Suomalaisen sarjakuvan luonne

[blackkimono]

Kärjistän rajusti ja saatan aiheuttaa suuttumusta. Otathan tämän huomioon, kun luet viestejäni.

Olen pettynyt suomalaiseen sarjakuvaan, enkä tästä syystä juurikaan seuraa Suomen sarjakuvakulttuuria.
Miksi suomalainen sarjakuva on aina kuivaa, mustavalkoista, köyhästi piirrettyä ja lähes aina strippipainotteista? Suomalainen kyynisyys ja tunneköyhyys paistaa läpi suomalaisesta sarjakuvasta, mikä ei välttämättä ole paha asia, mutta valinnanvapauden puute on alkanut kyllästyttämään. Jos haluan lukea suomalaista sarjakuvaa, saan valita joko suomalaista arkielämää mustalla huumorilla käsittelevän sarjakuvan tai suomalaista arkielämää ilman huumoria käsittelevän sarjakuvan.

Miksei Suomessa tehdä värikästä ja teknisesti taidokasta, esim. marvelmaista sarjakuvaa? Haluaisin lukea nimenomaan pitkää suomalaista sarjakuvaa, mielellään tarinapohjaista, johon tulee aina lisää jatkoa. Tällaista löytää kuitenkin vain omakustanteina, eikä se koskaan pääse pinnalle. Onko vika kustantajissa, piirtäjissä vai yleisössä? Eikö sarjakuvalle ole tarpeeksi ostajia, kun kaikki uudet mainstreamsarjakuvat Suomessa tuntuvat olevan mustavalkoista puujalkastrippiä?

[Mikael Mäkinen]

Miksei Suomessa tehdä värikästä ja teknisesti taidokasta, esim. marvelmaista sarjakuvaa? Haluaisin lukea nimenomaan pitkää suomalaista sarjakuvaa, mielellään tarinapohjaista, johon tulee aina lisää jatkoa. Tällaista löytää kuitenkin vain omakustanteina, eikä se koskaan pääse pinnalle.

www.mkkentertainment.com - marvelmaista suomalaista sarjakuvaa. Omakustannetta ehkä, mutta pinnalle ollaan tulossa. Pitkää, tarinapohjaista, ja jatkoa tulee lisää. Ja kyllä, teknisesti taidokasta.

[Orjan May]

Älä pyytele anteeksi jos sinulla on asiaa sanottavana. Vaikkeivat kaikki oisi samaa mieltä kanssasi blackkimono, niin hienoa, että sanot mielipiteesi. Sitten jos joku ottaa herneet nekkuun, ei se ole sinun vikasi vaan sen toisen, joka ei anna sinulle mahdollisuutta ilmaista itseäsi rohkeasti.

Hmmm... mielenkiitoisia ajatuksia ja ihan täyttä asiaa puhut minusta.  Ehkä vika on juuri tuossa bermudan kolmiossa josta puhuit: kustantaja, piirtäjä ja yleisö.
Ensiksikin nykypäivän sarjakuvan kustannus on jo riskialtista peliä johtuen yksinkertaisesti siitä, että tietokoneet ja varsinkin pelit syövät selvästi potentiaalista ostajakuntaa sarjakuvilta. Nykypäivän nuori sukupolvi on syntynyt bitti-maailman lapsina, eivätkä he ole oppineet sarjakuvan lukemisen oivaa taitoa. Jos jotain luetaan, se on sellaista helposti omaksuttavaa roskaa kuten Aku Ankka. Siinähän ei juuri tarvitse käyttää aivojaan analysoimaan syvällisiä juttuja ja juonen käänteitä,   koska sellaisia ei tuon skenren tuotteissa juuri ole. Kustantajilla on suuri kysymysmerkki siinä, että mikä myy Suomessa ja mitä uskallataan julkaista. Kaikkihan perustuu puhtaasti voiton saamiseen bisnes maailmassa. Sitäpaitsi Suomi on sen verran pieni maa, kun mietitään jonkin uuden sarjakuva-albumin tuottamista. Ostajakunta on aika marginaalinen.

