Sarjakuvat joita OSTAT kuvien vuoksi

[Reima Mäkinen]

Ajattelin pistää tälläisen uuden utelevan aiheen, kun vastaavaa ei ilmeisesti liene vielä. Tällä alueella on kyllä keskusteltu aika paljon sarjakuvan kuvista, eli pohjiksi kannattaa vaikka lukea niitä ketjuja joissa puhutaan sarjakuvien väreistä tai siitä kumpi lopulta määrittää sarjakuvailmaisua kuva vai sana?

Laitoin otsikkoon myös sanan "ostaa" koska se kertoo fanittamisen tai halun asteesta hieman tarkemmin kuin pelkkä artistin fanittaminen tai hänen töidensä seurailu. Ehkä tämä kysymys liittyy tekijyyteen tai piirtäjyyteen, eikä tavallinen lukija edes juuri ajattele asiaa? Joskushan käy niin että käsikirjoitus ja kuvat ovat suurin piirtein yhtä hyviä, ei ole toista ilman toista, mutta kukin kamppailkoon tykönään tämän kysymyksen kanssa. Mutta siis... tarinaltaan huonoja tai keskinkertaisia sarjoja tosi hyvin kuvitettuna tässä haen.

Aikaisemmin tuli hankittua mm. Charles Burnsia sekä Kevin O'Neilin (Marshal Law, Herrasmiesliiga ym.) ja Brian Bollandin töitä aivan sokkona (useimmiten tykkäsin kyllä juonistakin). Nyttemmin Blacksadia (jonka tarinat ovat aika sietämättömiä) sekä jotain ligne clairea olen hankkinut. Jim Leen tussaukset  supersankarihuttuihin ovat siinä rajalla että jaksanko ostaa. Myös mangan puolella harrastin jonkin verran sitä että hankin sarjoja pelkän ulkoasun (ja kenties genren perusteella).

Kotimaisista on vaikea sanoa. Tätä nykyä ei taida olla yhtään tekijää, jonka grafiikkaa fanittaisin 100%sesti. Tai no, poikkeuksena tuore Koivistojen ilmojen suomikorkkari. Aikaisemmin tuli hankittua Kari Leppästä ja kenties myös Mauri Kunnas kuuluisi tähän osastoon, vaikka hänellä on myös sana hallussa.

[Olli T]

JRJR:n kuvittamia juttuja tulee ostettua pelkästään taiteen takia, eipä juuri muuta. Ennemmin menee yleensä siihen, että jätän jotain ostamatta jos ulkoasu ei miellytä.

[Jiksi]

Jos suljetaan kysymyksen ulkopuolelle sellaiset tekijät, joiden sarjakuvien tiedän ennestään olevan hankkimisen arvoisia, niin lyhyesti voin todeta etten pelkän kuvituksen vuoksi osta sarjakuvaa.

Esimerkkinä kelpaa Hugault & Yann -albumisarja parhaillaan Suomessa julkaistava sarja, joka näyttää kyllä korealta kuvituksen osalta, mutta lentokoneet jättävät minut täysin kylmäksi ja siksi myös opus jää minun osaltani hankkimatta.

Käänteisesti voin myös todeta, etten jätä juuri koskaan kuvituksen vuoksi mitään hankkimatta, mutta minä olen tässä suhteessa kuluttajana todennäköisesti poikkeus.

Erikseen ovat sitten edullisen hintaluokan lehdet ja pokkarit, koska voin poimia Spider-Man-lehden, manga-pokkarin tai lännenjulkaisun mukaani lehtihyllyltä vain koska kuvitus näyttää hyvältä. Jos ostos ei ole mieleen, hinnan vuoksi sen ostamista ei tarvitse harmitella. Tosin näin todetessani voi käänteisesti ajatella myös niin, että kuvituksen vuoksi jää osa tästä lehtihyllytavarasta ostamatta.

Jälkituntemuksiin vaikuttaa kuitenkin aina eniten juoni ja tarina, mutta tätä puolta ei tietenkään ostohetkellä voi arvioida, ellei tukeudu muiden suosituksiin.

[Jena Baran]

Huuhkajan kuvitus on niin loistavaa ja sen lentokoneet lähellä sydäntä, että sarjaa täytyy jatkossakin ostaa, vaikka tarina ei kakkososassa enää ollut hääppöinen. Muuten olen jo karvaasti oppinut sen läksyn, että itseä miellyttämätöntä tavaraa kauniissa kuorissa ostamalla tulee vain paha mieli (esim. Manara, Serpieri).

[Rmäki]

Olen tässä justiinsa lukenut Marshall Rogers -vainaan tuotantoa läpi ja tullut tulokseen, että hänen piirrosjälkensä tuottaa meikäläiselle melkoista mielihyvää tarinan tasosta riippumatta. Täytyy siis ostaa ukon piirtämät G.I.JOE-lehdetkin, ei auta mikään. Richard Corben ja Alan Davis ovat kanssa sellaisia tekijöitä, joiden kuvittamana lukee vaikka puhelinluetteloa.

