Katariina Katla: Metsänpeikot

[Petteri Oja]

Näemmä mihinkään ei  voi luottaa kun Curtvile ei digannut... Mikon tapaan minusta tää on harvinaisen onnistunut kotimaisen tekijän esikoisalbumi. Arvostelussa painotetaan ehkä turhankin paljon erotiikkaa, tai sitten oon vaan itse niin sen kyllästämä, ettei se tuntunut päällimmäiseltä asialta albumissa...

[Irene]

Taidatkin olla joku siveetön pårnån suurkuluttaja.

[Tuuk42]

Hei hitsit, muistan elävästä ne virhe.orgin jutut, hienoa tavaraa! 

Vaikuttaa taas kerran siltä että kaikki rahat menee pienlehtitaivaaseen, vaikka kuinka olisi kiinni lavaohjelmassa

Mikko A, kiitos jälleen hienoista kulttuuriteoista!
 

[ökpö]

Kiinnostas ostaa, saako tota jostai hyllykaupoista, eikä vaan Zum Teufelista?

[Petteri Oja]

Kiinnostas ostaa, saako tota jostai hyllykaupoista, eikä vaan Zum Teufelista?

Valitse noista sen mukaan, missä päin asut:

Turussa siis löytyy underground ullakolta / Zum Teufelilta ja Tampereella Makedonia ja Lukulaari. Hesassa Fennica. Lisää myyntipaikkoja tulossa. Lahdessa pian Le Superfly.

[katariina katla]

köh... metsänpeikkojen tekijän ominaisuudessa katsoin tarpeelliseksi sanoa muutaman lauseen albumista.

kyllä, tarinan naispäähenkilö olen minä itse, tosin hieman karsittujen tatuointien kanssa, sillä en vain jaksanut piirtää niitä kaikkia joka saatanan ruutuun. ja alkupäähän olisi pitänyt lisäillä kokoajan uusia, sillä albumin piirtämiseen kului kaksi ja puoli vuotta ja sinä aikana tatuointeja ja lävistyksiä kerkesi siunaantumaan muutamia uusia. minun itserakkauttani voi käydä ihailemassa www.bodymodifications.net sivustolla, jossa nimimerkkini on korpinmieli.

ja kyseessä on tosiaan ensimmäinen täysipitkä albumini, sekä ensimmäinen ylipäätänsä "oikeasti" julkaistu sarjakuvani. siis jos niitä muutamia virhe.org:ssa ja tuntemattomassa maassa julkaistuja ei lasketa.

aloitin metsänpeikot -albumin vailla sen suurempaa juonisuunnitelmaa tarkoituksenani lähinnä tehdä vain lyhyehkö tarina, jossa nussitaan peikkoa.
jotenkin kunnianhimo iski, ja päätin venyttää tarinan koko albumin mittaiseksi.
ja ainakin omasta mielestäni juonen kehittelemisen aloittaminen vasta ensimmäisten sivujen piirtämisen jälkeen valitettavasti näkyy. olin piirtänyt tarinan jo varsin pitkälle, ennenkuin se mitä lopussa tapahtuu ja mihin kaikki päättyy selvisi itsellenikään. moni puhekupla on kärsinyt varsin radikaaleja muutoksia juonen käänteiden vaihdellessa.

itseasiassa olen todella yllättynyt "metsänpeikkojen" saamasta positiivisesta palautteesta, sillä itse tekijänä olen luonnollisestikin aivan liian selvillä albumin puutteista. monia asioita osaisi tehdä nyt paremmin, mutta pyrin korjaamaan asiat seuraavaan luomukseen. itseasiassa negatiivinen ja rakentava kritiikki ovat aina itsensä kehittämisen kannalta hedelmällisempiä kuin yleetön hehkutus ja "ihan kiva" kommentit.
tällähetkellä on työn alla eroottisista sarjakuvanovelleista koostuva albumi, jossa haluan kokeilla erilaisia tekniikoita ja piirustustyylejä. ja sitäpaitsi eroottisissa novelleissa on se lyömätön etu, ettei juoneen tarvi turhia panostaa.

