The Completely MAD Don Martin

[Janne Kuusinen]

Ihan kuin tämän äskettäinen ilmestyminen olisi vallan livahtanut ohi sarjakuvaväeltä?

Halvimmalla löysin Amazon.co.uk:sta, hinnaksi tuli melko tarkkaan 70 euroa. Ihan samanlainen järkäle kuin taannoinen Calvin & Hobbes -kronikka. Nyt ei kyse kuitenkaan ole ihan täydellisestä elämäntyöstä, vaan vain Pappa Martinin (1931-2000) MAD-vuosista 1956-1988. Sen jälkeenhän mies loikkasi Cracked-lehteen, piirsi siihen vuoteen 1994 saakka. Tämän jälkeen oli erinäisiä lehtiprojekteja, joista menestynein Saksassa.

Tämä kirjaduo vie taas askeleen lähemmäksi onnellisuutta, se on sitä, mitä lupaa ja mitä on lupa odottaa. Pikku kiinalaiset ovat painaneet kaikki Martinin MAD-hullutukset laadukkaalle paperille, ulkoasussa ei moitteen sijaa löy'y, ei taitossa liioin.

Tähän pitkään odotettuun tribuuttiin kirjoittaneet kollegat vakuuttavat kilvan Don Martinin olleen erittäin hiljainen, komea mies. Kertomatta jää, miksi Martin jätti MADin, mikä hieman jää vaivaamaan. No, ymmärrän, ettei omaa pesää liata. Ja helpostihan faktat saa netistä poimittua. Miestä olivat alkaneet ajan mittaan kalvaa MADin omimat tekijänoikeudet ja provikat. Ilmeisesti lehti ei ollut tarpeeksi kiitollinen työnantaja yli 30 vuotta töissä olleelle legendalle.

Martinin ura alkaa runsaammalla viivalla, tyyli vakiintuu kohdalleen vasta 60-luvun kuluessa, kuten myös ne kuuluisat ääniefektit. Varhaiset jutut ovat yllättävän synkkäsävyisiä: Martin kuulemma sai erivapauden ottaa esille asioita, joita muut MAD-artistit eivät uskaltaneet tai saaneet.

Vastaavasti tuotannon jälkipuoliskon huumori oli paljon enemmän perinteistä kuin mitä muistin. Monet nerokkaat vitsit olin nauranut puhki jo teininä. Osa ei käänny suomeksi, joten ne ovat useimmille suomalaisille ensimmäistä kertaa tarjolla näissä kirjoissa. Mukana on paljon vitsejä, joita varmaan Martin itsekin on pitänyt ääliömäisen typerinä, mutta pelastajana toimii aina Martinin erinomainen piirustus-, ajoitus-, variointi- ja sommittelutaito, jonka meikäläinenkin huomasi vasta nyt.

Kronikan ainoa miinuspuoli liittyy käsikirjoittajatietojen puutteeseen. Vasta loppupuolella myös ideoijat mainitaan järjestään strippien yhteydessä. Martin itse on käsikirjoittanut juttujaan häkellyttävän vähän, ilmeisesti myös 60-70-80 -luvuilla. Yllätys ei liene se, että Duck Edwing on vastaavasti käsikirjoittanut Martinille huomattavan paljon.

Kirjat kiteyttävät hyvin: Martin on sarjakuvamuotoisen animaatiotaiteen mestari. Itse rakastan Martinin töitä myös siksi, että hän kuvaa ihmiset rumina, hassuina ja pirun ilkeinä. Juuri sellaisina kuin mitä he ovat oikeastikin!

Sarjakuvaväen yksi tärkeimmistä elämäntehtävistä on varmistaa se, ettei koskaan synny sukupolvea, joka kysyy, että kuka hitto on Don Martin?

[Lurker]

Don Martin -lehti ilmestyi myös Suomessa vuosina 1990-1991. Sitä löytyy joskus vieläkin divareitten 20 sentin laareista...

