävät tämän aika lailla kovemmaksi kuin aikoinaan Strumfaattorissa (kas, onko tuo keskitysleiri). Kultapuussa taas kommentoidaan taikauskoisuutta...sarjan varhaiset osat on parhata mutta yleisesti ottaen strumffit on kestäneet tekijävaihdokset paremmin kuin jotkut muut klassiset sarjat.

Fred - Philemon 4: Le château suspendu
Vaikka suomeksi onkin tullut, en ollut tätä aiemmin lukenut. Aion jatkaa sarjan parissa.
Täällä ei ole ollut puhetta mutta olen lukenut kanssa joitain Fredin yksittäisalbumeja, tyyliin Le Petit Cirque tai Magic Palace Hôtel, ja pitänyt kovasti...suosittelen tutustumaan, ja suomeksikin julkaisemisessa on ehkä pienempi riski kuin yrittää taas Filemonia... Sanoisin myös että Fredin sarjat ovat kieleltään varsin helppoa luettavaa eli horjuvammallakin ranskalla pystyy lukemaan...ja jotkut jutut varmaan toimivat vaikkei osaisi lukea sanaakaan :)

Edgar Jacobs - Blake & Mortimer: Le Secret de l'Espadon 1-3
Pitkään välttelin Blake & Mortimereja koska ihan vaan vilkaisemalla niitä albumeja ne eivät näyttäneet ollenkaan houkuttelevilta...mutta ihan yleissivistyksen nimissä olen muutaman lukenut, ja täytyy sanoa että ennakkoluulo on kyllä ihan oikea, ehkä kamalinta klassikkomaineessa olevaa sarjakuvaa jota olen lukenut. Piirrostyyli on yleensä kyllä nättiä mutta sarjakuvakerronta on niin "älä tee näin"-osastoa ettei tosikaan enkä minä kyllä tarinoistakaan juuri pidä...
Keltainen merkki oli ihan ok, Suuren pyramidin ja SOS Meteorit luki ennemmin kuin turpiin otti (ja erityisesti jälkimmäisessä piirros oli kyllä erinomaisen nättiä) mutta tässä muutaman sivun jälkeen ei enää kiinnostanut ollenkaan mitä tapahtuu, keskityin vain katselemaan kuvitusta (mikä sekään ei vielä ole niin hyvää kuin myöhemmissä).
Mitä olen katsonut niin Jacobsin jälkeisetkin tekijät noudattavat samaa ominaiskauheaa tyyliä, eli vaikka kirjoittajana on joku Van Hamme niin ei auta...

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #573 : 30.10.2019 klo 12:51:18 »
Taiyou Matsumoto - Ping Pong 1
Ekan osan perusteella tää on yhdeltä kantilta niin perinteinen shonen-urheilusarja ettei mitään, ja toiselta kantilta tekijänä on Matsumoto (mm. Tekkonkinkreet, Sunny) joten kerronnassa ja hahmoissa on jo aistittavassa epätavallista syvyyttä, katsotaan miten sarja etenee.

Taiyo Matsumoto - Ping Pong 2-5

Eli loput viisiosaisesta sarjasta, ja tulos on yhä kaksijakoinen: toisaalta tosi perinteinen shonenurheilusarjis, lajina pöytätennis, ja toisaalta Matsumoto tekee omaa juttuaan joka ei perinteisintä mangaa ole. BD-vaikutteet on tunnettuja, ja tässä sirotellaan viittauksia mm. Enki Bilaliin ja Moebiukseen, vaikka toisaalta juuret pysyvät tiukasti japanilaisessa kerronnassa...
Tämän ei ehkä sovi olla ensimmäinen luettava Matsumoto, mutta Sunnyn ja Tekkonkinkreetin jälkeen erinomainen lisä taiteilijakuvaan, tässähän on yksi kovimmista nykymangakoista.
Auteur-henkisyyttä on myös havaittavissa, vaikka aiheet ja miljööt noissa kolmessa lukemassani sarjassaan ovatkin kovin erilaisia, niin yhtäläisyyksiä löytyy myös paljon henkilökuvissa...

