Otavan Hokuto Manga

[Curtvile]

Otavan järjestämän Hoikuto Manga-kilpailun voittajatarinat ovat nyt kahtena jämäkkänä niteenä kaupoissa.
Hintapyyntöä 14,90€/osa

teemat vaihtelevat suuresti, kuten myös piirrostaso.
Lukusuunta sentään länsimainen.
Tarkempaa analyysiä lukemisen jälkeen (sarjisfestarit huomioonottaen voi viedä tavallista pidempään)

[Aura]

Hei, vau, pitää tutustua... ainakin jos on rahaa ostaa. Luulisi noita löytyvän kirjastostakin ainakin jossain vaiheessa?

[Tarkkis]

Hei, vau, pitää tutustua... ainakin jos on rahaa ostaa. Luulisi noita löytyvän kirjastostakin ainakin jossain vaiheessa?

Oli tilauslistoilla jo muutama kuukausi sitten. Itse tilasin meidän (Nöykkiön) kirjastoon molempia opuksia yhden kappaleen, luulisin muistakin kirjastoista löytyvän ihan mukavasti.

[Irene]

Mulle nämä tupsahti lehden toimituksesta. Jaa pitäisikö nämä lukeakin? Suositelkaapa kirjan parhaita paloja, manga ei ole leipälajini ja pikaplaraus kertoo että tekijät ovat melko eritasoisia.

Edit: Kehittelin ajatusta vähän pitemmälle, ja ehkä jos syksyn aikana kirjoitan jostain "nuorisoteemasta", jolloin rajalliset manganlukutaitoni riittäisivät ehkä Hokuto Mangasta kirjoittamiseen.

[rama]

Mulle nämä tupsahti lehden toimituksesta. Jaa pitäisikö nämä lukeakin? Suositelkaapa kirjan parhaita paloja, manga ei ole leipälajini ja pikaplaraus kertoo että tekijät ovat melko eritasoisia.

Olen saanut sen käsityksen että arvosteltavat kirjat yleensä luetaan. Oletko koskaan harkinnut sanan 'ei' käyttämistä jouduttuasi tilanteeseen jossa tunnet ettei kiinnostus/taito/tieto riitä?

[J. Suominen]

Suositelkaapa kirjan parhaita paloja, manga ei ole leipälajini ja pikaplaraus kertoo että tekijät ovat melko eritasoisia.

Kyllä siitä yleensä hyötyä on, että arvostelemansa teokset lukee.

Onkohan sarjakuva-arvosteleminen nyt hieman liian vaativaa puuhaa, kun ei tunnu löytyvän tahtoa lukea erilaisia sarjakuvia. Toisaalla viisasteltiin, että "kaikesta ei tarvitse tykätä" ja niin eespän... Siitä vaan skeneä haltuun. Ainakin meikän mielestä kriitikon katu-uskottavuus vaatii että lukee ja kommentoi muutakin kuin pelkkiä omia lemppareita.

Ja tällä tehdään varmasti positiivista vaikutusta kisan osallistujiinkin, kun sanomalehden täti pyytää foorumeilla muita valitsemaan kommentin arvoiset sarjat...

Kohta ryntää taas joukko ylläpitoa ja valvojia Irenen tueksi ja turvaksi, luulen ma.

[Irene]

Ollaanpa sitä nyt herkkiä! Nämähän siis päätyivät minulle siksi, että erinäiset kustantajat ovat lähetelleet julkaisujaan lehden toimitukseen ja kulttuuritoimittaja lähetti ne minulle, koska tiesi minun lukevan sarjakuvia. Mitään varmuutta siitä, että näistä koskaan lehtijuttuja tulisi, ei ole. Jos tulee, niin ilman muuta luen teokset ensin ennen kuin kirjoitan.

Yritinkin siis kysellä, mistä päin se lukeminen kannattaa aloittaa? Tämä taisi olla paha ja huono asia. Onko sitten parempi, etten lue näitä Hokutoja ollenkaan, en lehteä varten enkä oman mangatuntemukseni laajentamiseksi? Kuulostaisi siltä.

Mutta jos joku ihan oikeasti osaisi nimetä pari kolme parasta Hokuton tarinaa, olisi kynnys albumien avaamiseen huomattavasti matalampi.

[Curtvile]

Mutta jos joku ihan oikeasti osaisi nimetä pari kolme parasta Hokuton tarinaa, olisi kynnys albumien avaamiseen huomattavasti matalampi.

Ensinnäkin, kummasta kokoelmasta? Vai kolme yhteensä?
Moni Hokuton jutuista on omaan makuuni aivan liian "Kawaii!Chibii!Söpöö!TöötTööt!" mutta saattaa olla että juuri sinä löydät niistä iloa, tekemisen riemua ja syvällistä sanomaa.
Yleinen ilahduttava piirre on että näissä lyhyissä mangatarinoissa pyritään tavallista suuremmassa määrin kerronnallisuuteen toisin kuin omaelämänkerrallisuuteen.
Aina terve piirre.
Useammallakin tekijällä on potentiaalia kehittyä vakavasti otettavaksi sarjakuvantekijäksi.
Kannattaa lukea kuitenkin, koko on hämäävä. Tulee ahmittua kuten antologiat aina.
Jokin episodiluonteisuudessa nopeuttaa lukuajan.

