Crisis on infinite Earths

[Veli Loponen]

Tänään toi lähettipoika ebay -ostoksen. Kaikki kaksitoista Crisis lehteä (lähti vielä suht halvalla, postikulujen kanssa n. 3 e/lehti).
Tuossa lukaisinkin ensimmäisen numeron jo ja vaikutti ihan kivalta. Luultavasti vielä kivemmaksi muuttuu, kun tulee eteen Ordwayn tussaamat osat (Giordano on kyllä hyvä tussaaja, mutta en oikein ikinä ole tykännyt hänen tussauksestaan). Samalla olen muistellut Teriksissä olleita vihjeitä Crisis -tarinaan (ainakin joissain -86 vuoden lehdissä Monitori ja Lyla esiintyivät). Ilmeisesti Crisis oli siis laajempi cross-overi?

Mutta löytyykös täältä Crisiksen lukijoita? Moniko on uskaltautunut tarttua tähän DC universumin "salattuihin sotiin". Mieletön määrä hahmoja ja tapahtumia. Saas nähdä, miten hyvin Marv on onnistunut välttämään pateettisuuden aallokot...

[Petteri Oja]

Crisis on jo pitkään keikkunut ostoslistan kärkipäässä, mutta vielä ei ole tullut aika. Vuoden -86 Teriksissä kiusattiin sillä niin paljon, että jo pelkästään sen takia tarina pitäisi lukea. Esimerkiksi numeroiden 8-9/86 pitkän Luthor-jutun loppu"ratkaisussa" Lex häviää jonnekin pyörteeseen, eikä ikinä Suomessa nähty minne ja miksi. Crisiksestä tuonkin pitäisi selvitä.

Niin ja eikös se ulottunut kaikkiin DC-lehtiin? Olettaisin, kun se kerran vaikuttikin kaikkiin hahmoihin.

[Veli Loponen]

Minäkin pitkän aikaa haikailin Good Fellowsin hyllystä sitä kokoelmaa, mutta yli neljänkympin hinta ei oikein houkutellut. Näin on parempi. Nuo yksittäiset lehdet on vielä mukavampi lukeakin kuin liimaselkäinen kirja ja arvokkaampiakin ovat (vaikka enhän mä niitä myymään ala...).

[Antti Peltola]

Mutta löytyykös täältä Crisiksen lukijoita? Moniko on uskaltautunut tarttua tähän DC universumin "salattuihin sotiin". Mieletön määrä hahmoja ja tapahtumia.

Jo jokin aika sitten tuli ostettua tuo uusi kokooma. Onhan siinä se uskomattoman hieno Perezin ja Alex Rossin kaksoiskansi (jossa on 562 eri hahmoa), nyt jäit sitä ilman. :) Mutta juu, onhan tuo luettukin ja meno äityy varsin mahtavaksi loppua kohden. Enpä sitä nyt viitsi enempiä spoilata. Ei ihan yhtä mahtavalta kuitenkaan tuntunut kuin kosmisista eepoksista legendaarisimmassa, eli Ikuisuuden Rautahanskassa.

Onhan tuosta kansikuvasta sentään nettiversiokin hahmoselityksillä: http://www.dccomics.com/features/crisis/cover.html

[Jukka Laine]

Mullakin on yksittäisinä lehtinä se, mutta numero 3 puuttuu. No, hakemieni tietojen mukaan siinä ei tapahdu mitään mullistavaa.

Ihmettelen Semicin taannoista väitettä että sitä on mahdoton julkaista suomeksi. Ihan hyvin tuo toimii kokonaisuutena, crossover-lehdet vain sotkevat. Legendatkin julkaistiin sellaisenaan vaikka sekin levisi kaikkiin DC-lehtiin. No, sitä oli leikelty sopivista kohdista.

Onhan siinä satoja henkilöitä joita ei ole Suomessa nähty, mutta ainakin minulle tuo oli portti DC-universumin kiehtoviin hahmoihin.