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #574 : 12.11.2019 klo 12:38:15 »
Obion & Lewis Trondheim - Mamma Mia 1: La famille à dames
Uudempia Spiroun sarjoja, yksisivuisia gageja joista muodostuu myös jatkuvampaa juttua, neljän sukupolven naiset kovin erilaisilla persoonilla ja elämänkokemuksilla asuvat "toistaiseksi" yhdessä...ihan symppis perhesarjis kuten odottaa sopii, muistuttaa vähän (tai siis aika paljon) Nobin sarjoja Mamette ja Dad, mutta ei ainakaan ensialbumin perusteella samalla tasolla. Mutta huvituin kyllä tarpeeksi usein.

Dodier - Jerome K Jerome Bloche 2 Les êtres de papier & 3 A la vie, à la mort
Oikeasti piti lukea niitä myöhempiä mutta kun nämä alkupään albumit vastaan tulivat niin jatketaan niistä...
Ja, no, sanotaan että sarja paranee osa osalta. Eli kakkonenkaan ei oikein vakuuta, kolmosessa alkaa olla jo pointtia, ja aiemmin mainittu nelonen oli jo positiivinen teos.
Mieleen tuli että kuinkakohan paljon noissa parissa ensimmäisessä albumissa yritettiin tehdä dekkariparodiaa siinä onnistumatta, ja sitten alettiin tehdä suoremmin genreä...

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #575 : 12.11.2019 klo 15:20:44 »
Voipi olla, kaksi ekaa osaa ovat Pierre Makyon ja Serge Le Tendren kirjoittamia, kolmonen ja viitonen (jota en vielä ole lukenut) Makyon, ja nelosen ja kuutosesta eteenpäin on tehnyt Dodier yksin.
Eli ongelma oli varmaan ensisijaisesti Le Tendre (enkä mä kyllä La quête de l'oiseau de tempsistakaan oikein innostunut vaikka Loisel tietysti piirtää nätisti).
Mitä olen myöhempiä silmäillyt niin piirtäjänäkin Dodier tietysti kehittyy.
Jatketaan sarjaan tutustumista.

Makyo ja Dodier ovat näköjään tehneet samoihin aikoihin kanssa fantasiasarjaa Gully, joka ei kuitenkaan ollut mikään suuri menestys...

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #576 : 20.11.2019 klo 13:01:00 »
Shigeru Mizuki - NonNonBa
Tekijän lapsuusmuisteloja 30-luvun Japanista, jossa omaa tärkeää roolia näyttelee nimihenkilö, vanha mummo ja tämän kummitusjutut (tai mitä nuo yokait sitten ovatkaan, eivät länsimaisessa mielessä kummituksia). Symppis.

Ernie Bushmiller - Nancy 1943-1945
Kokoelma Nancy-sarjakuvastrippiä, jota voisi luonnehtia aika minimalistiseksi, ja sitä kautta varmaan strippisarjakuvan mekaniikasta kiinnostuneille antoisaa tutkimusmateriaalia...ja kiintoisaa ajankuvaa, mutta noin muuten tämä meni "lukeehan tätä"-kokemuksena.
Oma piirteensä on tietysti myös että tämä on yksi niistä sarjoista joissa sivuhenkilö valtaa sarjan, alun perin päähenkilö oli nuori nainen Fritzi jonka luo jossain vaiheessa sitten muuttaa pieni sukulaistyttö Nancy...(ja Fritzi-täti ja muutamat muutkin naiset on piirretty aika lailla erityylisesti kuin muu sarja, jostain realistisemman glamour-sarjan tyyliin...)

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #577 : 28.11.2019 klo 15:36:27 »
Boucq & Charyn - Little Tulip
Näiden suomeksi ilmestynyttä Pirun huulta en ole lukenut enkä muutakaan ennen tätä, ehkä pitäisi. Nättiä jälkeä, karua menoa.