[Irene]

Kaksi kirjaa tuolta pläjähti, samapa se kummasta aloitan. Mutta ehkä odottelen että joku tekee Kvaakkin tästä raporttia ja jatkan tutustumista sen perusteella. Aikaisempaa mangakokemusta kun on puolikkaan Emman verran eikä se innostanut jatkamaan sen pitemmälle. Mutta ainakaan minun päälläni ei vielä ole nähty "Manga lähtee lapsesta hakkaamalla" t-paitaa.

[J. Suominen]

Mutta jos joku ihan oikeasti osaisi nimetä pari kolme parasta Hokuton tarinaa, olisi kynnys albumien avaamiseen huomattavasti matalampi.

No siehä sälli oot. Otat sieltä ensimmäisen mikä miellyttää siun silmää, ja aloitat vaikka siitä. Jos siullla ei ole silmää tai näkemystä sen vertaa että sie ite tietäisit mistä sie tykkäät, ni sie oot pulassa...

Hyvinkin suomalaisen sarjakuvan kannalta tärkeimpiä ilmiöitä tämä muutakin kuin blogisarjakuvaa suoltavan nuoremman ja mangemman tekijäkaartin olemassa oleminen... Helpoimmalla olisit päässyt tsekkailemalla palkintojen jaon ja haastattelemalla parit tekijät festareilla. Ehkä jostain löytyy asiasta nettikommentaariakin, mutta toki voit pyytää jotakuta googlettamaan ne tiedonmuruset puolestasi.

[Irene]

No siehä sälli oot. Otat sieltä ensimmäisen mikä miellyttää siun silmää, ja aloitat vaikka siitä. Jos siullla ei ole silmää tai näkemystä sen vertaa että sie ite tietäisit mistä sie tykkäät, ni sie oot pulassa...

Hyvinkin suomalaisen sarjakuvan kannalta tärkeimpiä ilmiöitä tämä muutakin kuin blogisarjakuvaa suoltavan nuoremman ja mangemman tekijäkaartin olemassa oleminen... Helpoimmalla olisit päässyt tsekkailemalla palkintojen jaon ja haastattelemalla parit tekijät festareilla. Ehkä jostain löytyy asiasta nettikommentaariakin, mutta toki voit pyytää jotakuta googlettamaan ne tiedonmuruset puolestasi.

Anteeksi että edes kysyin.

[Timo Ronkainen]

Jos manga on uppo-outoa tai tuntuu vähänkin epävarmalta, kannattaa varmaan selailla ensialkuun Animeunionin ja Kupolin sivustoja, sitten lukaista vaikka Paul Gravettin pari vuotta sitten suomennettu Manga - 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa -kirja ja sen päälle vaikka Fredrick L. Schodtin pari opusta Manga Manga! ja Dreamland Japan (löytyy taatusti kirjastosta). Eiköhän niillä jo jotain aukene niin japsisarjakuvan historiasta kuin alan harrastuksestakin.
Niin, aivan totta ... valitettavaa. Joskus arvostelujen tekemiseen pitää käyttää aikaa ja vaivaa.  Onneksi on vielä Google.

Timo

[Irene]

Ettei nyt jäisi kenellekään epäselväksi, niin tässä vaiheessa en ole tekemässä mitään arvostelua, vaan vasta miettimässä, olisikohan minusta manganlukijaksi, kun en aiemmin ole oikein sisälle genreen päässyt. Ja vaikka nämä jutut jaksaisinkin lukea, ei minusta manga-arvostelijaksi varmasti vielä moneen vuoteen olisi ilman intensiivistä genreen paneutumista, mihin tosiaan ei tähän mennessä ole ihmeempiä haluja ollut. Käyn kyllä aika ajoin kaupoissa kurkkimassa mangakirjojen sisältöä, ehkä lukemiseenkin asti vielä joskus pääsee vaikka Emma jäikin kesken.

[Jiksi]

Miksei mangaa voisi lähestyä yhtä hyvin suomalaisten tekijöiden kautta?

Ei Viivi ja Wagnerkaan vaadi mitään erityistä tietopohjaa tai sarjakuvanlukutaitoa.

Hokutoon en ole tutustunut, mutta Efflorescon perusteella voisit vaikka etsiä Henna Krankkalan tarinan, kumman kirjan sivuilla se sitten luuraakaan.

[Aura]

Käyn kyllä aika ajoin kaupoissa kurkkimassa mangakirjojen sisältöä, ehkä lukemiseenkin asti vielä joskus pääsee vaikka Emma jäikin kesken.

Voihan sitä kokeilla myös lukaista Scott McCloudin mangaluotaukset teoksesta Making Comics. Vaikka se onkin suunnattu sarjakuvantekijöille niin selventänee ehkä jotain. Muuten vanhempi lukija pääsee varmasti huonommin sisään mangamaailmaan lukemalla teineille suunnattuja teoksia, varsinkin jos on ennakkoluuloja.