Comics Code ja Eurooppa

[envis]

Lykkään tän nyt tälle alueelle.

Mites tuo Jenkkilän Comics Code, onko se pahemmin vaikuttanut muun maailman sarjakuvatuotannon sisältöihin? (Lähinnä siis Euroopan.) Onkohan asiasta olemassa mitään kirjallisuutta? Saa sanoa myös oman näppituntumamielipiteensä.

[JJ Naas]

Amerikkalaiset underground -sarjakuvathan ovat tavallaan Comics Coden johdannaisia, eli CC:n vastustuksesta syntyneet, ja nehän ovat vaikuttaneet vaikkapa suomalaiseen alternative -sarjakuvaan hyvin paljon.

(Asian voi varmasti ajatella myös näin päin.)

[Rovio]

Comics code on taas yksi osoitus Amerikkalaisten typeryydestä. Varmaan ainut asia mitä ameriikassa sensuroidaan on sarjakuvat.

[Lurker]

Comics code on taas yksi osoitus Amerikkalaisten typeryydestä. Varmaan ainut asia mitä ameriikassa sensuroidaan on sarjakuvat.

Katso Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Comics_Code_Authority

Yllättävää kyllä, DC:n Johnny DC ja DC Universe -lehdet alistetaan yhä CCA:lle.

[Duckster]

Comics code on taas yksi osoitus Amerikkalaisten typeryydestä. Varmaan ainut asia mitä ameriikassa sensuroidaan on sarjakuvat.

Tottakai niitä sensuroidaan, ne ovat haitallisia meidän mielelle. Tee jotakin kehittävää.
Esim: Katso tänään vaikka Terminator 2

[VesaK]

Comics code on taas yksi osoitus Amerikkalaisten typeryydestä. Varmaan ainut asia mitä ameriikassa sensuroidaan on sarjakuvat.

No ei. Melkeinpä päinvastoin. Esimerkiksi USA:n Blockbuster -videoliikkeistä ei voi vuokrata K-18 elokuvia laisinkaan, ja lievemmänkin ikärajan saaneita voidaan "pyynnöstä" editoida perheviihteeksi sopiviksi.
http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/tietokirjat/nologo0111.html

Mutta Comics Code niin, se siis ei ollut mikään valtiollinen instanssi, vaan kustantajien itsensä - pakon edessä - käyttöön ottama normisto. Ilman CC-merkkiä olevaa lehteä (poislukien peruslastensarjakuvat) ei otettu myymälälevitykseen lainkaan. Code teki sarjakuvantekijöistä kekseliäämpiä ja aiheutti sen paineen joka Undergroundina purkautui. Sensuuri koski vain B5-eli Aku Ankka -kokoisia lehtiä, jotka luokiteltiin automaatisesti lapsille suunnatuksi sarjakuvaksi. Aikakauslehtikokoisiin julkaisuihin CC ei koskenut. Järjestelmä mureni lähes lopullisesti 80-luvulla, kun lehtien levityskanavat muuttuivat ja syntyi sarjakuvakaupppaketjuja, joita ei haitannut vaikkei lehteä olisi ennakkotarkistettu. Sääntöjä myös lievennettiin. Sehän on toki selvää, ettei kaikki sensurointi ole USAssa sarjakuvistakaan poistunut, katsokaa vaikka Heavy Metal -lehteä ja sen "strategisesti" sijoitettuja puhekuplia.

Euroopassa Comics Code ei erityisesti vaikuttanut, mutta toki esim. Ranskassa ja Belgiassa vallitsi Katolisen kirkon sensuuri (vaikutti varsinkin Dupuisin tuotantoon). Meillä taas Rautakirja alias R-kioskit ovat saattaneet puuttua lehtien sisältöön (Myrkky). 1970-luvulla Akuja sekä AA:n taskukirjoja silvottiin ja siivottiin esim. Karhukoplalta aseet pois ym. moraalittomuuudet Tanskassa.      

[Antti Vainio]

Eikös Jymy ja Huuli aiheuttanut meilläkin jotain sensurointitoiomenpiteitä, lähinnä levittäjien taholta?

[Rovio]

Aku Ankkaa sensuroidaan? Tyhmin juttu mitä olen tällä viikolla kuullut. Saako karhukopla sitten joissain maissa käyttää aseita?

[Timo Ronkainen]

Aku Ankkaa sensuroidaan? Tyhmin juttu mitä olen tällä viikolla kuullut. Saako karhukopla sitten joissain maissa käyttää aseita?

Ei sensuroida tai sensuroitu - kovinkaan paljon siis. Eli Western -yhtiön tuottamat (ja Dellin julkaisemat) Disney-lehdet eivät olleet Comics Coden alaisia. Western-Dell -lehdissä julkaistiin Approved by Comics Code -merkin sijaan ns. "Dellin vakuutus vanhemmille" (usein takasivulla), jossa vannottiin Dellin sarjakuvien olevan tervehenkistä viihdettä ja kaikenikäisille lapsille sopivaa. Ymmärtääkseni missään Dellin lehdessä ei ollut CC:n leimaa.

