Vuoden 2011 parhaat willerit

[Cheyenne]

Tällä kertaa oli useita melko tasaväkisiä kandidaatteja (=hyviä tarinoita!). Pikku pohdinnan jälkeen ääni lähti Suurelle janolle. Kuvakerrontaansa kiitettävästi monipuolistanut Civitelli piirtää ehkä paremmin kuin koskaan eikä Manfredin perinteitä vaaliva tarinakaan jättänyt kylmäksi. Nautittava ja pätevä kokonaisuus.

Kaiken kaikkiaan voi todeta että 2010 oli ihan mallikas Tex-vuosi.

[Victorio]

Kuolleen miehen käsi ottaa ykkössijan. Tiikerin kynsi ja Mies Baltimoresta seuraavat perässä. Ei nää ihan sitä kuitenkaan olleet mitä yheksänkymmentä luvulla oli parhaimmillaan.

Maxeja vuodelta 2010 en ole vielä ehtinyt lukea enkä analysoida, äänestän niitä sitten maxi tex äänestyksessä, jos taso riittää. Ilmeisesti viikatemiehen tiellä on kovemman tason tarina! Kommenttien perusteella.

Seikkailu Cedar Minesissä oli 2010 vuoden pokkareissa huonoin tarina.

Onko muuten 2000 luvun paras tex äänestystä olemassa Itse äänestän vuodelta 2002 Mefisto tarinan 2000 luvun parhaaksi

[Janne]

Onko muuten 2000 luvun paras tex äänestystä olemassa Itse äänestän vuodelta 2002 Mefisto tarinan 2000 luvun parhaaksi

Eiköhän näitä äänestyksiä ala olla tarpeeksi. Paras Tex-äänestyksessä selviää samalla kunkin vuosikymmenen parhaat tarinat. Mefisto! on siellä saanut vain yhden äänet, vaikka muuten 2000-luku jyrää.

[The Spirit]

Kuolleen miehen käsi oli paras. Manfredin ja Faracin tarinat olivat myös kiinnostavia ja kelpo seikkailuja, mutta Nizzin kolme ala-arvoista ja innotonta tarinaa latisti kyllä tämän vuosikerran aika pahasti. Toivottavasti Nizzi ei enää kirjoittele kauaa Willeriä, kun kynä on tylsynyt noin pahasti.

[Janne]

Kuolleen miehen käsi oli paras. Manfredin ja Faracin tarinat olivat myös kiinnostavia ja kelpo seikkailuja, mutta Nizzin kolme ala-arvoista ja innotonta tarinaa latisti kyllä tämän vuosikerran aika pahasti. Toivottavasti Nizzi ei enää kirjoittele kauaa Willeriä, kun kynä on tylsynyt noin pahasti.

Nizzihän on irtisanoutunut kirjoittajan hommista jo jokin aika sitten. Vielä olisi muutama tarina tuloillaan plus jokunen vanhempi almanacco-sarjassa julkaistu juttu sekä Seijasin pirtämä suuralbumi, joka viitisen vuotta sitten hyllytettiin.

[Cheyenne]

Vuoden 2010 äänestys on paketissa, ja kaksi tarinaa nousi ylitse muiden. Lopulliset tulokset:

1.     Kuolleen miehen käsi   (Boselli-Font)     9
2.     Viikatemiehen tiellä   (Maxi Tex, Segura-Ortiz)     6
3.     Kuubalainen veri kuohuu   (Suuralbumi, Nolitta-Boselli-Suarez)     2
4.     Mies Baltimoresta   (Faraci-Bruzzo)     1
        Suuri jano   (Manfredi-Civitelli)     1
        Tiikerin kynsi   (Nizzi-Venturi)     1


Samalla on avattu äänestys vuoden 2011 parhaista tarinoista!

Tämä käy hyvästä treenistä presidentin vaaleja varten (vaiko toisinpäin...), joten kaikki vain pohtimaan omia suosikkeja ja vaikuttamaan, hep!

[Janne]

Uuh, vaikea valita. Jotenkin tuntuu, että mikään ei kokonnut ihan kirkkaimpaan mestariluokkaan. Hyviä tarinoita silti oilkein kunnon liuta. Pohjoisen susipaholaiset oli aiheeltan ja kuvitukseltaan aivan huippua. Tosi tehokas rykäisy. Mutta liian täyteen ahdettu. Mitä ihmettä Boselli on ajatellut tunkiessaan tämän kaiken yhteen pokkariin? Kolme pokkaria olisi ollut justiinkin sopiva.

Vegasin lainvalvojat oli alusta loppuun kerrassaan huikea kuvitusta myöten. Pikkaisen vierastin yletöntä verenvuodatusta. Mutta miksi en vuoden loppuessa muistanut koko tarinaa olevankaan?

