Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvalehden kuolema...  (Luettu 40081 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Clavia Z

  • Kummajainen
  • Jäsen
  • Viestejä: 763
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #45 : 16.07.2014 klo 15:35:25 »
Juu, Kung Fu oli sarjislehti. Täällä siitä on hiukan puhuttukin. Julkaisi näköjään myös Marvel-materiaalia suomeksi.


sihvonen

  • Jäsen
  • Viestejä: 156
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #46 : 16.07.2014 klo 20:41:32 »
Ohukainen ja Paksukainen
Nakke
Buster
Mustanaamio
Haukku
Hevoshullu

ehkä myös
Masi
Maailman vahvin nalle

Mutta joo, sarjakuvalehtiä ei enää kioskille ilmesty, ellei sitten joku päätä hukata rutkasti rahaa.  :(

Näiden lisäksi tuona vuonna ilmestyivät ainakin seuraavat mainiot lehdet:
Avaruusmatka Star Trek
Vampirella
Dracula
Shokki
ja ehkä myös Kostajat-lehti

Mahtava vuosi mitä kioskien lehtitarjontaan tuli! Harmi etten ollut vielä syntynyt.

Edit: Timo olikin jo näköjään listannut aiemmin nuo... Mutta ilmeistyiköhän liittenä oleva Välipala vielä tuolloin?
« Viimeksi muokattu: 16.07.2014 klo 20:46:47 kirjoittanut sihvonen »

Kreegah Bundolo

  • Jäsen
  • Viestejä: 572
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #47 : 13.04.2015 klo 13:31:55 »
Osittain varmaan johtuu siitä että julkaisen Läskimoosesta ja sitä kautta on yli kolme vuotta tullut mietittyä sarjakuvalehden mahdollisuuksia ja toisaalta osittain siksi että lastenhoidon ja työkiireiden takia on vapaa-aika päivittäin vähäistä, että sarjakuvalehdet julkaisufoorumina ovat nousseet ykkössijalle sydämessäni. Mikä sen mukavampaa kun lasten mentyä illalla nukkumaan heittäytyä sohvalle sarjakuvalehden kanssa. Perinteinen jenkkisarjis (parikymmentä sivua plus mainokset) on juuri sopiva iltaviihde.

Olen yrittänyt hahmottaa että kuinka iso osa sarjakuvalehtien viehätyksessä on nostalgiaa ja kaipuuta männävuosiin ja mikä osa viehätyksestä perustuu pelkästään formaattiin. Pidän vanhojen sarjakuvalehtien huokoisesta paperista ja käsintehdyistä värierotteluista enemmän kuin uusien sarjakuvalehtien tietokoneväreistä ja naistenlehtipaperista. Tässä on varmasti iso osa juuri sitä nostalgiaa mutta toisaalta: pidän muutenkin mahdollisimman rajallisesta väripaletista sarjakuvissa.

Sarjakuvalehdissä kiinnostaa muodon lisäksi myös kaikki rajoitukset. Esimerkiksi juuri tuon värityksen osalta että joku on nähnyt päässään ensin millaiset värit sivulle tulee ja sitten rasteereita apuna käyttäen tehnyt käsin neljä eri originaalia jotka päällekkäin painamalla on saatu se riemastuttava värimaailma joka sarjakuvalehdissä vielä pari vuosikymmentä sitten oli.

Jälleenmyyjänä olen harmissani siitä ettei sarjakuvalehtiä enää pahemmin osteta (Tampere Kupliissa taisi mennä vain yksi lehti Kreegah Bundolon pöydästä kahden päivän aikana) mutta lukijana ja harrastajana tietysti ilahduttaa kuinka edullisesti voi hankkia hyvää luettavaa. Myös kustantajana lehtiformaatti kiinnostaa koska koen ettei kaikkia sarjakuvalehtien mahdollisuuksia ole vielä tutkittu. Ei tosin ole sarjakuvakirjojenkaan tai digijulkaisemisen, mutta niillä formaateilla riittää tutkijoita tällä hetkellä.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 068
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #48 : 13.04.2015 klo 14:16:56 »
--kustantajana lehtiformaatti kiinnostaa koska koen ettei kaikkia sarjakuvalehtien mahdollisuuksia ole vielä tutkittu.

