Valerian-elokuva

[lucciole]

Lähettiläästä...

[echramath]

Mitä tulee Vallun naissankarirooliin niin Päiväntasauksen sankareissahan (1978) hän lempii jumalattaren kanssa. Toinen naisseikkailu puolestaan on Brooklynista kosmokseen -albumin (1981) alussa, kun hän herää sängystä W.A.A.M:n naisagentin, Cynthian, vierestä.

Tuolla määritelmällä minäkin olen naissankari. Tai siis en ole lempinyt jumalattaren kanssa, mutta sehän ei edes ollut mikään vonkaus, jumalatar esitti osansa ikiaikaisessa näytelmässä, jonka toinen osapuoli määritelmän mukaan oli ensimmäinen paikalle ilmestyvä urho. (kerrankin oikeaa palkintoseksiä, arvatenkin useamman viikon edestä?)

[Marj]

Hyi helvetti! Miten te kehtaatte puhua tälläisiä....sarjakuvarakastajat, diggarit, keräilijät jne. SUOMEN SARJAKUVAVÄKI. Eikö Laureline ole syntynyt yksisarvisena??? Pakkohan tähän on osallistua, jos TE alatte panna kuollutko(?) Mezieriä PERSEESEEN. Rauha hänen muistolleen??? En tiedä. 

[Marj]

Lapsi on terve kun leikkii ja sairas kun ei osaa lopettaa.    Joudun siis jatkamaan tässä saasta kerhossa poliisina ja lapsenvahtina. Lapsenvahdin koulutus ja pätevyys. LÖYTYY!

[lucciole]

. Eikö Laureline ole syntynyt yksisarvisena???

Elokuvan heikkoushan on se, että hahmoilla ei ole juurikaan historiaa. Ilmeisesti
koettiin liian riskaabeliksi alkaa kertoa saman tien esimerkiksi aikamatkailusta menneisyyteen. Ehkäpä sitten seuraavissa elokuvissa.

Laurelinehan oli Arelaunen metsässä 1000-luvulla kasvanut orpo tyttö, jonka ainoa ystävä ilmeisesti oli velho Alberic. Laureline itse kuvailee olleensa "köyhä, likainen ja tietämätön" ja haaveilleensa jopa "uljaasta prinssistä".

Yksisarvinen hän oli vain hetken aikaa albumissa Pahat unet. Muodonmuutoksen aiheutti Galaxitystä 1000-luvulle matkustanut Xombul, joka hyväksikäytti Albericin loitsua. Lopputulos ei ollut se, mitä Xombul toivoi, koska Laurelinella oli puhdas sielu.
Koska yksisarvinen kykeni lukemaan ajatuksia, Laurelinelle paljastui, että Vallu
oli tulevaisuudesta peräisin oleva aikamatkalainen. Eipä aikaakaan, kun Laureline makasi avaruusaluksen muistiteknisessä laitteessa, oppi "kaiken tarpeellisen" ja oli valmis matkaamaan tulevaisuuteen.

[echramath]

Onkos tuo yksisarvisjuttu edes kaanonia enää, joku kuva olisi jäänyt, että olisi retconnattu niin, että Laurelinellakin on normaali tulevaisuuden ihmisen lapsuus ja kai joku sotilaskoulutus?

[lucciole]

Onkos tuo yksisarvisjuttu edes kaanonia enää, joku kuva olisi jäänyt, että olisi retconnattu niin, että Laurelinellakin on normaali tulevaisuuden ihmisen lapsuus ja kai joku sotilaskoulutus?

Itselläni on ollut vaikea pysyä kärryillä aikasekoilujen suhteen. Aika-avaajassahan
Vallu ja Laureline päätyvät lapsiksi Ranskaan, ilmeisesti nykyaikaan.
Merkillepantavaa on, että heidät löytää Inverlochin aaveista  (1984)
tuttu pariskunta eli Lord Seal ja Lady Charlotte. Lapsukaisten holhoojaksi
puolestaan tulee vanha tuttu Albert, joka kyselee lasten tulevaisuudentoiveista ja
antaa heille myös tuttuakin tutummat nimet. Pikku Vallu haluaa
avaruuslentäjäksi ja Laureline puolestaan haluaa tutkia tuntemattomia eläimiä ja
ymmärtää niiden psyykettä.