Suomessa ei yksinkertaisesti tällä hetkellä ole ketään, joka taitaa tuollaisen Marvelmaisen sarjakuvan piirtämisen salat, josta mainitsit...paitsi minä   Kaikki piirtävät etupäässä strippejä ja heidän tasonsa on enemmän ja vähemmän vaihtelevaa.. Jokainen osaa piirtää jotain tikku-ukkoja...mutta osa  tälläisestä sarjakuvasta  myy kuitenkin  ihan hyvin.  Mutta sarjakuvataiteeksi niitä en voi kutsua. Tosin tästä ei ollut nyt puhe. Mutta onneksi tuota herkkua silloin tällöin löytää omakustanteissa. Mutta niidenkin myynti on aika vähäistä. Ja kyllä omakustanteissa löytyy tasoakin. Mainitsen nyt MKK-entertainmentin tässä yhteydessä. Heillä on paljon tasokasta sarjakuvaa hyvin erilaisille ostaja ryhmille ja juuri se on tärkeää. Uskon vahvasti, että kyseinen yhtiö kyllä nostaa suomalaista sarjakuvaa aivan uudelle tasolle tulevaisuudessa.

Ja muussa mitä sanoit suomalaisesta sarjakuvasta komppaan kyllä täysillä. Minustakin olisi kiva, jos olisi jokin sanotaanko nyt vaikka Sillagen tyyppinen jatkuva albumikokonaisuus. Mutta kun ei ole. On vain áinaista samaa perhesuhteitten ratkomista, tai kiroilevia piikikkäitä otuksia ja eläimien ja ihmisten välistä vuorovaikkutteista ihmisuhdedraamaa. Missä todellinen saikkailu, jännitys jne marvelmaisuus? On kait pakko itse ruveta nyt jotain sensuuntaista toimintasankari juttua  vääntämään, kun sitä ollaan meikäläiseltä jo kauan kinuttu.

[Lurker]

Miksei Suomessa tehdä värikästä ja teknisesti taidokasta, esim. marvelmaista sarjakuvaa?

Se vaatisi marvelmaisen kustantamon ja kokonaisen tallin sarjakuvapiirtäjiä, tussaajia, värittäjiä, tekstaajia, kansitaiteilijoita, taittajia, toimittajia ja melkoisen mainoskampanjan; ainakin jos pitäisi joka kuukausi pukata ulos muutama lehti ja saada se myydyksi.

Olisiko se sinusta realistista? Onko sellaista missään muuallakaan Pohjoismaissa?

[Tertsi]

Vaikea sanoa mikä on realistista ja mikä ei.

En olisi vielä 20 vuotta sitten kuuna päivänä uskonut, että suomalainen sarjakuva voi olla niin suosittua kuin Fingerpori ja Kiroileva siili ovat tällä hetkellä (ja toivottvasti vielä tulevaisuudessa). Niin ja Viivi ja Wagner!

Mainstreamin tekeminen on vaikeaa, mutta jos tähdet on oikeassa asennossa niin ken tietää...
Kyllä jo Joonas aikoinaan teki ajoittain lähes loistavaa realistista sarjakuvaa. Yksin. Nopeassa tahdissa. Kari Leppänen myös.

T. Hypénistä kuulemme vielä, luulen.
Anssi Rauhalakaan ei ole toivoakseni sanonut vielä viimeistä sanaansa.

Toivoa siis on.

[sarja]

kari  Leppänen, Petri  Hiltunen  ja  Jukka  Murtosaari  tekevät  hienoja  sarjakuvia. Kotimaisuus  nousuun, olen  aina  sanonut.

[JanneT]

Miksei Suomessa tehdä värikästä ja teknisesti taidokasta, esim. marvelmaista sarjakuvaa?

Joo kyllä Suomessa osataan. Jatkoa sarjan listaan:
Anni Isotalon tutkimuksia
Sarasvatin Hiekkaa
Ville Tietäväisen jutut.

Edit:

Niin ja tietysti Kari Sihvonen.

[Lurker]

Paitsi että suomisarjis menee messevästi kotitanhuvilla, meikäläisiä sarjakuvateoksia viedään Keski-Eurooppaan enemmän kuin ikuna, sivistyneet mannerihmiset tykkää lukea meidän mettäläisten tekemiä eksoottisia juttuja.

Ulkoasultaankin ovat niin omaleimaisia, siis sarjakuvat, eivät tekijät tai lukivat, vaikkakin joskus.

Melkein sarjakuvaa ovat myös värikkäät ja taidokkaat lasten kuvakirjat: Mauri Kunnakset ja sitten Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatut ja Patut. Ei ne ainakaan mitään värittömiä ja huonosti piirrettyjä ole. Kyllä täällä osataan.