Formaattina sarjakuvalehti on helppo ja mukava, kunhan on sisältöä, joka lukijaa kiinnostaa.

Ongelmat tuntuvat olevan enemmänkin markkinoinnissa ja myyntikanavissa, kuvittelisin, ja siitä, että "happea" imetään markkinoilta joka median suuntaan.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 911
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #49 : 16.04.2015 klo 12:05:56 »
Formaattina sarjakuvalehti on helppo ja mukava, kunhan on sisältöä, joka lukijaa kiinnostaa.

Ongelmat tuntuvat olevan enemmänkin markkinoinnissa ja myyntikanavissa, kuvittelisin, ja siitä, että "happea" imetään markkinoilta joka median suuntaan.
En oikein hahmota mitä tarkoitat hapella. Kuka imee? Mutta joo, samaa mieltä ongelmista. Tosin Akkarin levikin kehitys viittaa jo johonkin muuhunkin.
Jossain vaiheessa yritin miettiä sitä että sarjakuvalehdet voisi muutaman euron tuotteena rinnastaa vaikka purkkakuviin, mutta taitaapa olla niin että myös purkkakuvat muuttuivat ensin keräilykuviksi ja katosivat sitten kokonaan. Jos miettii vielä lehden muita ulottuvuuksia, kuten vaikka keräiltävyyttä... Keräileminen ylipäätään taitaa olla hieman kuoleva, tai ainakin ikääntyvä harrastus sekin (mikä on sivumennen sanottuna ällistyttävää).
Mutta joo, levityskanavat olivat kotimaisen sarjakuvan suurin ongelma koko 80- ja 90-luvun ajan, mutta sitten sama vaiva iski kaikkeen sarjakuvaan. Nykyisellään postitus ja alv ovat prosentuaalisesti jo niin valtavia kuluja lehden hinnassa, että lehden järkevää kustannusrakennetta on vaikea hahmottaa. Ihme että ylipäätään mitään lehtiä enää ilmestyy!

Olen yrittänyt hahmottaa että kuinka iso osa sarjakuvalehtien viehätyksessä on nostalgiaa ja kaipuuta männävuosiin ja mikä osa viehätyksestä perustuu pelkästään formaattiin.
Kuvailemastasi lukuhetkestä tulee mieleen se miten naistenlehtiä (kai) kulutetaan. Siinä se edustaa sitä kuuluisaa omaa aikaa, jota aikuiset havittelevat lehteä ostamalla. Iltapäivälehti on vähän vastaava, vaikka se perustellaankin herkemmin järjellä eli uutisten seuraamisella.

Paperista vielä huomio Hongkongista. Siellä jenkkityylinen sarjakuvalehti on viime vuosiin asti pysynyt hengissä. Painokset ja lukijamäärätkin taitaa aasianlaajuisesti olla kymmenkertaiset jenkkien anglosaksisiin levikkeihin verrattuna.Sielläkin lienee kuolinkamppailu viime vuosina alkanut, niin siis paperi sikäläisissä lehdissä on paitsi suomalaista myös korkeakiiltoista.  :)
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Kreegah Bundolo

  • Jäsen
  • Viestejä: 572
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #50 : 16.04.2015 klo 12:44:10 »
ALV ja postitus ovat kyllä molemmat hyviä rahasyöppöjä mutta lehtien vuositilauksissa ALV on vain 10 prosenttia (aiemmin oli 0). Jos myy lehteä vuositilauksena ja on postin kanssa sovittu joku hyvä diili massapostituksista, ei verojen ja postimaksujen tarvitse välttämättä olla niin tuntuva lovi yhden myydyn lehden hinnassa kuin mitä se pahimmillaan voisi olla.

