Kauanko pohjustat aihetta?

[bats]

Niin, minun kokemukseni mukaan aseissa on tärkeintä tietää A) Miten ne piirretään ja B) Perusasiat niiden toiminnasta. Eli revolverissa on pyörivä.. lipas?, haulikko ladataan sillä liuskalla tai avataan, jne.. Kuten voi huomata, en ole ase-ekspertti. Mutta pointti oli se, että ei tarvitsekaan olla. Kuitenkin tärkeämpää kuin aseet, ovat hahmot jotka niitä käyttävät ja se, mihin niitä käytetään.

Tällä en tarkoita, että ei saisi opiskella aseisiin liittyviä asioita niin paljon kuin haluaa. Mutta minusta kannattaa lähteä vaan tekemään sitä sarjakuvaa, vaikka ei niin paljon aseista tietäisikään.

[T.P]

Itseasiassa hyvä idea!  En ole kova asetietäjä mutta yleis tietoa löytyy ja tarvittaessa voi hakea uutta tietoa.

[Reima Mäkinen]

Ups. Postasin tän ekana tonne ideaketjuun mutta tämä onkin parempi osoite. Nää lainaukset on siis siitä toisesta ketjusta.

Olisko ehkä asiallista perehtyä historiaan useammankin kirjan voimin ennen kuin lähtee kehittelemään historiallista sarjakuvaa?

Mulla oli itsellänikin noin 16-vuotiaana tekeillä suuri sarjakuvaromaani vuodesta 1905, mutta mitä enemmän opin vuoden 1905 tapahtumista, sen mahdottomammaksi sen toteutus sen aikaisella keskittymiskyvyllä meni.

Saa nähdä kuinka mun käy. Olen nyt pian 6 vuotta haalinut taustamatskua yhteen juttuun. Olen kirjailmellisesti kerännyt sitä ympäri maailman (Helsingistä, Tokiosta, Soulista, Pariisista ja tietenkin netistä...). Mitä enemmän sitä materiaalia on, sitä enemmän sitä haluaisin lisää.

Osin tämä johtuu tietenkin siitä, että alkuperäinen idea oli liian epämääräinen. Toivon saavani siitä lisämatskusta valaistusta asiaan sekä haluan syventää ajankuvaa tarinassa. Ahdistavaa on kuitenkin tietää että pelkillä faktoilla ei pötkitä oikeastaan vielä minnekään.
Tärkeintä on jutun perusasetelma, tarina ja se mitä sillä kaikella haluaa lopulta sanoa. Ellei nämä ideapuolen palikat ole kasassa lukija ei kiinnostu eikä kiinnostunutkaan lukija jaksa loppuun asti.

Tästä opimme; tieto lisää tuskaa, kannattaa tehdä vaan eikä jäädä jahkailemaan kaikenmaailman faktojen perään. Voi muuten jäädä sarjakuvaromaani kokonaan tekemättä.

Jarmo on oikeassa, voi jäädä juu. Mutta yhtä tärkeää kuin päämäärä on mulle se matka(nteko).  

EDIT: Ja kappas, olen näköjään jo aiemmin avautunut tässä samassa ketjussa.