[Veli Loponen]

Nyt olen kolmosnumerossa ja vielä on hyvin pysynyt kärryillä. Onko muuten tossa kokomassa niitä Wolfmanin kommentteja (kolmessa ekassa on vähän tarinan taustaa yms. myöhemmissä kirjepalsta)?
Ja aikamoisen unelmahomman tämän projektin tiimoilta sai Peter Sanderson: lukea KAIKKI DC lehdet perustamisvuodesta (1935) lähtien (=50 vuoden lehdistä muodostuu jo aikamoinen pino).

Muistaakseni olen nähnyt tuon kokoelman kansimaalauksen ihan julisteenakin...

[Jukka Laine]

Monitor kuolee nelosessa. Se oli ensimmäinen numero jonka ostin.

Järkytinkö? Mutta miten hoidat asian sen suhteen että Jor-El lähetti maan päälle ainoan poikansa?  

[Veli Loponen]

Siis mitä (toi Jor-el ja Kal-elin lähetys maahan)?

Luin just eilen ysin ja taas luvataan lopullinen tuho multiversumille. Mutta tarina on pysynyt kasassa yllättävän hyvin ja selvisihän sekin, minne se Lex Luthor katosi sen pyörteen myötä.

Se on oikeasti sääli, että Suomessa ei ole nähty paljoakaan DC -sankareita. Paljon mielenkiintoisia juttuja löytyisi (varsinkin pre-crisis ajoilta). Ehkäpä ajatteluun täällä vaikuttaa se, että meillä Teräsmies on saanut eniten julkisuutta ja 80 -luvullahan (ennen crisistä) Teris oli DC:llä jopa lopetusuhan alla, eikä ollut ihan parhaimmillaan.

[Petteri Oja]

Monitor kuolee nelosessa.

Heeei, eläs nyt perhana rupea.  

Se on oikeasti sääli, että Suomessa ei ole nähty paljoakaan DC -sankareita. Paljon mielenkiintoisia juttuja löytyisi (varsinkin pre-crisis ajoilta). Ehkäpä ajatteluun täällä vaikuttaa se, että meillä Teräsmies on saanut eniten julkisuutta ja 80 -luvullahan (ennen crisistä) Teris oli DC:llä jopa lopetusuhan alla, eikä ollut ihan parhaimmillaan.

80-luvun alun Terikset ovat kyllä ihan hämärää kamaa, juonenkäänteet ovat todella häkellyttäviä ja (nykynäkökulmasta) hupaisia. Ikuisesti on mieleen jäänyt sekin superroisto joka hypnotisoi vastustajansa tietyn äänen avulla. Lopussa kun Teris tyrmäsi hänet paljastui että huumaavaa ääntä lähetti rosvon rintapanssarin alla piilossa ollut vinyylisoitin. Hellyyttävää.

Kaiketi se Byrnen Teris menestyi täälläkin ihan hyvin, mutta sen jälkeenhän rupesi taso taas laskemaan kovaa vauhtia, ja viimeinen vuosikerta -91 oli jo kohtalaisen onneton.

Minäkin lukisin mielelläni paljon lisää DC:tä, mutta on kyllä myönnettävä että se universumi tuntuu paljon sekavammalta kuin Marvelin vastaava. Vai johtuuko se vain siitä että DC-juttuja on suomennettu niin paljon vähemmän.

Mutta miksi Lepakkomiestä karsastetaan? Onko se liian synkkää?

[Veli Loponen]

No Monitorin kuolema ei tule siinä mitenkään yllätyksenä. Sitä mainostetaan jo kannessa ja tarinassakin siihen "vihjataan" jo alkuosissa.

Todennäköisesti sekavuus johtuu vain siitä, että DC:n sankarit ovat niin paljon tuntemattomampia. Jos rupeisi ajattelemaan, niin kyllähän jo pelkästään Marvelin X -sarjat on niin sekavia, että ja löytyyhän Marveliltakin oma versionsa multiversumista (lue esim. Simonsonin Ihmeneloset).