Taiyo Matsumoto - Les chats de Louvre 1&2
Ja Matsumoto-fanitus jatkuu, ei parhaimmistoaan mutta heikompikin teoksensa on keskimääräistä mangaa parempi...joukko kissoja elää puolisalaa Louvren ullakolla, yhdellä näistä on kyky astua tauluihin sisälle samoin kuin yhden vartijan kauan sitten kadonneella sisarella.
Louvre ja Futuropolis on julkaissut sarjan tällaisia komeita sarjakuvaromaaneja eri tekijöiltä, ilmeisesti ohjeistuksella "tee sarjakuvaromaani joka liittyy jollain tavalla Louvreen, sen kokoelmiin tai yksittäisiin teoksiin", olen tätä ennen lukenut sarjasta teokset Nicolas de Crecylta ja Naoki Urasawalta ja sarjan tekijöihin kuuluu myös mm. Bilal, Mathieu, Yslaire, Taniguchi...

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #578 : 30.11.2019 klo 16:59:09 »
Fred - Cythère, l'apprentie sorcière
Fredin lyhytikäinen sarja Pifissä, eli oikeastaan ainoa varsinainen lastensarjansa, vaikka tyylissä onkin aika lailla samaa kuin Filemonissa (ja samanlaisuus olikin varmaan syy että tämä jäi lyhytikäiseksi ja tekijä keskittyi Filemoniin).
Pieni tyttö opettelee noidaksi isoäitinsä ohjauksessa, ja osoittaa usein hämmästyttävää lahjakkuutta (yhdistettynä vähäiseen harkintaan -> hassua tapahtuu)

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #579 : 04.12.2019 klo 10:16:06 »
Griffo & Jean Dufaux - Monsieur Noir
Ilmeisesti ilmestynyt alun peirn kahdessa päälle 60-sivuisessa osassa, luin näiden integraalin. Ihan viihdyttävä fantasiasarja orpotytöstä joka muuttaa outoon linnaan jossa on käynnissä valtataistelu...

Dodier - Jerome K Jerome Bloche 6 - Zelda
Dodier - Jerome K Jerome Bloche 7 - Un oiseau pour le chat

Noniin, nää oli myös oikein kunnollisia. Jerome esitetään usein aika tohelona mutta tarinat itsessään ovat mainioita pulpjännäreitä. Pitääkin laittaa sankariin omaan ketjuun maininta näiden albumien laadunvaihteluista...

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #580 : 10.12.2019 klo 10:06:03 »
Peyo - Le cosmoschtroumpf
Toki olen nimitarinan ja albumissa mukana olevan Sateenstrumffaajan lukenut aiemminkin vuosia sitten, mutta kyllä nämä uudelleenlukemisen hyvin ansaitsivat.
Sinänsä mietin jälkimmäisessä tarinassa kuinka sulavasti se sivuuttaa kysymyksen "miten se toimii", koska laitteen perusteet sinänsä ovat jopa strumffimittakaavassa älyttömät, näppärästi saadaan "se toimii, koska se on hauskaa"-veto toimimaan. Peyoa ei voi kai parhaallakaan tahdolla nimittää miksikään neroksi mutta osaavaksi kyllä.

Kiriko Nananan - Water.
Nanananin lyhyitä varhaisia juttuja, teemana pääasiassa rakkaus (tai ennemminkin sen poissaolo/epätodellisuus). Nanananin kerronta on mangan kokeellisempaa laitaa, tunnelmakuvia ja viiltoja, kiinnostavia silloinkin kun yksittäiset jutut eivät aina hetkauttaisikaan...

Paco Roca - Le phare
Näitä Rocan juttuja on nyt tullut muutama luettua, mikään ei ole ollut ihan niin hyvä kuin se suomeksi tullut Ryppyjä mutta kaikki ovat olleet lukemisen arvoisia, niin tämäkin (Espanjan sisällissodan nuori sotilas pakenee majakalle jonka vartija valmistautuu purjehtimaan Laputan saarelle...)

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #581 : 15.12.2019 klo 18:26:28 »
Delaf & Dubuc - Nombrils 7: Une bonheur presque parfait
Nombrils on yhä hyvä, mutta ei kannata tässä kohtaa hypätä kyytiin, sen verran keskeisesti jatketaan edellisten albumien juonenkäänteiden selvittelyä...

Erre & Fabcaro - Walter Appleduck
Spiroun sivuilta tämäkin, huumorisarja cowboy-harjoittelijasta, villin lännen kliseitä ja reipasta anakronismia. Huvituin (piirrosjäljestä ei ainakaan varmaan tiukemmat BD-konservatiivit tykkää...)