Sekä Aavikon laki että Mescaslero Station ovat molemmat kerrassaan mainioita yhden pokkarin tarinoita. Juuri sopivasti tapahtumia vaadittuun sivumäärään. Jännitystäkin riitti. Jostain syystä tykkäsin Mescalero Stationista enemmän. Ehkä siksi, että se oli Nizziltä todella miellyttävä yllätys.

Likaiset univormut oli vuodelle oivallinen päätös. Ticci on upea kuvittaja! Tämä olisi ollut minun suosikki ilman yhtä seikkaa. Tarinan alussa näytetty alkoholisoitunut Majuri Newman oli epäkelpo päästä varpaisiin ja juuri hän oli ajanut nuoren luutnantin rötösten tielle. Hän olisi ansainnut rangaistuksensa, mutta mitään ei tapahtunut. Tarina olisi saanut paljon paremman lopetuksen, jos Tex olisi palannut linnakkeeseen, kenties kyseinen luutnantti mukanaan, ja pistänyt majurin vastaamaan teoistaan. Nyt lopetuksesta jäi vähän pettynyt maku eikä se siksi saanut ääntäni.

Suuralbumi oli taas kerran oivallinen. Mutta ei se kohonnut ihan minun suosikikseni. Lopulta arvoin Mescalero Stationin ja Vegasin lainvalvojien välillä. Jälkimmäinen näistä ehkä parhaiten täyttää mestariteoksen kriteerit ja on ehdottomasti välittömän uudelleen lukemisen arvoinen. Sille ääneni!

EDIT. Unohdin kommentoida Helvetillistä jahtia, joka myös oli mainio tarina. Siinä oli hyvä aihe, mutta jotenkin tuntuu, että Boselli hukkasi matkan aikana muutaman langanpään. Se oli rutiinisuoritus, ei hyvä eikä huono.

[seppo-setä]

Ääni Pohjoisen susipaholaisille. Ticci, Ticci ja Ticci! Tarinassa oli kyllä vaikutteita Antonio Banderasin elokuvasta 13 soturi...

[The Spirit]

Piti ihan lukea uudempaan kertaan nuo vuoden 2011 lehdet, ettei vain tule vahingossa äänestettyä väärin, on sen verran tasaisen hyvä vuosikerta kyseessä. Toisin kuin edellisvuonna, nyt ei erottunut niin selkeästi yhtä parasta seikkailua, mutta toisaalta ei ollut pahoja mahalaskujakaan.

Lopulta omaksi suosikiksi siivilöityi vuoden ensimmäinen tarina eli Rujun ja Garcia Seijaksen Tulikoe, jossa poikansa menettänyt Ranger ottaa lain omiin käsiinsä ja lähtee koston tielle, jossa syyttömätkin saavat "osansa". Lopun yllättävä, mutta uskottava juonitwisteri vielä pisteenä iin päällä.

Garcia Seijaksen paksuhko ja tarkkaan harkittu viiva tuo minulle aina mieleen Denis McLoughlinin korkkareiden puolelta. Ehkä muut eivät näe tätä yhteyttä, mutta hienoa jälkeä kaikin puolin.

[Victorio]

Sierra Vistan salaisuus oli tällä kertaa selvähkö ykkönen.

[ilmari]

Äänestin Pohjoisen susipaholaisia. Se oli viime vuoden tarinoista ainoa, joka kunnolla säväytti. Lyhyydestään huolimatta (tai ehkä juuri sen takia?) tarina nousi korkealle tasolle; ehdottomasti yksi parhaista lukemistani 110-sivuisista tarinoista koskaan.

Tarina itsessään oli jännittävä ja vihulaiset olivat paria astetta normi-pistoleroja kammottavampia. Tietysti täytyy hehkuttaa myös Ticcin taidetta, onhan tuo ihan mainiota!

Muita ihan hyviä tarinoita viime vuoden perussarjasta olivat Tulikoe, Vegasin lainvalvojat, Aavikon laki, Helvetillinen jahti, Mescalero Station ja Likaiset univormut. Postivaunujen ryöstö oli ok, kun taas Capitan Blanco, Nahkakasvot ja Sierra Vistan salaisuus olivat kehnohkoja.

Karavaani Oregoniin oli tasokas suuralbumi ja maxista Karibian verikoirat tykkäsin myös. Vuoren vartijaa puolestaan en ole vielä edes lukenut.     

[Janne]

Minua on alkanut arveluttaa tuo oma suosikkini Vegasin lainvalvojat. Hieno tarinahan se on, mutta yksi asia siinä on alkanut vaivata. Nimittäin Mastantuonon Tex. Texistä puuttuu kaikki ironisuus ja huumori, joka silloin tällöin mukavasti rikastuttaa tarinoita. Mastantuonon Tex muistuttaa ilmeestään kuvasta toiseen ahdistunutta supersankaria. Mutta koska ääntä ei voi vaihtaa, pitäydyn tässä.