Myyntikanavat lehdille ovat toden totta vähäiset sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kokisin kuitenkin että jos olisi lehtituote joka kiinnostaisi tarpeeksi monia, sen levittäminen vaikka kokonaan ilman irtomyyntiä vuosikertatilauksina ja nettimyynnin kautta, voisi olla ihan menestyksekäskin konsepti. Esimerkkinä heitän tässä tamperelaisten pienlehtelijöiden Suosikki-lehden joka oli niin hauska viritys että ostin sitä myyntiin hyvän nipun. Pian olikin Hesarissa iso juttu siitä kuinka Otavamedia älähti nimen käytöstä ja vaati kaikki numerot pois markkinoilta. Kaikki hankkimani Suosikit menivät muutamassa tunnissa ja olisi mennyt enemmänkin. Että jos on halua lukea joku lehti, kyllä se tullaan vaikka julkaisijalta kotoa hakemaan.

Jälleenmyyjien puutetta on sikäli turha valitella että jos olisi joku tuote joka kiinnostaisi huomattavaa määrää ihmisiä, jälleenmyyjät reagoisivat kyllä asiaan.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 911
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #51 : 16.04.2015 klo 13:50:13 »
Jälleenmyyjien puutetta on sikäli turha valitella että jos olisi joku tuote joka kiinnostaisi huomattavaa määrää ihmisiä, jälleenmyyjät reagoisivat kyllä asiaan.
Tuo on totta. Toisaalta monet uskovat että tarjonnalla voidaan luoda ns. kysyntää. Saatavuus vaikuttaa myyntiin, mutta tässä on varmaankin suuria tuotekohtaisia eroja. Mainos tai juttu lehdessä ei paljon auta jos tuotteen hankinta on asiakkaalle "liian" vaikeaa.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 310
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #52 : 18.01.2016 klo 00:39:23 »
Uusimmassa Sarjainfossa on Vieraskynä-palstalla Jussi Lahtosen hyvä teksti aiheesta. Formaatti on käytännössä kadonnut. En jaksa tässä referoida tekstiä sen enempää (menkää ja ostakaa lehti, jos sitä nyt mistään Akateemisestakaan saa). Kirjoittaja unohtaa kyllä mainita että Myrkky ja Mad työllistivät (ihan rahallisesti!*) joitakin suomalaisia tekijöitä (Pahkasiasta puhumattakaan, vaikkei se ihan puhdas sarjakuvalehti ollutkaan), että sikäli laajapohjaisessa sarjakuvalehdistössä olisi puolensa.
Nythän vaihtoehdot ovat epävarma sanomalehtistrippi, yhtä epävarma omakustanne, laaja sarjakuvaromaani (ei kai sekään mitään rahaa tuo).

Timo

* No, ainakin sitä margariiniä leivän päälle, leivän tullessa jostain muualta.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 092
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #53 : 29.05.2017 klo 21:07:49 »
Twitterin, todennäköisesti Lurker Kvaak-tilin, kautta osui silmään mainio artikkeli, kuinka Marvelin ongelmat juontuvat mm. toistuvasta uudelleennumeroinnista. Laskusuunta on ollut voimakas.

Tuolta osui silmään linkki, jonka takaa sama ruoditaan loputtomiin jatkuvan valitusvirren säestyksellä (sen voi ladata ilmaiseksi vaikka idea on lahjoittaa kirjoittajalle rahaa).

Itse en seuraa myyntilukuja tai alan kohuja, joten minulla ei ollut kuvaa kuinka alas myyntiluvut ovat painuneet tai kuinka surkeasti Marvel hoitaa some-suhteensa.

Sen sijaan tuttua on, kuinka kieroutunut malli suoramyynti (Direct Sell) todellisuudessa onkaan. Kuvittelin, että digitaalisuus olisi kuitenkin jo vaikuttanut toimintamalliin edes jollain tasolla. Se ettei näin ole, rehellisesti hämmästyttää minua kovin.

Sarjakuvien kustantaminen näyttäytyy aivan täysin järjettömältä, kun koko tuota toimintamallia katsoo uusin tai ulkopuolisin silmin.

Koska luen tarinat vasta vuosia niiden julkaisusta isoina tarinakokonaisuuksina ja lähinnä sen parhaimmiston, on minulle melko kaukainen kokemusmaailma tuo, missä tarinoita seurataan sitä mukaan kun ne ilmestyvät. Todellakin, sarjakuvalehtien seuraaminen on kallista jos täytyy suosikkisankarien seikkailut crossover-kokonaisuuksineen uskollisesti lukea.