Makyo & Dodier - Jerome K Jerome Bloche 5: Le jeu de trois
Noniin, se viimeinen JKJB jossa muita tekijöitä kuin Dodier...ja, nojoo, ei huono mutta yhä joitain aika kummallisia käänteitä, ja enemmän huomiota yritetään vetää nimisankarimme perhetaustaan (jotka oli mukana jo kolmosalbumissa), vaikutelma on yhä että myös Makyo halusi tehdä sarjasta erilaisen kuin mihin se Dodierin mukana menee...?

Hub - Okko 1&2: Le cycle de l'eau
Fantasiasarjakuva Pajanista joka on siis feodaali-Japani paitsi että historia ja maantiede on ainakin näissä sivuutettu. Ensivaikutelmana ihan jännä ilman että olisin ihan ihastunut, mutta kai jatkoa luen (näissä mennään kai linjalla että kaksi albumia muodostaa aina yhden tarinakokonaisuuden, saa nähdä onko minkä verran laajempaa juonta)



hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #582 : 10.02.2020 klo 16:40:25 »
En ole tätä päivittänyt hetkeen, puretaas hieman luettuja...

Kyoko Okazaki - Nonamour
Okazaki on ilmeisesti indiemmän josei-mangan merkkitekijöitä, vaikuttaja mm. yllämainitulle Kiriko Nanananille...ja, no, tää on indie-joseita, tunnelmallista sarjakuvaa nuorten naisten elämästä nyky-Japanissa, juoni ei ole niin tärkeä. Ihan kiva.

Bruno Dequier - Louca 1 - Coup d'envoi
Aavefutaajan moderni Spirou-versio, eli tohelo koulupoika joka on ainoa joka näkee muutama vuosi sitten kuolleen menestyneen urheilijapojan aaveen kanssa, ja aave alkaa prepata Loucasta urheilijaa...niinkuin monissa uudemmissa Spirou-tyylisissä sarjoissa tässäkin tuntuvat mangavaikutteet, ja meno ei ole niin kirkasotsaista kuin Bustereissa...kaipa tätäkin pitemmälle katson, jahka seuraavat albumit tulevat vastaan.

Gotlib - Rubrique-à-Brac 1
Jos tekisi listan sarjakuvatekijöistä, joiden tunnettavuudessa ja arvostuksessa on huomattava ero Ranskan ja Suomen välillä, niin Gotlib olisi varmaan kärkisijoilla, suomeksi on tullut kai yksi albumi ja jotain irtosivuja siellä täällä, ja tekijöitä joiden tyylissä Gotlibin vaikutus näkyy selvästi, tyyliin Maester tai Coyote, ei ole senkään vertaa, kun ranskaksi taas kuulostaa mestarilta joka vertautuu ihan sujuvasti Franquiniin, Goscinnyyn yms.
Tässä albumissa on kaksisivuisia huumorijuttuja Piloten ajoilta, eli vielä ei olla kauhean räävittömiä mutta keskimääräistä parodisempia kyllä jo, ja piirrostylliä luulisi Kari Leppäsenkin arvostavan...

Maester - Soeur Marie-Therese 1
Kts yllä, tyyli viittaa Gotlibin suuntaan mutta tämä on jo Fluide Glacialia, eli aiheilta liikutaan Myrkyn ja Pahkasian maisemissa.

Edgar Jacobs - Blake & Mortimer: L'enigme de l'Atlantide
Jooei. Ajoittain nättiä piirrustusta mutta en mä oikeasti jaksa tätä BlakeMortimerin kerrontaa.

Zep - Un bruit étrange et beau
Tekijä on tunnetuin Titeufista, ja muussakin tuotannossaan tavataan mennä aika huumorilinjalla (viihdyttävällä toki), mutta sitten sieltä löytyy tällainen hämmentävän hyvä ja tunnelmallinen sarjakuvaromaani...