[Janne Kuusinen]

Noita lehtiä kannattaa mielestäni kerätä vielä nyt, kun niitä löytyy. Itse huomasin, että lehden kohdalla vallitsee ns. Jymy-ilmiö, eli tiettyjä numeroita löytyy huomattavasti helpommin kuin muita.

Vähän semmoinen kutina on myös, että jenkkikeräilijät voisivat maksaa noista jonkinnäköisiä maltaita. Suomenkielisyys vain estänee hintoja nousemasta holtittomiin keräily-sfääreihin. Ainakin eräällä Don Martin -sivustolla suomalaiset, MADin julkaisemat Don Martin -pokkarit oli mainittu jonkinasteisina harvinaisuuksina.

"Olemme yhtä eksoottisia niille kuin ne meille".

[Tuuk42]

Eihän tuo toki täysin huomaamatta ole mennyt, vaikkei olekaan tullut hankituksi.
Jenkkilän MADdenissa kun nykyisellään tuppaavat kovastikin puffaamaan uutuustuotteitaan.

Vaan vielä kun saisi yksiin kansiin ne post-MAD-jututkin, siellä lienee vielä kymmeniä helmiä joita en ole lukenut..

[Asko AA]

Vaikka tulen vääjäämättä saamaan oman kappaleeni lähiaikoina, en malta olla kysymättä, onko ko. kompliitti-opuksessa MAD-vuosien aikaina eri firmalle ohjautunut pokkarimatsku, jota Don Martin -sarjakuvalehteen sittemmin viljeltiin? Siis Kapteeni Klutzia ja muita erikoisuuksia?

[Janne Kuusinen]

Eipä muuten ollut, hyvä kun tuli puheeksi. Eli toisin sanoen, meillä suomalaisilla on helpommat saumat saada huomattavasti kattavampi Don Martin -kirjasto kuin amerikkalaisilla ystävillämme.

[Dennis]

Sopivasti tuli tilaukseni Joulun alla ja hain viime la, aikamoinen paketti, ja hyvin pakattu mm. kahden kirjan välissä välipaperi jottei kansikuvat "liimaudu" yhteen.

Sisältö on Donin Madin aikakautta, mutta nuo pokkarisarjikset uupui.

[Jyrki Vainio]

Strand Booksilla New Yorkissa käsittämättömässä 80% alennuksessa setti maksaa vain n. 20 euroa! Postikuluineenkin lienee aika hyvä diili:

http://www.strandbooks.com/app/www/p/profile/?isbn=0762430508

EDIT: ...ja kirsikkana kakun päällä, postikuluista laskuttavat vain automaattisen kaavan mukaan "ensimmäisestä kirjasta $ 6.99". Tuon järkäleen kohdalla saattaa olla hiukan harkitsematon ratkaisu. Mutta tällä matematiikalla siis setin hinnaksi postikuluineen tulisi n. 25 euroa.

[puro]

Tilasin itse hintojen/valuuttakurssien heitellessä vähän alle viiteenkymppiin Bookdepositorysta ja mielestäni tein hyvän diilin! 

[Jukka Laine]

Kvaakissa on puhuttu hipeistä useammassakin ketjussa, ja todettu että aikalaiset eivät niitä oikein osanneet kuvata sarjakuvissa.

Don Martin ei petä. MAD # 116, Jan. 1968

[Timo Ronkainen]

Huime-Banaanilegenda on sit tosiaan ihan aikalaisjuttuja. Heh.

Timo

[Jukka Laine]

Madin numero 118 olikin sitten oikein hippiteemanumero. Mukana myös Tenavat hippeinä.

[Memmil]

http://www.barnesandnoble.com/w/mads-greatest-artists-don-martin/1102954877

Tuolta näyttäis irtoovan varsin edulliseen hintaan.  Jotain poistomerkintöjä saattaapi tod näk. olla.

[VesaK]

Laitoinpa tilauksen Barnes & Noblelle. Postituskuluja tuli n. 12e eli saman verran mitä kirja maksoi. Katsotaan sitten millaisessa kuosissa Don Marttiini saapuu.

[Memmil]

Kerro sit onko paketti missä kunnossa. On toi vaan niin halpa.