Mutta siis siitä miten tuo vaikutti esim Suomessa julkaistuihin sarjoihin? No, esim EC:n kauhu- ja rikoslehtiä ei meillä 1950-luvulla julkaistu - eikä muitakaan saman tyylin julkaisuja.
Itseasiassa kun Valituissa Paloissa julkaistiin Werthamin kirjasta lyhennelmä suomeksi, ei kääntäjä oikein tiennyt mistä siinä oli kyse. Otsikossa puhuttiin "huonoista jännäreistä".  Käännös käyttää termiä jännityskuvalehdet. "Milloin huomaamm ala-arvoisten 'jännärien' aiheuttaman turmion? - huonot 'jännärit' ja nuorisorikollisuus". Valitut Palat heinäkuu 1954. Jutun pohjalta kustantajat varmaan osasivat varoa moisten julkaisuun ryhtymistä - sarjakuvista keskusteltiin kriittisesti mm. Ruotsissa juuri tuon Werthamin kirjan vuoksi. Rikos- kauhu- ja scifi-aiheiden sijaan tuli italialainen Pecos Bill, englantilainen Korkeajännitys ja sitten USA:sta Kuvitetut Klassikot.

Timo

[V3§a V1tikain3n]

Aku Ankkaa sensuroidaan? Tyhmin juttu mitä olen tällä viikolla kuullut. Saako karhukopla sitten joissain maissa käyttää aseita?

Sensuroitiin. Kun etsii alkupään taskukirjoista kohtauksia joissa Ankat, rosvot tai poliisit osoittelevat  toisiaan sormilla, huomaat että konstuilla on asekotelo auki ja etusormi on piirretty huonosti ja eripaksuisella tussilla kuin koko muu käsi.

Erityisen hauskaa on, kun sormella osoitetaan pakenevaa autoa ja pamahdukset on unohdettu sensuroida. Laukaus, laukaus, sarrrjakuva! Joku voisi etsiä näiitä tuonne hauskin ruutu -treadiin.

[Kapteeni Kenguru]

Kun etsii alkupään taskukirjoista kohtauksia joissa Ankat, rosvot tai poliisit osoittelevat  toisiaan sormilla, huomaat että konstuilla on asekotelo auki ja etusormi on piirretty huonosti ja eripaksuisella tussilla kuin koko muu käsi.

Entä mikäs tarina se olikaan, jossa Mikki ja Eka yrittivät auttaa Hessua saamaan perintönsä? Testamentin ehtona oli, että Hessun piti saada Sukkeli-kokoelma täydelliseksi. Sukkeli oli suomennetussa sarjassa suklaamakeinen, mutta alun perin kyse oli ilmeisesti savukkeista.

Se oli vielä mennyt läpi että Hessun setä sytytti nojatuolissa sätkän ja tokaisi "..ja jälkiruuaksi suklaamakeinen, aah! Tässä poikaseni, ota tyhjä kotelo."
Kuten myös se, että kaupan ulkopuolella oli mainos, jossa inkkaripäälliköllä oli kädessään sikareita.
Mutta Eka Vekaran ketjupolttokohtaus oli ollut jollekin liikaa, ja kadulla käryävät tumpit oli uudelleenpiirretty epämääräisiksi mustiksi sykkeröiksi.

Näistähän voisi vaikka perustaa uuden ketjun; "Sensuroinnit Akun Taskukirjoissa".

[Jari Lehtinen]

Näistähän voisi vaikka perustaa uuden ketjun; "Sensuroinnit Akun Taskukirjoissa".

Perunamaahan piti saada juuri tuollainen artikkeli, mutta mistä mahtoi johtua, että se ei sitten koskaan tullut valmiiksi asti. Hra Isokanalla on oikein ansiokas saksalainen teos, joka keskittyy juuri tähän aiheeseen.

Huumoria sinänsä. Tarinassa, jossa Karhukopla varustaa Roopelle panssariauton, originaalissa osoitetaan panssariseinien lujuutta ampumalla sitä kohti. Muokatussa versiossa seinien lujuutta koetellaan - kepakolla.
Lujaa tekoa! Halko ei mene läpi!

[Jukka Laine]

50-luvulla julkaistiin Akkiksessa Huli ja Vili -sarja jossa viimeisessä ruudussa Hirmu-kissa karkotettiin maasta potkaisemalla. Sarja tapahtui vielä Tuhkimon linnassa, ei siis Mummo Ankan luona.

70-luvun uudelleenjulkaisussa potkaisevat sotilaat oli muutettu lukemaan julistusta että kuninkaan määräyksestä kissojen on tästedes käytettävä kuonokoppaa.

[V3§a V1tikain3n]

50-luvulla julkaistiin Akkiksessa Huli ja Vili -sarja jossa viimeisessä ruudussa Hirmu-kissa karkotettiin maasta potkaisemalla. Sarja tapahtui vielä Tuhkimon linnassa, ei siis Mummo Ankan luona.

70-luvun uudelleenjulkaisussa potkaisevat sotilaat oli muutettu lukemaan julistusta että kuninkaan määräyksestä kissojen on tästedes käytettävä kuonokoppaa.

Sama taisi koskea karhukoplaa, jota alunperin lyötiin penkillä makuullaan laudalla perseelle, mutta uudessa versiossa pojjaat makasivat penkillä kuunnellen tuomion lukua!

[Kapteeni Kenguru]

Sama taisi koskea karhukoplaa, jota alunperin lyötiin penkillä makuullaan laudalla perseelle, mutta uudessa versiossa pojjaat makasivat penkillä kuunnellen tuomion lukua!

Tuokin tapahtui 70-luvulla ja tapaus mainitaan myös jossakin sarjakuvista kertovassa tietoteoksessa oikein kuvien kanssa. Itse juttua en muistaakseni ole missään kokonaan lukenut.