Tibet & Ducheteau - Ric Hochet 1: Traquenard au Havre
Olen lueskellut joitain sekalaisia Ric Hochet -albumeja. Ei ne hyviä ole olleet mutjoo, olen silti niitä lukenut joitain.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #583 : 10.02.2020 klo 18:45:32 »
Joo, jälki on sekä piirroksissa että kirjoituksissa siistiä ja ammattitaitoista, ja jännitystäkin on vähän enemmän kuin tuossa kuvaamassasi (suunnilleen joka albumissa kyllä kuolee joku tai useampi) mutta tätä voisi hyvin nimittää bulkkisarjakuvaksi.
Niitä on lukenut kun ovat olleet tarjolla ja varmaan niitä luen myöhemminkin (ja niitähän on tosiaan kymmeniä) mutta jos rinnakkain on lukematon Ric Hochet ja Jerome K Jerome Bloche tai Soda tai moni muu, niin valinta on helppo...

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 553
Vs: hdc lukee
« Vastaus #584 : 12.02.2020 klo 12:58:06 »
Jatketaas, näitäkin on siis luettu parin viime kuukauden aikana...

Gazzotti & Tome - Soda 4: Dieu est mort ce soir
Soda-albumien peruskoukku käy tietysti aika rasittavaksi kun se on joka albumissa muuttumattomana mutta jahkattavana (vähän kuin Benjaminin nuha), mutta muutenhan näitä ilokseen lukee (täysin epäjärjestyksessä), ja tämä oli kovin nätti albumi.

Dodier - JKJ Bloche 8: Le vagabond des dunes & 9: L'absent
Blochet edistyvät. Lukemistani Dodierin omista kasialbumista pidin ehkä vähiten, kun perusidea on variaatio jo parissa aiemmassa nähdystä, niin lopputulos jää vähän toisteisen kuluneeksi (jos lukisi epäjärjestyksessä ja tämän olisi lukenut ennen niitä paria muuta, niin varmaan pitäisi enemmän ja niistä toisista sitten vähän vähemmän).
Ysissä sen sijaan heitetään mainio tvisti, itse Jerôme on pääosin absent, ja Babetten ja Zeldan pitää tarttua toimeen...

Hermann & Yves H - Le Passeur
Dystooppinen ja kovin synkkä albumi...

Pecqueur & Malfin - Golden City 6-9
En osaa oikein päättää pidänkö Golden Citysta vai en, sen scifipuoli on ihan kiinnostavaa ja nättiä mutta henkilökuvaus ei vakuuta, vâhän sellaista kirkasotsaista nuortenkirjaa johon on päälleliimattu "aikuisuutta". Sujuvasti näitä kuitenkin lukee.

Midam - Game Over 13: Toxic Affair
Game Over -strippejä olen lukenut lehdissä muutamia, ja ovat ne ihan huvittavia olleet, ja sen verran irrallisia ettâ albumeissa ei ole järjestystä. Videopelikliseitä joissa sankari yrittää pelastaa prinsessaa, stripissä on joku peleille tyypillinen puzzle tai ansa tms jonka toiminta esitellään ja sitten jollain tavalla päädytään epäonnistumiseen...
On ilmeisesti syntynyt Kid Paddlen spinoffina, sitä taisi tulla suomeksi yksi albumi (ja mitä olen Kid Paddleja nähnyt, eivät ne ole niin innostaneet, vaikka kai niitäkin voisi jonkin albumin joskus vilkaista).

Suehiro Maruo - L'enfer en bouteille
Saman tekijän Panorama Islandin olen lukenut, tässä on lyhyitä tarinoita samalla linjalla, eli mukana hieman erotiikkaa ja paljon groteskiutta. Piirrosjälki on vaikuttavaa mutta en mä näistä tarinoista kuitenkaan innostunut...
(mainittakoon, että Maruo tuli Ranskassa tunnetuksi jo hyvissä ajoin, kun Moebius hehkutti tätä ja julkaisutti A suivressa 1991...ovatko tällaiset jutut vaikuttaneet myös siihen ettâ aikuisempi manga on nykyäänkin hyvin edustettuna)

Marc Wasterlain - Jeannette Pointu 12: Les fourmis géantes
Ok, tämä meni jo vähän liian pimeäksi ja kummalliseksi.