Yksi arvaus voisi olla, että Albert lähettää tämän jälkeen Laurelinen varttumaan
vuoteen 1000 ja Vallu puolestaan toimitetaan tulevaisuuteen. Ehkä molempien muisti
myös pyyhitään pois. Toki voi pohtia myös sitä, mikä on Albertin ja Albericin yhteys. Sama mieskö kenties?

No joo, vaikea uskoa, että näitä höyrypäisiä aikamatkoja nähtäisiin valkokankaalla.

[Darth Mika]

Sarjakuvissa Laureline, muistelee välillä aikaa, kun oli Yksisarvinen, joten kyllä se kaanoniin kuuluu edelleenkin.

[X-men]

Tuli käytyä kattomassa.

Avaruuseikkailuna oikein hyvä (mitä nyt alkoi ns. tarinan keskeltä ilman sen kummempia selityksiä eli sarjakuvatuntemus ei ole pahasta).

Sarjakuvaleffaksi vähän vaikea sanoa kun yhtälisyydet olivat laskettavissa yhden ehkä kahden käden sormilla.

Näyttely toimi mitä nyt edelleenksin olen sitä mieltä että pääosan esittäjät olisivat voineet olla vähän vanhempia.

Erikoisefektit olivat toimivat kuten voi odottaa nykypäivänä ison budjetin leffoilta (yleensä).

Kokonaisuutena toimiva leffa jos unohtaa että kyseessä on sarjakuvafilmatisointi.

Luc Besson on joko nero tai suuruudenhullu (tai molempia, se nähdään sitten joskus kun/jos osat 2 ja 3 tulevat valkokankaalle) ja leffa olisi pitänyt tehdä ~20 vuotta sitten niin olisi ollut ehkä isompi menestys.

[Darth Mika]

Luc Besson on joko nero tai suuruudenhullu (tai molempia, se nähdään sitten joskus kun/jos osat 2 ja 3 tulevat valkokankaalle) ja leffa olisi pitänyt tehdä ~20 vuotta sitten niin olisi ollut ehkä isompi menestys.

Valerian-leffat olisi pitänyt tehdä yli 40 vuotta sitten. Lucas kopioi sumeilematta Valeriania ja ei edes tunnustanut plagioineensa niitä.
Jos Valerian leffat olisi tehty ennen Star Warsia, niin mitähän Lucas olis keksinyt omaan saagaansa...ei ehkä olisi uskaltanut niin törkeesti pölliä kaikkea Valerianilta.

Tykkään Star Wars-leffoista, mutta tiedän aina, että ne oikeasti on vain toisilta kopioitua. Lucas ei ole keksinyt oikeestaan mitään itse.  Tai keksihän se yhden..Jar-Jar-Binksin...Uhhhhhh!

[X-men]

Totta sinällään että leffa olsi pitänyt tehdä ennen SW4sta tai pian sen jälkeen mutta ei siihen olisi ollut välttämättä mahdollisuuksia (kun kerran Lucasillakin oli vaikeuksia saada tukijoita).

[Timo Ronkainen]

Yhm.. Tulipa tuo eilen käytyä katsomassa sitten. Isossa Scape-salissa oli kaikkiaan 12-13 katsojaa. Ei kertone hyvää leffan suosiosta.

Jos päähenkilöiden nimet ei olis Valerian ja Laureline, eikä siellä täällä olis selkeitä asioita alppareista, ei tätä pitäis Valerian-leffana laisinkaan ja ehkä se sitten olis suht ok. Ehkä sitä sitten ajattelis, että miksei se Pessooni jo tee Valerianista elokuvaa. Nyt sitä ajattelee, että miksi piti mennä tekemään tämmöinen.
Toimihan se paikka paikoin ja oli tosiaan parhaimmillaan kaunista katsottavaa. mutta eipä paljon muuta. Tää ilmeisesti floppaa pahasti je sitten on turha toivoa toista Valerian-elokuvaa.

Tekisivät Yoko Tsunosta! Vinealaista avaruusoopperaa...

