Comics Code ja Eurooppa

[isokana]

Näistähän voisi vaikka perustaa uuden ketjun; "Sensuroinnit Akun Taskukirjoissa".

Perunamaahan piti saada juuri tuollainen artikkeli, mutta mistä mahtoi johtua, että se ei sitten koskaan tullut valmiiksi asti. Hra Isokanalla on oikein ansiokas saksalainen teos, joka keskittyy juuri tähän aiheeseen.

Hra Isokana kirjoitti jopa kyseisen sensuuriteoksen tekijällä pyytäen lupaa käyttää skannauksia kirjasta kyseisessä artikkelissa. Lupa tuli. Tämä tapahtui noin vuonna 2002. Ei hyvältä näytä. Syyt artikkelin keskeneräisyyteen ovat jo kadonneet kuluneen ajan myötä. Ehkä jonain päivänä...

Lohdutukseksi voin vain tarjota tekstitiedoston, johon keräsin kyseisestä kirjasta taskareihin liittyvät kohdat. Teoshan on nimeltään "Ehapa durchleuchtet" (Ehapa läpivalaistuna, Ehapa on Saksan Disney-julkaisija) ja sen on kirjoittanut Boemund von Hunoltstein. Teos on julkaistu numerolla 34 saksalaisen Disney-fanzine Der Donaldistin erikoisjulkaisusarjassa. Näyttäisi olevan jo loppuunmyyty, valitettavasti. Kirjassa on toki pureuduttu myös viikottaisen ankkalehden sensurointeihin, mutta niistä en ole tarkempaa erittelyä tehnyt.

[Justus]

Taskarissa  nro 6. kloonattu paha (Huaa!) Roope uhkaa Akua sormella. Sarjan nimi on Roopen kaksoisolento. elle Pelottoman käänteiskone tekee klooneista peilikuvia. Aku on puolikuollut pelosta kun Roope osoittaa häntä sormellaan ja uhkaa tappaa Akun. P Asetta Roopella ei kuitenkaan ole.

"Ei laukausta?" Sanoo Tupu vielä.

[Severi]

 
Brysselin (Euroopan?) moraalinvartijoilla "Association Européenne des Editeurs de Publication pour la Jeunesse" (Euroopan nuorisojulkaisujen toimittajien yhdistys) oli oma sinettinsä (jonka kopsasin Huibrecht van Opstalin kaikin puolin mainiosta kirjasta "TRACÉ RG - Le Phénomène HERGÉ").
 
Oheinen Europressjunior (toisinaan myös Europress Junior) logo kertoo että "Tämä nuortenlehti noudattaa moraalikoodia". Kyseinen leima oli hollanninkielisessä Tintin lehden vastineessa "Kuifje Weekblad"issa 1960 luvun alusta. Nähtävästi logosta oli jonkinlainen lukijakilpailu Tintin lehdessä vuosina 1962 ja 1963.
 
Myös saksalainen Ehapa (Egmont Harald Petersen) kustantamo lisäsi logon Superman, Micky Maus ja MV Comix -lehtiinsä 60 -luvun alussa. Samoin Zoomin saksankielinen esikuva ZACK on käyttänyt vastaavaa logoa vielä 70 -luvulla, tiettävästi numeroon 24/1975 asti.
 
Käsittääkseni ainakin alkujaan Saksan kustantajien edustaja "Association ...  Jeunesse" -yhdistyksessä oli Ehapan toimitusjohtajana vuodesta 1972 vuoteen 1988  toiminut Adolf Kabatek (1931 - 1997). Hän oli muiden maiden edustajien kanssa laatimassa moraalikoodistoa, Europressjunioria, mitä kaikkien kustantajien, piirtäjien ja kirjoittajien tuli noudattaa. 
 
http://www.duckipedia.de/index.php5?title=Code_Moral_Europress_Junior
 
Europressjunior yhteyksissä Kabatek tutustui Georges Dargaud:iin jolta sai Saksan oikeudet Asterixiin. Hän tunsi läheisesti myös Goscinnyn ja Uderzon.
 
Oliko siis Suomen edustaja kenties joku Sanomista kun yhtiö julkaisi myöhemmin Asterixia? Mikäli suomalaista edustajaa "Association ...  Jeunesse" -yhdistyksessä edes oli.
 
Ja mitähän ko. yhdistykselle nykyään kuuluu?
 
 
 
PS
 Suomalaisesta Comics Code sinetin käytöstä Toimintasankarit -osion alta löytyvässä ketjussa "Comics Coden tulkitseminen".
 

[hdc]

Comics Coden vaikutuksesta Eurooppaan heittelen mututuntuma-ajatuksia että saattoi myös vaikuttaa esim. italialaiseen sarjakuvatuotantoon. Eli kun ensin oli sodan jälkeen tuotu Ameriikoista sarjakuvia ja sen jälkeen alettu siivota niitä, niin sen ohella että oli aloitettu oma ankkatuotanto niin alettiin omatoimisemmiksi myös kioskijännäriviihteen kanssa kun niiden tuotanto USAssa tyrehtyi täysin. Eli tuli näitä Diabolikeja, Pratteja, Crepaxeja yms. jotka kävivät kaupaksi suht rankoillakin jutuilla kun kilpailijat päättivät poistua omaehtoisesti markkinoilta.

Muuten olisi kyllä kiinnostava kuulla enemmän sarjakuvasensuurista Euroopassa, CC on kuitenkin aika hyvin dokumentoitu ja toisaalta paljon järjestelmällisempi ja näkyvämpi kuin mitä tällä puolen Atlanttia tapahtui.