Sherwoodista suomeksi

“Eläköön urhea Robin!
Alas normannit!”

Sarjakuva ei ole perusproosaa. Sarjakuvan suomentamisessa on otettava huomioon välineen vaatimukset ja rajoitukset sekä ymmärrettävä sen mahdollisuudet.

Ja kuten kaikessa kääntämisessä, suomentajan on tunnettava se aihealue, jota hän on kääntämässä. Lukija ei välttämättä edes huomaa hyvää suomennosta, sen sijaan huono hyppää heti silmille.

Egmontilta on ilmestynyt uusi kokoelma Robin Hoodin seikkailuja. Sherwoodin metsäsissin sankaritarinat on saattanut ansiokkaasti ja kohteen vaatimalla arvolla suomeksi Mauri “Moog” Konttinen, joka seuraavassa kertoo kokemuksistaan Sherwoodin metsän iloisten veikkojen seurassa.

* * *

Moog: “Robin Hoodista suomennettiin lähes kaikki (ehkä yksi lehti jäi suomentamatta) englantilaisessa Thriller Picture Library -sarjassa ilmestyneet Robin Hoodit ja täällä Suomessa ne julkaistiin 1950-60-luvuilla omana Robin Hood -lehtenään.

60-luvun loppupuolella Thriller Picturen tarinat alkoivat loppua ja Robin Hoodeja alettiin suomentaa jostain ranskalaisesta irvikuvasta nimeltä Oliver.

Kannet olivat edelleen huippuluokkaa, mutta sisältä pelkkää silkkoa. Ja kuinka ranskalaiset olisivatkaan osanneet kertoa vilpittömästi englantilaisten suuresta kansallissankarista, jonka päävastustajina olivat Ranskasta Englantiin muuttaneet normannit.

Normannit olivat alunperin Normandian rannikkoa asustaneita viikinkejä, jotka ranskalaistuivat ja saivat yliotteen Englannissa sakseista Hastingsin taistelussa 1066 Wilhelm Valloittajan voittaessa saksit ja samalla kuninkuuden.

Tähän uuteen Pulp-pokkariin ehdotin joitakin parhaasta päästä piirrettyjä pokkareita ja Asko A. Alanen valitsi kaksi suosikkinsa Patrick Nicollen piirtämää tarinaa ja kaksi Reg Bunnin raapustamaa seikkailua.

Käänsin nämä kaikki uudestaan ja noudatin tyylilleni uskollisesti melko laajoja puhekuplia. Aikojen alussa, kun sarjakuvaa pidettiin lapsellina viihteenä, puhekuplat oli totuttu tekemään lyhyiksi ja helposti luettaviksi tai niitä ei ollut juuri lainkaan. Tätä metodia noudatettiin vielä 70-luvullakin Hurja Länsi ja Tomahawk -lehtien Jonah Hex -tarinoissa. Jos vertaa lähes suoraan alkuperäisteksteistä tekemiäni Jonah Hex -puhekuplia näihin Hurja Länsi -kupliin, niin eron huomaa selvästi. [Egmont on julkaissut kolme Jonah Hex -kokoomaa.]

Sama juttu päti Robin Hoodiin, eli halusin kääntää puhekuplat ja niiden tyylin mahdollisimman paljon alkuperäistä mukaellen. Siksipä sinne tuli vanhahtavaa tekstiä sekä paljon maalailevia adjektiiveja, kuten alkuperäisessäkin.


Robin Hoodissa tekstiä on paljon.

Robin Hood on selvästi ollut briteille tärkeä sarjakuva ja sen tekstitys on jopa 50-luvun ajan huomioon ottaen hivenen erilaista ja ehkä jollain lailla mahtipontisempaa kuin muissa sen ajan sarjiksissa.

Robin Hoodeissa yritin myös mahdollisimman tarkkaan etsiä oikeat sanat keskiaikaisille aseille, hevosen satulointi- ja valjastusosille, arvonimille (jaarli, kreivi jne.) sekä paikan nimille.

Kaiken kaikkiaan odotin mielenkiinnollla miten nykyaikana suhtaudutaan näin vanhahtavaan sarjakuvaan ja Kvaakin palaute ylitti kaikki odotukset.”

* * *

Moog Konttinen on suomentanut suuren määrän Korkeajännityksiä ja muita sarjakuvia (ks. Wikipedia). Hänen tunnetuin romaanisuomennoksensa on Anthony Burgessin Kellopeliappelsiini.


Keskustele Kvaakissa Robin Hoodista, Pulp-sarjasta ja sarjakuvien suomentamisesta.

Ks. myös Suomennoksen varjo