Timo

[Toni]

Tää ilmeisesti floppaa pahasti je sitten on turha toivoa toista Valerian-elokuvaa.
Timo

Juu, eipä ole kovin hyvin menestynyt missään. Lipputulot heiluu nyt 100 miljoonan dollarin hujakoilla koko maailman mittakaavalla - eikä siitä päädy tekijöille kuin ehkä puolet. Hintalappu oli puolestaan melkein tuplat eli lähes 200 miljoonaa - ja siihen päälle tulevat vielä mittavat mainos- ja markkinointikulut. Eli todella syvällä tappion suossa kylvetään.

Ei vetänyt hyvin edes Ranskassa. Ensi-iltaviikonlopuissa katsottuna kaikkien aikojen tilastoissa ei mahdu 50 parhaan joukkoon. Ja seuraavana viikkona tuli jo raju tiputus katsojamäärissä (lähes 60%).

Eipä pitäisi käsittääkseni kuitenkaan Bessonin omaa tiliä pahemmin lovettaa, kun teki sellaiset diilit, että käytännössä kaikki rahat tuli muiden taskuista. Mutta tuskin kukaan nyt kätensä polttaneista suostuu toista kertaa länttäämään rahojaan likoon Bessonin Valerianin puolesta. Tai kukaan muukaan.

[outonaapuri]

Usein leffasarjoista tai varsinkin niiden ekoista osista tulee sanottua, että ei tämä nyt vielä maailmaa järisyttänyt, mutta pohja oli sillä tavalla tukeva, että jatko-osa voi hyvinkin onnistua olemaan sitten todella hyvä. Eli tärkeimmät, päähahmot ja maailma ja fiilis kunnossa. Marvel-pätkissä varsinkin menee usein näin.

Valerianin kanssa ei voi sanoa samaa. Ei tämä superhuono ollut, mutta kun just nuo tärkeät seikat oli pielessä molemmat leadit ei varmasti paranisi jatko-osassa. Kyllä kummastuttaa suuresti miksi noihin päädyttiin. Ei oo mitään sitä jäbää vastaan, sehän on ihan hyvä näyttelijä ollut aiemmissa leffoissaan, mutta eihän se sopinut millään tavalla tähän mitä tää hahmo yritti olla.

Kuitenkin, kaiken rienaamisen jälkeen olin leffan alkaessa ihan yllättynyt, että hyvä menohan tässä on. Se ulottuvuuksien välinen markkinapaikka ja siellä ollut actionvääntö varsinkin oli todella kekseliästä ja hauskaa kesäleffaa. Jos tällasta menoa olis ollut koko elokuva, niin ei ne hahmojen ja näyttelöiden tai pahiksen kökköys ois niin haitannut. Ei kuitenkaan oltu niin onnekkaita, vaan tarkalleen siitä kohti kun Laurelinen päässä oli "lautashattu" aina elokuvan loppuun saakka, eli jotakuinkin viimeinen tunti, ei tässä ollut enää mitään yllättävää, kekseliästä tai hyvää. Pelkkää tv-budjettimaista laiskaa ammuskeluactionia. Missä oli kaikki makeet scifikonseptit sieltä leffan alkupuolelta? Miksi elokuvantekijät ei välitä kliimakseista? Sitä on itseasiassa jotkut elokuva-alan tutkijat kirjoittaneetkin, että leffoissa on usein huonot loput sen takia, että ne ei kiinnosta tuotanporrasta. Tärkeämpää on, että on hyvä "koukku", joku juttu mikä saadaan traileriin ja homma näyttämään houkuttelevalta. Kliimaksi ei ole se juttu millä leffaa markkinoidaan ja näin saada katsojia, joten sillä ei ole niin merkitystä. Ne jotka se näkee on jo lippunsa ostaneet. Tietty joku toinen ääni voisi sitten vastata, että on se lopetus aika tärkeä sen puolesta millainen maku katsojille jää, ja se taas vaikuttaa word of mouthiin ja sen semmoiseen.

Enivei, Valerian, buu. Menin ja ostin Fifth Elementin blurayn tämän jälkeen.