Tulee mieleen omat nuoruusmuistot, kun sarjakuvien hinta alkoi nousta yli kipukynnyksen. Sisällön täyty silloin olla aika timankia ja yhä useampi lehti jäi 90-luvulla hyllyyn.

Veli Loponen

  • Isoveli
  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 11 051
  • <><
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #54 : 29.05.2017 klo 23:19:59 »
Ongelma on vanhoilla lukijoilla, jotka ovat lopettaneet joskus, ja haluavat hypätä takaisin.
Tää on totta. Itse lopetin Ryhmä-X:n seuraamisen joskus 90-luvun puolivälin tienoilla (suomijulkaisuissa siis). Nykyisin kun lueskelen uusia Ryhmä-X:n seikkailuja, niin tuntuma on usein se, että kyse on ihan jostain eri hahmoista. Kaikenlaista on vuosien varrella tapahtunut ja lisäksi käsikirjoittajat ovat tietoisesti tai tiedostamatta muuttaneet hahmoja.
Samaan aikaan on hassua, että joihinkin vanhoihin juttuihin viitataan, aivan kuin kyse olisi just tapahtuneesta (mitä se varmaan hahmoille tietenkin onkin), mikä luo sellaista vaikutelmaa, että kaikesta muutoksesta huolimatta mitään ei oikeastaan olekaan tapahtunut.
Eikä tää välttämättä ole pelkästään huono juttu. Ainahan voi nostalgiannälässään lukea niitä "vanhoja hyviä" tarinoita ja ottaa uudemmat jutut sitten uudempina juttuina.
Perry Rhodan ei polta tupakkaa!
http://www.veliloponen.com/sarjakuva

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 092
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #55 : 30.05.2017 klo 00:37:40 »
Osa on sitäkin, että nuoruudessa läheisiksi koetut hahmot ovat etäisiä.

Hassu juttu tuossa valitusvirressä oli kohta, jossa todettiin melkoisiin lukemiin ehtineen One Peace -mangan ja The Walking Dead -sarjan aloituskohdan olevan ensimmäinen numero ja paras kohta uusien lukijoiden hypätä mukaan on ensimmäinen numero. Mutanttien maailma on ihan muuta: "Ei se niin mene, että aloitat TUXM:sta (The Uncanny X-Men) ja lopetat TUXM:iin, vaan aloitat TUXM:sta ja loppu menee päin helkuttia".

Samat olivat tunnelmat, kun päätin toteuttaa kymmeniä vuosia vanhan haaveen ja Marvel Unlimitedin myötä ryhtyä kronologiseen mutanttilukuprojektiin. Tätä kesti sinne Mutant Massacre -kokonaisuuteen.

Tiedän nyt, etten koskaan lue kaikkia X-Men-lehtiä sen enempää kuin syö karamellia päivittäin. Aikuistuminen on aikuisena yhtä tyhmää kuin se oli varhaisaikuisuudessa.

Marvelin iso ongelma taitaa olla, että sinne johtaviin paikkoihin nostetaan talon sisällä kasvaneita miehiä. Onhan se ihan mahdotonta, ettei tule mitään ideoita ulkoa päin.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 613
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #56 : 30.05.2017 klo 09:11:59 »
Tunnistan kyllä mistä puhutte, kun lopetin Marvelin seuraamisen niin yritkset päästä sisälle ovat aika toivottomia (DCUssa on löytynyt enemmän väyliä joiden suhtautuminen jatkumoihin on ollut sopivan väljä).