[Jukka Laine]

Jor-El lähetti maan päälle ainoan poikansa Kal-Elin. Onko "Eeli" tai "El" hepreaa vai arameaa?

Jumalaan ja Jeesukseen heitettyjä viittauksia on ollut koko Teriksen historian ajan aina silloin tällöin. 90-luvullakin Teris kuoli ja heräsi henkiin. Kuulostaako tutulta?

Emmää viittuile.

[Veli Loponen]

Ahaa. Joo siis jo Lagerstedin sarjakuvakirjassa (en nyt muista) oli pieni pätkä Teräsmiehen "messiaanisuudesta". Eikä Siegel ja Shuster ole ainoita (vaikkakin selvimmin sen tekivät noilla mainitsemillasi seikoilla), jotka käyttivät juutalaisuuttaan hyväksi. Myös Stan Lee ja Jack Kirby kehittivät monia "messiaanisia" supersankareita (joista Hopeasurffari taitaa olla tunnetuin). Ja el on hebreaa. Sekä Kal-el että Jor-el tarkoittivat jotakin (en muista mitä) ja niissä oli selvä viittaus Jumalaan ja Jumalan Poikaan. Se, jolla toi Lagerstedin kirja on, voinnee antaa paremman lainauksen.

Itse asiassa on outoa ettei Raamattua ole käytetty enemmän hyödyksi supersankarijutuissa. Tosin mm. Simson seikkaili kultaisella ajalla (=golden age viittaa amer. sarjakuviin v. 1938-195?, tiedoksi niille, joille termi on tuntematon) supersankarina.

Vaikka kyllähän Marvelilla oli yksi puhtaasti kristillinen supersankarisarja (Illuminator) ja moni heidän hahmoistan on ollut kristittyjä (mm. Painajainen).

Ai joo. Luin loppuun koko sarjan. Ja täytyy sanoa, että oli hyvä, vaikka loppu oli vähän vaisu (no, viimeinen taistelu anti-monitoria vastaan oli kaikkea muuta kuin vaisu). Odotin vähän radikaalimpaa lopputulosta...Mutta hyvä näin.

[Petteri Oja]

"Teräsmiehen uskonnollinen alku on selvä. Teräsmiehen ensimmäisessä omassa Superman-lehdessä 1939 Jerry Siegel ja Joe Shuster kuvasivat Teräsmiehen alkuperän uudestaan. Teräsmiehen kryptonilainen nimi oli Kal-El ja Teräsmiehen isä oli Jor-El. Kaikki Raamattua lukeneet muistavat kyllä, että heprean sana El tarkoittaa Jumalaa. Cary Engle on tutkinut Teräsmiehen nimiä ja huomannut, että Kal-El tarkoittaa heprean kielessä Jumalan kaikkeutta. Nimi Jor on lähellä heprean sanaa Joram, mikä tarkoittaa Jahve on korotettu. Teräsmiehen kasvatusisän nimi on Jonathan, joka tarkoittaa suomeksi Jahve on antanut. Teräsmies on siis juutalaisen Jerry Siegelin käsitys messiaasta."

 - Ilpo Lagerstedt: Supersankarit (s. 16)

[VesaK]

No niin, ja Kirbyllä oli vaatimattomasti nimetty lehti The New Gods.

[Antti Peltola]

Onko muuten tossa kokomassa niitä Wolfmanin kommentteja (kolmessa ekassa on vähän tarinan taustaa yms. myöhemmissä kirjepalsta)?

Ekstroina on alun 3-sivuinen Wolfmanin artikkeli, kaikkien lehtien alkuperäiskannet tarinoiden välissä sekä lopussa 1-sivuinen Giordanon artikkeli ja 2 sivua Perezin luonnoksia. Artikkelit ovat vuodelta 1998.

Olisipa nykyäänkin kuvitus aina noin selkeää kuin tässä. Ja silloinhan se suunnilleen onkin, kun Perez on puikoissa.

JLA/Avengersia odotellessa.