Tuli tuosssa yön yli nukkuessa mieleen KUN Kultaista nuoruutta verrattiin erään toiseen sarjakuvaa että mitä muuta kuin genre-eroja on Perkerokseen.
Noh alotetaan vaikka siitä että Kultasessa kerrotaan 65 sivulla vauhdilla 5 vuoden tapahtumat yhden ihmisen vinkkelistä, joten 1 vuoteen jäi n. 11 sivua tilaa. Perkeroksessa tais olla hieman lyhyempi se elokaari, mutta sivuja 3 kertaa enemmän (mulla EI ole Perkerosta tässä nyt verrokkina, vedän hatusta sivumäärät... ja aika paljon muutakin!)ja 2 tekijää. 4 silmää näkee enmmän.
Toisekseen Kultasessa kerrotaan (jostain kumman amerikasoitumisen ja kaksinaismoralismin uusionousun mukana tulleesta jeesustelusta yms.) ei lapsille sopivista asioista kuten sex and drugs and rock'n'roll, Perkeroksessa (muistaakseni)vain siitä rock'n'rollista. Ehkä tämäkin on genrejuttu MUN ikäpolvestani MONI alkoi soittaan bändissä MUKA saadakseen "naisia"! (hah!)
Kolmanneksi Kultasessa nuoruudessa EI OLLUT pakko piirtää todellisia taloja valokuvatarkasti ja kohtauspaikkoja, muuten kuin halutessa jotain taustaa ja muististani piirrettynä, koska tarina OLI totta sitä ei tarvinnuta ankkuroida Helsinkiin/Tampereelle/Espooseen/Tottijärvelle tapahtuneeksi laittamalla aitoja katunäkymiä että jokainen kotiseuturakas voi tunnistaa ne ja samaistua(?!?) paremmin. Mutta tästä viisastuneena seuraavaan albumiin tullee muutama jo mennee ajaa katunäkymä jota nostaligisoida... yllättävän monea se on kiehtonut että on itse ollut albumini kuvaamissa tapahtumissa mukana tai muistaa NE ajat. Tai tulee "oma nuoruus mieleen"!!!
Neljänneksi Kultasessa nuoruudessa ei ollut käsikirjoitettuna mitään "nuoren miehen kasvutarinaa" ja eikä "ajan kuvaa", mitä ehkä Perkeroksessa oli haluttu ilmaista. Epäilisin että Perkeroksessakin oli kirjattu tekijöiden omia tuntoja ja kokemuksia, ehkä monissa eri hahmoissakin jopa. Tämä on helppoa KUN ei tarvitse pysyä TOSIasioissa ja todellisissa tapahtumissa, vaan voi kirjoittaa "tarinan" mieleisekseen.
Kultainen nuoruus ei päättynyt tuohon viimeiseen sivuun, vaan saa jatkoa jo tänä syksynä ja 2 seuraavaakin albumia on tulossa, ja vasta sittenkin päästään vuoteen 1988. Perkeroskin varmasti jatkuu etenkin jos ja kun se menestyy Ranskassa ja muualla, en näe mitään syytä MIKSEI se menestyisi, hieno albumi (vaikkei mua sytytä!). Aivan parasta sarjakuvaosaamista Suomessa, nostan näkymätöntä silinterihattuani! Kerrankin VOIN todeta EN pystyis itse tuohon..., etenkään värityksen osalta.
En tiedä että JOS Timo Varpio vielä kirjoittasi sarjakuvakäsikirjoituksia pystyisinkö piirtämään noin hienoa kokonaisuutta. Kas, sattumalta PARHAAT suomalaiset sarjakuvat näyttävän tulevan tamperelaisilta tekijöiltä, mutta sehän on ihan sattumaa (vai onko?) että mäkin olen käynyt syntymässä Tampereen keskussairaalassa!!!
(En tiedä ovatko Perkeroksen tekijät ns. tamperelaisia, ...!!)
Aika harva meistä SAA valita vanhempiaan, syntymäaikaansa, paikkansa, kouluansa, kaljuuntumista 22 vuotiaana tjms. tai geenejään. Saatan olla väärässä. Ei olisi eka kerta.
Ja kestän sen kuin nainen.
(Edit: typot.)
