Suomentamisprosessit

[Lurker]

Mistäköhän tavallinen kääntämisestä muuten vain kiinnostunut ihminen tuon lehden irtonumeroita saisi? Nettisivuilta en huomannut, enkä muista noita nähneeni Akateemisen lehtihyllyssäkään.

Lehteä myydään myös Akateemisessa kirjakaupassa, väittävät visusti mediatiedoissaan.
http://www.sktl.net/fi_lehti_mediatiedot.html

[Timo Ronkainen]

Mediatiedoissa oli... häm. Pitää käydä tsekkaamassa jahka kerkeen... Tack!

Timo

[Lurker]

Joskus saattaa käydä niin, että kun sen alkuperäisen vitsin on lukenut ja nauranut, menettää sen hienovaraisen veteen piirretyn viivan missä vitsi välittyy lukijalle käännettynä.

Näin toki, jos ymmärtää sitä toista kieltä sävyt ja vivahteet halliten. Pätee myös romaaneihin, eivät Chandlerit ja Wodehouset suomeksi aivan samoja kirjoja ole kuin mitä ne olivat englanniksi.

Sarjakuvan harrastajien on joskus silti ehkä vaikea ymmärtää sitä, ettei se tavallinen lukija tee komparatiivista käännöstutkimusta alkuperäisen ja suomennetun teoksen välillä. Hyvä suomennos seisoo omilla jaloillaan muutenkin.

Mitenkäs se suomentaja Juhani Lindholm sanoikaan uusimmassa Parnassossa: "Tulkki kääntää, kääntäjä tulkitsee."

Suomentamisen historia alkaa Agricolasta!

[[kivi]]

Näin toki, jos ymmärtää sitä toista kieltä sävyt ja vivahteet halliten. Pätee myös romaaneihin, eivät Chandlerit ja Wodehouset suomeksi aivan samoja kirjoja ole kuin mitä ne olivat englanniksi.

Sarjakuvan harrastajien on joskus silti ehkä vaikea ymmärtää sitä, ettei se tavallinen lukija tee komparatiivista käännöstutkimusta alkuperäisen ja suomennetun teoksen välillä. Hyvä suomennos seisoo omilla jaloillaan muutenkin.

Tää keskustelu sopiikin paremmin tähän ketjuun tästä eteenpäin. Kiitos, Lurker.

Varsinkin huumorin suomentamisessa unohdetaan usein se, että komiikka on oikean ajoituksen taidetta; rytmi ja taimaus on helposti sisältöä tärkeämpi. Ei Huovisenkin dokumentoima "Kuoliaaksinaurattaja" sen parempia vitsejä kerro kuin muutkaan, tappoefekti tulee tarkasta ajoituksesta ärsykkeen, oivalluksen, reaktion ja jo matkalla olevan seuraavan vitsin välillä.

Itse en koskaan miinoittanut Ankka-käännöksiä härskeillä sanaleikeillä, joista esimerkkinä vaikkapa Ilkka Salaman käsialaa oleva:
-"Heluna, mitä sinä oikein näet Pollessa?"
-"Polle astuu niin ylväästi."

Sen sijaan laitoin kyllä muutaman lapsia naurattavan rytmityksen ääneenlukemista varten, kuten Akun runoillessa Iinekselle:
-"Sitä ootan oi rakkain, kun oomme nokakkain." (Hihii, se sano "kakka"!)
ja:
-"Sun nokkas' ja kaulas / on näky niin ylväs / kuin räystäs ja pylväs."
Tai Mikin kirjoittaessa opettavaista kuvakirjaansa:
-"Häijy Herkko Hevonen
ei koskaan koske kampaan,
aina harja takuss' on
ja harjaamatta hampaat.
Silloin täytyy tuulettaa
kun Herkko tulee meille,
jos Herkko viipyy pidempään
minä muutan teille."
:-)

Kivi

Edit: PS. Esimerkiksi Saarikosken kääntämä "Sieppari ruispellossa" menettää koko pointtinsa kun päähenkilö puhuu silloista stadin slangia. Salingerin alunperin käyttämä slangi kun on sisäoppilaitoskieltä, jonka tarkoitus on kertoa, ettei poika koskaan ole ollut tavallisten ihmisten maailmassa, saati kadulla.

[Lurker]

En lue enää Aku Ankkaa muuten kuin satunnaisesti, mutta niiden suomennoksista on selvästi tullut hivenen hillitympiä.

Liiat sanaleikit ja kaksoismerkitykset voivat tehdä tekstistä merkityksen kannalta kömpelöä; se ei sujukaan enää sutjakkaasti. Lukija pysähtyy. Strippisuomennoksissa ne sen sijaan ovat homman suola.

Kääk-huudahdusta en kyllä enää ikinä haluaisi Ankassa nähdä! Se on niin kulunut. Joo, melkein brändi mutta silti.

[Lurker]

Kas, UUTIS-ANKKA sisälsi mielenkiintoista tietoa Akkarin suomentamisesta.