Oma ongelmansa on että vaikka toisaalta niihin jatkumoihin hirttäydytään kiinni ja toisaalta niitä käsitellään miten sattuu. Olen joskus maininnut "toisen lehden ongelman", lehdissä huomioidaan yhä jotenkuten se että mikä tahansa numero saattaa olla jollekulle se ensimmäinen kosketus sarjaan, joten tietyllä tasolla hahmoihin ja tapahtumiin pääsee kiinni helposti...mutta sitten jos lukija sattuu nappaamaan jostain samoista hahmoista toisen lehden joka ei ole suoraan jatkoa ensimmäiselle...
Jiksin laittama linkki on yksi osa, jatkuva sarjojen reboottailu ja numerointien ja nimikkeiden vaihtelu sekoittavat tilannetta, ja kun tapahtumia myös reboottaillaan jatkuvasti, kuolleet heräävät eloon, sankarin tai ryhmän konteksti vaihtuu paikasta ja tyylistä toiseen ja taas takaisin ja on näitä Massiivisia Eventtejä joiden vaikutukset haudataan mahdollisimman nopeasti.
On jotenkin masentavaa, jos vähänkään kasuaalimpi harrastaja ei pysty sanomaan kahdesta lehdestä jotka on julkaistu vaikka parin vuoden välillä että kumpi on julkaistu ennen toista minkään muun kuin julkaisuvuoden perusteella: paitsi että se on tavattoman sekavaa, se kertoo myös että millään mitä näissä lehdissä tapahtuu ei ole mitään väliä, toisaalta kaikki tapahtumat unohdetaan ja toisaalta niihin kuitenkin viittaillaan...

Esim. tietokonepelialalla on herätty nimenomaan satunnaisten harrastajien  huomioimiseen, ja näiden rinnalla on sitten hevijuusereidenkin on mahdollista tehdä omia juttujaan.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 911
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #57 : 30.05.2017 klo 10:47:29 »
millään mitä näissä lehdissä tapahtuu ei ole mitään väliä, toisaalta kaikki tapahtumat unohdetaan ja toisaalta niihin kuitenkin viittaillaan...
;D Tuo kiteyttää aika hyvin. Mulla ei ole tällä sivulla kuvatun kaltaisia ongelmia kun en lue noita lehtiä. Joku syyhän Marvelilla pitää olla siihen että miksi niitä universumeita ja historioita roikutetaan väkisin mukana. Onko se vain sitä että tehdään niinku on tehty aiemmin, vai olisiko muitakin syitä?

No, tietenkin yksi syy on peruslähtökohdassa, että sankari ei voi kaupallisista syistä kuolla eikä sarjan peruslähtökohdatkaan sais periaatteessa muuttua. Noista syistä johtuen homma muuttuu kuitenkin helposti tylsäksi ja siksi tekijätkin pyrkivät varioimaan perusjuttuja. Se vaatii sitten "uuden" samantapaisen hahmon kuin se vanha ja lopulta kun näitä hahmovariaatioita ja erilaisia kehitelmiä on riittävästi, kokonaisuus muuttuu hahmottomaksi.

Jostain syystä myös erilaiset ihmissuhdekiemurat on otettu mukaan supersankarisarjakuviin ja ne hämärtävät kokonaiskuvaa entisestään kun jonkinlaista jatkumoa kuitenkin yritetään pitää pystyssä.

Twitterin, todennäköisesti Lurker Kvaak-tilin, kautta osui silmään mainio artikkeli Todellakin, sarjakuvalehtien seuraaminen on kallista jos täytyy suosikkisankarien seikkailut crossover-kokonaisuuksineen uskollisesti lukea.
Ehkä on ajateltu että laaja universumi ja mahdollisuus lukea juttuja sieltä täältä ahmimalla sekä kauniitjarohkeat-meininki on pitkässsä juoksussa jotenkin koukuttavaa? Ja suosituimpia hahmoja halutaan myös näyttää ja myydä mahdollisimman paljon, siispä crossover. Näyttääkin siltä että juuri nämä jutut joiden ajatellaan parantavan kaupallista potentiaalia, heikentävät sitä. On väärä strategia kysyä faneilta mitä he haluavat ja tehdä just sitä.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 092
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #58 : 30.05.2017 klo 17:57:34 »
Kyllä "millään ei ole väliä" -tunne on ollut aika voimakas lähemmäs vuosikymmenen ajan. Toisaalta sen ansiosta Marvel- ja DC-tuotantoa tulee luettua aivan sujuvasti välittämättä mitä siinä ympärillä on tapahtunut.

Suomessa varmaan jo "lehtikyllyhistoria" vaikuttaa siihen, että on luontevaa hyppiä eteen ja taakse, lukea uutta ja vanhaa. Lehdetkin olivat sellaisia neljän lehden "tradeja".