[ökpö]

Raahustin sitten puolikuolleena väsymyksestä Fennicaan ihan varta vasten hakeen Metsänpeikot sieltä. Tiskin takaa myivät, eivät sentään alta.

Olen iloisesti yllättynyt siitä että Suomessa tehdään tämmöistä eroottista sarjakuvaa, missä on jopa tarina. Itsestänikin Hiltusen ja Sinisalon metsänpeikot on olleet hyvin seksikkäitä otuksia ja siksi olin tästä sarjiksesta iloissani kun Irene minulle siitä irkissä kertoi.

Jälkihän oli sitten loppujen lopuksi hyvin vaihtelevaa. Mietin jälkeenpäin onko ensimmäiset sivut ehkä piirretty myöhemmin kuin muut, niiden piirrosjälki oli hienoa. Myöhemmin se hieman hajoaa. Tarina sinänsä olisi kiintoisa, mutta se kerrotaan hieman kömpelösti. Repliikkejä on liikaa, ja ne ovat kankeita.

Lieneekö vain kyse omista mieltymyksistäni tämmöisissä fantasioissa, että jäin kaipaamaan enemmän ristiriitoja ja "toiseutta". Panosuhde metsänpeikon kanssa olisi kuitenkin ensiluokkainen tilaisuus kirjoittaa tosi raju, seksikäs ja villi tarina, mistä arkiset parisuhdepohdiskelut olisivat kaukana. Sen sijaan hahmojen välinen dynamiikka meni nyt loppua kohden jotenkin tosi arkiseksi. Peikoista vain Temor säilytti epäinhimillisyyttään. Siksi Temor varmaan myös kiinnosti minua eniten, ennen äkillistä katoamistaan tarinasta.

Mutta vaikka nyt tässä kritisoinkin, niin kuitenkin lopputulema on, että tosi jees kun joku tämmöstä tekee, ja saa tehdä lisää. Metsänpeikoista näkyy kunnianhimo ja aito taipumus aiheeseen. Kyllä mää tätä mieluusti ostan ja luen. Kannustan!

//edit: niin, oli Metsänpeikoista mulle vielä se ilo, että aloin tänään pitkästä aikaa piirtää jumissa ollutta sarjisprojektiani. Tuli semmonen olo että kyllä määki vielä. \o/

[hannhell]

Minua häiritsi se, että vaikutteet (Hiltusen Ontot Kukkulat) on vähän liiankin näkösällä, omaperäisyyttä piirrostyyliin enempi, maybe?
Ja tekstitys haittas  myös,  jotensakin pieni fontti .....

[Lönkka]

Aika lailla täpinöissä ollut Hiltunen tota esitteli minulle Ropeconissa ja en kerennyt kuin ihan pikaisesti pläräämään.

Valitettavasti en löytänyt Katariinaa conista eli jäi siten ostamatta, joten hieno homma jos alppua sitten saa sarjisfestareilta.

[Tuukka]

Ostoslistalle taitaa mennä tämäkin. Joo-o, kovasti vaikuttaisi siltä, että meikäläisen ruokabudjetti palaa pienlehtitaivaaseen...

Näkkäriä pakotatte syömään, pannahiset 

[VesaK]

Ostettu on, ei vielä luettu. Kommentoidaan sitten: Fontti oli äärimmäisen ohkaista ja pientä, ainakin näin sokea vanha ihminen tarvitsee hyvin valaistun tilan että jaksaa tihrustella. Juonessa on tosiaan aavistus Onttoja kukkuloita, ja selvästi myös "Ennen päivänlaskua ei voi" on luettu, muutenhan kyse on hyvin toteutetusta seksifantasiasta - paljon muuta kuin köyrimistä ja eroottista poseerausta ei albumissa ole. Eiköhän loppuratkaisukin arvaudu hyvissä ajoin.