"Prosessi ennen lehteen painettavia puhekuplia on monivaiheinen. Tekstit tulevat Suomeen pääasiassa englanninkielisenä ja aluksi ryhmä kääntäjiä tekee pohjakäännöksen. Sen jälkeen alkaa toimittajien työ. Heidän tehtävänään on hioa ja viimeistellä tekstit notkeaksi, hauskaksi ja kiitellyksi ankkakieleksi. Sen he tekevät esimerkiksi kaikkien tuntemilla nimiväännöksillä. Sitten tekstejä luetaan uudestaan ja uudestaan, kunnes ne ovat monivivahteista 'ankkatasoa'."

Resursseja ja aikaa ei siis säästellä.

[[kivi]]

Kas, UUTIS-ANKKA sisälsi mielenkiintoista tietoa Akkarin suomentamisesta.

"Prosessi ennen lehteen painettavia puhekuplia on monivaiheinen. Tekstit tulevat Suomeen pääasiassa englanninkielisenä ja aluksi ryhmä kääntäjiä tekee pohjakäännöksen. Sen jälkeen alkaa toimittajien työ. Heidän tehtävänään on hioa ja viimeistellä tekstit notkeaksi, hauskaksi ja kiitellyksi ankkakieleksi. Sen he tekevät esimerkiksi kaikkien tuntemilla nimiväännöksillä. Sitten tekstejä luetaan uudestaan ja uudestaan, kunnes ne ovat monivivahteista 'ankkatasoa'."

Resursseja ja aikaa ei siis säästellä.

Tuon voi lukea myös niin, että kun kääntäjä on nähnyt paljon vaivaa luodakseen yhtenäisen, rytmisen ja tyylillisesti eheän käännöksen, kenties etsinyt lähdeteoksia, varmasti hakenut ammattisanastoa, alkaa vaihe jossa jokainen "toimittaja" saa laittaa hatusta vetäen kuplia uusiksi, mutu-fiiliksellä ja ilman vastuuta eheästä kokonaisuudesta. Syödä kirsikat kakun päältä, niin sanoakseni.


Kivi

[Lurker]

Ehkä niin on haluttukin.

Pitää olla tasalaatuista tavaraa, josta ei voi eikä saa erottaa suomentajan "ääntä".

Onko Aku Ankka makkaratehdas? HK:n Sinistä suomalaiseen makuun...

[[kivi]]

Ehkä niin on haluttukin.

Pitää olla tasalaatuista tavaraa, josta ei voi eikä saa erottaa suomentajan "ääntä".

Onko Aku Ankka makkaratehdas? HK:n Sinistä suomalaiseen makuun...

No, esimerkiksi Ankantekijät-albumeissa on suomentajan nimi näkyvissä jos sarja on käännetty nimenomaan albaria varten. Niinpä esim Vicar-kirjasta osan oon kääntänyt omalla nimelläni, osan nimellä "Aku Ankan toimitus". Korjaukset on kuitenkin lähinnä kosmeettisia.

[Lurker]

Tässä on kylläkin kyse käännösprosessista englanniksi... Cinebook kertoo, miten esimerkiksi Lucky Luket kääntyvät englanniksi -- ja amerikaksi.

"Acknowledging that slapdash and careless translation can easily alienate readers and leave even the most complex and mature texts looking naive and nonsensical, Cadic has established a relatively sophisticated chain. “We have a team of three translators,” he says. “First a British translator, who translates the text into a British idiom. Then that translation is reviewed in the US to check that the English also makes sense to an American market, and then finally a French translator who checks that the previous two translators’ work is consistent with the intention of the original author.” Irish Times

Hyvän käännöksen merkitystä sarjakuvan menestykselle ei voi kyllin korostaa.

[Lurker]

Robin Hoodin suomentamisesta kertoilee Moog Konttinen. Ja kuten ao. kuvasta näkyy, Robbarissa tekstiä piisaa!

[T.Kokkila]

Moog Konttista voi tulla kuuntelemaan Tampere Kupliin avaavaan tapahtumaan Lastenkirjainstituutille (Puutarhakatu 11 A, 2. krs) keskiviikkona 6.4. klo 17-19. Asko Alanen haastattelee.

Toisena haastateltavana Kristian Huitula.

http://2011.tamperekuplii.fi/ohjelma_keskiviikko.html

Konttinen on ohjelmassa myös sunnuntaina 10.4. klo 11 Werstaan auditoriossa, Lempo-kustannuksen julkkareissa.

[Asko AA]

Robin Hoodin suomentamisesta kertoilee Moog Konttinen.[/url] Ja kuten ao. kuvasta näkyy, Robbarissa tekstiä piisaa!

Käännöstekstiä olisi ollut vielä tuotakin enemmän, ellen olisi parhaalla pieteetilläni sovitellut vuolaimpia kuplatekstejä liian pieniin kupliin sopiviksi. Silti parempi tarkkaan ja tyylillä käännetty teksti kuin väkivalloin tilaan runnottu suomennos. Oivaltavaa sanankäyttöä on helpompi muokata, koska siinä on enemmän ilmaisullista ja sävykästä joustoa.