[Orjan May]

Tosiaan. Unohdin Jukka Murtosaaren ja Kari Leppäsen. Siinä on kaksi realistisen sarjakuvan taitajista. Kiitos kun mainitsitte heidät. Ja  Anssi kanssa.  Olen pahoillani että unohdin heidät.

Lurker puhui muuten asiaa tuosta marvel jutusta. Meillä Suomessa ei ilmeisesti ole yhtään sarjakuva TALLIA, joka suoltaisi tiimissä sarjakuvaa kuten ulkomailla tehdään. Yksi luonnostelee, yksi tussaa, yksi värittää jne. Mahtavaa tuollainen tiimi juttu.

Hyvä Tertsi, että mainitsit mestari Veikko "Joonas" Savolaisen. Mikä nyt on, kun unohdan tälläisiä tärkeitä suomalaisen sarjakuvan nimiä? Ehkäpä sateinen pimeä sää!

[Tertsi]

Mainitsin tämän jo yhdessä toisessa ketjussa:
Aapo Rapin "Meti" sai maksimipointsit ranskalaisen sarjakuva-alan aikakauslehden dBD:n arvostelussa.

Ainakaan ulkoasun perusteella dBD ei ole mikään pienilevikkinen mitätön lärpäke.

Meti ei tosin ole mikään mainstream-sarjakuva, mutta kuitenkin!

[J Lehto]

Jos haluan lukea suomalaista sarjakuvaa, saan valita joko suomalaista arkielämää mustalla huumorilla käsittelevän sarjakuvan tai suomalaista arkielämää ilman huumoria käsittelevän sarjakuvan.

 "suomalaista arkielämää ilman huumoria käsittelevä sarjakuva" kiinnostaa  minua. Onko suosituksia?

[Mikael Mäkinen]

Lurker puhui muuten asiaa tuosta marvel jutusta. Meillä Suomessa ei ilmeisesti ole yhtään sarjakuva TALLIA, joka suoltaisi tiimissä sarjakuvaa kuten ulkomailla tehdään. Yksi luonnostelee, yksi tussaa, yksi värittää jne. Mahtavaa tuollainen tiimi juttu.

Esimerkkinä jälleen MKKEntertainment. Ensi vuonna tulossa Finlander #1 ja #2
Finlander #1 Luonnos: Veli Loponen, Piirros: M. J. Mäkinen, Tussaus: Marko Backman
Finlander #2 Piirros: Marko Vesterberg, Tussaus: Marko Backman

[Orjan May]

.
En tarkoittanut omakustanteita vaan sitä, että suomalaisessa perinteisessä sarjakuvatuotannossa on vähemmän tiimityöskentelyä eri taitajien osalta kuin ulkomaisissa julkaisuissa. Ja tiimityösklentely on kyllä omakustanteiden valttikortti. Minusta valtion pitäisi tukea omakustenteita pienillä kannustus avustuksilla. Ja kirjastoissa pitäisi olla omakustanteet ehkäpä paremmin esillä.

[jampura]

Tulee sitä suuremmiltakin kustantajilta aina välillä jotain mielenkiintoista, mutta sun kannattaa suunnata katse omakustanteisiin ja pienkustantajiin. Seitin sarjiksia voit käydä lukemassa ihan suoraan netistä, siellä on useampaa juonivetoista ja värikästä juttua tarjolla.

Muutenki kotimainen sarjakuvakenttä on laajentumassa mun mielestä. Ei ole enää taideapinat ja spändexapinat omissa porukoissaan, vaan ne sekoittuu jo ihan mukavasti.

[kaltsu]

Suomessa tehdään nykyisin myös melko paljon manga-tyylistä sarjakuvaa jossa ei (ainakaan pääsääntöisesti) piehtaroida arjessa:
Oblivion High
Finnmanga
Aura Ijäs

Mainiota lasten sarjakuvaa:
Lopunperän tarinat

Viihdyttävää nettisarjakuvaa:
Kahden maailman välissä

Ja joku tällainenkin on vastikään ilmestynyt:
Noki

Listaa voisi jatkaa jos ei loputtomiin niin ainakin jonkin verran. Tekijänä oon kyl vähä sitä mieltä että selkeän aukon huomaaminen minkä hyvänsä taidelajin kentässä on ainoastaan positiivista. Sen aukon voi täyttää itse.