Tekstauksen kirjasintyylit

[JussiP]

Onko sarjakuvan tekstauksessa käytetylle kirjasinmuodoille mitään sen tarkempaa ohjeistusta. Pläräsin läpi sarjakuvia ja netistä löytyviä fontteja ja havaitsin että ylivoimaisesti useimmiten kaikki boldattu teksti on myös kursiivilla. Pelkkää boldausta tai kursivointia näkee hyvin harvoin. Etenkin jenkkipuolella tämä näyttäisi olevan vahvana, esim 100 Bullets, Understanding Comics jne. Poikkeuksen näyttäisi tälläkin saralla tekevän Calvin & Hobbes, joka käyttää kaikkia tyylejä ristiin, kuitenkin tietyllä omalla sisäisellä logiikallaan.

Onko tämä näitä asioita jotka tehdään näin kun aina ennenkin on tehty vai onko tälle ohjeistusta jossain?

[JanneT]

Onko tämä näitä asioita jotka tehdään näin kun aina ennenkin on tehty vai onko tälle ohjeistusta jossain?

Jos säännön ainoa peruste on "Näin kun aina ennenkin", se on turha  Lihavointi-kursiivi on hyvä tehokeino korostukseen, mutta ei toki ainoa. Tärkeintä on että tekstityylit erottuvat selkeästi toisistaan. Yhdistelmä lienee suosittu, koska se erottaa korostetun asian tehokkaammin tekstin seasta kuin toinen tehokeino yksinään. Lihavointi-kursiivi poistaa myös tarvetta fonttikoon suurelle muuttamiselle korostettaessa, mikä mahdollistaa riviälien pitämisen tasaisina silloinkin kun sanoja korostetaan monirivisen tekstin keskeltä.

Myös Watterson käytti pääasiassa lihavointi-kursiivi-yhdistelmä, Calvin & Hobbeseissa  kursiivin merkitys korostui vielä sillä että muu teksti nojasi aavistuksen vasemmalle. Mutta kuten muillakin käsintekstaajilla, Wattersonin tekstaustyylissä oli enemmän variaatiota kuin useimmiten fonttipohjaisessa tekstissä.

Monenmoisia tekstausohjeistuksia on tullut luettua, suurin osa melko turhia. Yleisimmät nyrkkisäännöt taitavat olla että lukemisen tulee olla vaivatonta ja tekstin kestää pienentämistä, korostusten erottua riittävän selkeästi ja tekstin tulee mahtua puhekupliin helposti.

[JussiP]

Yhdistelmä lienee suosittu, koska se erottaa korostetun asian tehokkaammin tekstin seasta kuin toinen tehokeino yksinään.

Varmaankin näin, mutta välillä olisi ihan jees käyttää muutakin. Etenkin vanhat supersankarisarjakuvat (mm alkupään Spider-man) näyttävät vähän hölmöiltä, kun joka kuplan sanoista puolet on korostettu näin.

[JanneT]

Varmaankin näin, mutta välillä olisi ihan jees käyttää muutakin. Etenkin vanhat supersankarisarjakuvat (mm alkupään Spider-man) näyttävät vähän hölmöiltä, kun joka kuplan sanoista puolet on korostettu näin.

Täysin samaa mieltä. Tosin suurin ongelma supersankarisarjakuvien tekstauksessa on mielestäni ollut juuri tuo joka toisen sanan korostaminen, joka ei katoaisi mihinkään tekstaustyyliä vaihtamalla. Mutta kyllähän tuo liiallinen korostaminen todella syö itsensä. Ja tekee lukukokemuksesta piinallista.

Strippisarjakuvapuolella on kyllä käytetty melko runsaasti erilaisia korostuksia myös ilman kursiivia: esimerkiksi Peanutsin Mother Goose and Grimmin tekstaukset edustavat melko yleisiä vaihtoehtoja. Joten ei se nyt täysin yksipuolista ole. Suomennoksissakin käytetty melko paljon erilaisia korostuksia eri aikoina. Ja sitten on Pogon tapaisia sarjakuvia, jotka orginaalitekstauksellaan ovat kaikessa koreudessaan lukijalle melkoista rämpimistä. Mutta toivoa todella sopii ettei nyt konefonttien aikana ilmaisu täysin yksipuolistu lihavointi-kursiiviin. Sanon minä, joka pääasiassa käytän juuri tuota

[Reima Mäkinen]

Luulenpa että jenkkilässä vakiintunut tyyli johtuu osin siitä, että korostus on helppo tehdä vain kynää vaihtamalla. Japanissa taas ilmeisesti ei ole totuttu ollenkaan korostamaan vaan kaikki fontti on sitä samaa painokirjasinta (en ole kyllä tätä kauheesti tutkinut). No, toki siellä käytetään myös kuplien ulkopuolelle käsin kirjoitettua tekstiä joka luonnollisesti korostuu...

Mutta varsinaisesti lähdin miettimään että missäköhän ja mitenköhän ranskalaiset opettelevat tai opiskelevat tekstausta? Tuli vaan mieleen kun katsoin tätä linkkiä ihan toisessa ketjussa.

Te jotka ette pääse paikalle, näette planssit virtuaalisesti täältä

Jotensakin olen havaitsevinani monen ranskalaistekijän tekstauksessa yhtenevät,  jenkkiläisestä "huolellisen terän tiestä" tai brittiläisestä "insinööritekstauksesta" poikkeavat omanlaisensa, aika lennokkaat kirjainmuodot. Kukahan tämän tyylin aloitti? (ks. esim. Conradin tekstausjälki.)

Toki on siellä francofonisella alueella myös kallistettua gemenaa tehokkaasti hyödyntävä, selkeän tasapaksun viivan tyylinsä (ks. esim. Blake & Mortimer tai Alix), mutta unohdetaan se nyt.