Jenkeillä on paljon kiinteämmin tuo harrastaminen "mitä just nyt tapahtuu".

Kun sarjakuvauniversumin perusteet ovat kunnossa, niin silloin tulee luettua siitä ympäriltäkin paljon. Marvelin Dark Reign oli tässä suhteessa onnistunut, samoin DC:n Infinite Crisis. Sitten kun perusteiden osalta menee huonosti, niin koko maailma menee alta, eikä mikään kiinnosta. Tottumuksen voima varmasti särkyy noissa uudelleenkäynnistyksissä.

Totta muutenkin, että crossover-tapahtumat ovat käyneet sietämättömiksi. Koetin joskus kokeilla Wonder Womanin tarinoita ja aloitin siitä One Year Later -kaudesta, jossa WW oli ottanut lomaa. Ensimmäinen tarina jyräsi kympillä sen kourallisen lehtiä ja sitten tuli joku amatsonit hyökkää tms. ja siihen tyssäsi kaikki mielenkiinto.

Tuo on ihan mielipuolista, että aloitetaan lehti, tekijät ovat hyviä, draivi on kohdallaan ja sitten pitäisi hyppiä julkaisusta toiseen ja seuratusta sarjasta tulee sivujuonne päätarinaan nähden.

Minusta eivät jenkeissä kustantajat oikein osaa keksiä mitään uutta, vaan vetkutellaan näitä vanhoja. Kasvavat crossover-tarinat olivat trendi vuosikymmen sitten ja nyt viisi vuotta on tehty jatkuvaa uudelleenkäynnistämistä.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 613
Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Vastaus #59 : 30.05.2017 klo 20:33:44 »
Jep, ajoittain kiinnostaisi vilkuilla mitä Marvelilla ja DCUlla tapahtuu, mutta jos menee vaikka kirjaston valikoimia katsomaan ja siellä on rivissä tradeina Avengers, New Avengers, Dark Avengers, Avengers: New Beginning, Avengers: Siege, Siege: Avengers, New Avengers: Siege, Avengers: Return jne eikä oikein mitään vihjettä onko noissa sisäisiä yhteyksiä tai esim. järjestys joissa kannattaisi lukea (jos ei halua tihrustella niistä apinalaatikoista julkaisuvuosia) niin kummasti alkavat islantilaiset tikku-ukot näyttää houkuttelevammilta.

Ajoittain voi yrittää just etsiä jotain kiinnostavaa tekijää ja keskittyä hänen kauteensa ja just toivoa että siihen ei sisälly kovin keskeisesti mitään niistä helvetillisistä crossovereista...

Wonder Woman on kyllä varsin hyvä esimerkki ongelmista. Hahmossa on sen verran ikonisuutta että DC:n täytyy jollain tavalla se huomioida, mutta kun hahmolle ei ole ikinä kehittynyt mitään kovin selkeää ideaa mistä on kyse (ehkä lukuunottamatta kryptolesbistä bondagea jota ei ikoniselle hahmolle haluta sanoa virallisesti), joten joka tekijällä on vähän eri näkemys hahmosta joten kun tekijätiimi vaihtuu niin edellisten tekijöiden jutut dumpataan, ja faneilla on myös hyvin vaihtelevia käsityksiä kuka Ihmenainen oikein on joten mitä tahansa tekijä tekeekin niin osa fanikunnasta nostaa äläkän...joten Themiscyra ja muut amatsonit ovat joskus mukana ja joskus keskeisiä ja joskus katoavat tyystin, samoin muut Kreikan myytit tai Steve Trevor tai identiteetti Diana Princena tai kaikki muukin.
Tuloksena oli pitkään lehti jonka lukijakunta ja myynti olivat pieniä, lukijapalautteen perusteella vähintään kolmasosa faneistakin aina inhosi lehteä ja kulloistakin tekijää, ja kukaan ei oikein saanut aikaan mitään sellaista joka oikeasti oikeuttaisi Ihmenaisen ikonisuuden...mutta jukaista piti. En tiedä nykytilanteesta mutta en olisi mitenkään valtavan yllättynyt jos tilanne ei olisi muuttunut...