[Curtvile]

Järjesin tapaamani ihmiset ovat todenneet Valerianin virheeksi ja epäonnistuneeksi taiteellisesti ja sovituksena.
Myös ne jotka odottivat ihan kamalaa paskaa lähtökohtaisesti.

Tämä ei vähennä tai tee elokuvasta pitäneiden kantoja (joita kvaakissakin on esitetty) mitättömiksi.

Tonin kommentti sinänsä on osuva ja ymmärtää elokuva-alaa syvemmin. On sitä ihan puhdasta mesenointiakin, myös maailmalla eikä yksin sisäsiittoisessa Suomen elokuvasäätiössä, mutta fakta on että Valerianin floppaus lykkää ainakin suuremman budjetin Yoko Tsunonkin julkaisua.

Taloudellinen menestys ei korreloi elokuvan laatuun saati taiteellisuuteen, mutta digitalisoituvassa maailmassa tekijänoikeuksista maksaminen mistään ei ole itsestäänselvyys. Koko joukkorahoitus/Patreonkuviokin kun on enemmän paluuta valistuksen aikaa edeltäneeseen mesenaattijärjestelmään.

Nyt siis Besson ei menetä rahojaan, mutta uuden rahoituksen saaminen? Uusi rahoitus eurooppalaiselle sarjakuvalle?
Vaikkei liittyisi mitenkään Valerianiin tai Bessoniin, siitä tuli juuri valtavasti vaikeampaa.

On myös idiootit keskuudessamme, ne joille kyseessä on lopultakin ihmisten väsyminen sarjakuva-elokuviin, loputtomaan supersankarien yms massaan.
Näin alkaa päivän (16.7.2017) Helsingin sanomien kulttuuriosaston B3 sivun "Teurastus Lippuluukuilla" [Jussi Lehmusvesi, Juho Typpö]

Supersankareilta toivotaan mitä uskomattomimpia ihmetekoja, mutta tänä kesänä ne eivät vaikuta pystyvän pelastamaan edes itseään

ns. artikkeli myös loppuu hienoon journalistiseen kehäliikkeeseen jossa

Ehkä teattereita eivät pelastakaan viiteen kertaan nähdyt supersankarit, vaan kolmatta kertaa valkokankaalla tarpova Rokka.

myös väliin osuva on konnotaatioiltaan samaa tarkalleen faktat päinvastoin esittävää asiaa:
Forbesin artikkeli Box Office: Summer was disaster for, Save for Comic Book Superhero movies

jännästi käännettiin päälaelleen tuo, varmasti vahingossa koska kulttuuritoimistustemme taso on korkea ja lahjomaton [kyllä tämä lause on sarkasmia]

Ja kuten artikkelissaan Forbeskin toteaa sillä ei ole hyvä seuraus vaihtoehdoille.
Moniäänisyydelle
Jos luulitte että aikaisemmin oli paljon supersankarielokuvia nyt niitä vasta tuleekin.
Koska ne myyvät yhä, Netflixien, HBOiden ja laittomien versioidensa aikakaudella.

Valerian elokuvan alku antoi ymärtää että tehdään sarjakuvan mukaista elokuvaa mutta tosissaan ja kunnon rahoituksella.
Mutta vain alku.
Onnistuneempaa sovitusta joudutaan nyt odottamaan niiltä jotka laittavat likoon oman aikansa ja rahansa.

Älkää surko:
1960-luvun Batmanit ja Modesty Blaiset tappoivat sarjakuvagenren/adaptaatiot vähintään 20 vuodeksi ellei 40 vuodeksi.
Sama pätee Cannon/Stallonen Judge Dreddin ankeaan varjoon.

Nolanin Batmanit, Marvelin elokuvat tuotannot Bladesta lukien, Sin Cityt ja Dredd pyyhkivät pöydän useilla eri tasoilla, tuotantoyhtiöille merkitsevimpinä taloudelliset elokuvien ja sarjakuvien käyttäjille taiteellisilla meriiteillä.

Valerian on useiden hyvien ja rakastettujen tarinoiden aarreaitta ja saattaa hyvinkin saada uuden elokuvansa. Se voi kyllä viedä sen 10-20 vuotta.
Tärkeintä on oppia virheistä.