[Orjan May]

Tälläistä mielenkiintoista keskustelu osuutta ei vielä ole ollutkaan.
Minä ostan seuraavien tekijöiden sarjakuvia riippumatta siitä, millaisia tarinat ovat. Toisaalta on vaikea sanoa nykyisistä sarjakuvista joita ostaa pelkästään piirrosten vuoksi. Mutta vanhoista sarjakuvista luettelon tekeminen on hyvin helppoa. Tämä listani on suosituimmuus järjsetyksessä:
1. Al Williamson, 2. Jean "MOeBIUS" Giraud, 3. Burne Hogarth, 4. Alberto Giolitti, 5. Giovanni Ticci, 6. Jim Holdaway 7, ALex Raymond, 8, Sy Barry, 9. John Buscema, 10. Jack Kirby, , 12. Al Taliaferro, 13. Russ Manning, 14. Veikko "JOONAS" Savolainen


Ja nykyajan piirtäjistä: Alex Ross, Jim Davis, Kari Leppänen, Adam Hughes

Kotimaisista en tässä vaiheessa osaa sanoa, sillä luen aika vähän kotimaisia sarjakuvia. Tämä on aika vaikea juuri kotimaisten osalta, sillä kvaakissa jäsenenä on ansioituneita sarjakuvan tekijöitä, jotka voisin omaan listaani laittaa. Mutta jätän tämän kotimaisuus jakson käsittelemättä.
Mutta Jukka Murtosaari on minusta realistisen sarjakuvan hyviä tekijöitä, sillä haluaisin itse piirtää eniten juuri realistista sarjakuvaa. Jukalta kait ei ole julkaistu pitkiin aikohin mitään sarjakuvaa. Ainakaan minä en tiedä. Luulen, että hänen aikansa menee tätä nykyä kuvitusten teossa esimerkiksi Porttiin.

ps. Olen aina ostanut sarjakuvani juuri graafisen ilmeen mukaan eli siis diggaan enemmän piirtäjiä kuin itse tarinoita. Olen tämän seikan maininnut joskus aikaisemmin jossakin kvaakissa. En muista enään missä.

[Jarmo]

Ennalta Tuntemattomien sarjakuvien kohdalla ratkaisee kuvitus, tietystikin.
Aika vahvasti pitää sarjakuvaa kehua, että viitsisin tutustua jos ei ulkoasu miellytä.

Tutustumisen jälkeen mitään en osta ellei tarinakin täytä jotain vähimmäisvaatimuksia. Hyvä kuvitus kantaa kyllä vähän heikompaakin juttua, muttei ihan huonoa kuitenkaan.

Tähän kysymykseen jotensakin rinnastuva asia on taide/luonnoskirjat.

Ei tulisi mieleenkään hankkia mitään Art of Alex Ross, JRJR, Alex Raymond, Hal Foster tms. opuksia. Kannesta kanteen suosikkitaiteilijani parasta taidetta, mutta ilman tarinaa ei tule kauppoja. Neil Gaimanin romaaneja olen kyllä pari lukenut vaikkei niissä ole kuvia ensinkään.

[hdc]

Hmm. Ensin ajattelin että ei niitä taida olla oikein mitään jota olisin ostanut puhtaasti kuvien pohjalta (jos satunnaisia pornosarjiksia ei lasketa), mutta tulihan jotain mieleen, ainakin siinä vaiheessa jos kuvan puolelle lasketaan myös sellainen yleinen visaalinen ilme ja kerrontatekniikat jotka eivät sanaan perustu...
Realistinen piirrosjälki ei niin lämmitä, niinpä Kvaakissakin tapaavat jäädä oudoiksi nämä "onpas tässä hyvin piirretty <lentokonemalli>"-keskustelut, voimakkaampi karrikointi tai tyylittely ovat kiinnostavampia.

Löytyyhän hyllystäni vaikkapa italiankielinen Crepaxin Valentina-kokoelma, jonka teksteistä voi yrittää jotain arvailla muiden romaanisten kielien perusteella mutta joka on vaan niin nätti. Sam Kieth ja Ted McKeever ovat piirtäjinä sellaisia että vähintään aina kiinnittää huomiota, ja onhan noita tullut myös ostettua muutamakin jotka eivät tarinan puolesta ehkä sitä olisi ansainneet...Kent Williams. P. Craig Russell. Mary Fleener. Max Andersson. Flemming Andersen. Noilta kaikilta ja muutamalta muulta voisin ostaa sarjakuvan jonka on kirjoittanut Glenn Danzig.
Suomalaisista päälle ainakin Kivi.
Hassua kyllä mieleen ei tule oikeastaan ketään frankofoni-piirtäjää...

[kaltsu]

Ken Parkerit ostaisin varmaan jo Milazzon kansien takia, onneksi ovat muutenkin luettavia. Nausicaä tuli lähinnä kuvituksen takia ostettua. Joakim Pirisen jutut on huonoimmillaankin mestarillisesti piirrettyjä. Huuda huudan ja Daadan kustanteissa on kuvitus usein tarinoita tärkeämmässä osassa. Professori Anni Isotalon tutkimukset.

Ja nykyajan piirtäjistä: Alex Ross, Jim Davis, Kari Leppänen, Adam Hughes

Jim Davis? Jim Davis?!

[Orjan May]

Heips Kaltsu,

Mainitsin tosiaan Jim Davisin. Nimittäin diggaan kovasti karvista. Se muuten on ainoa sarjakuva, joka miellyttää minua loistavan huumorin takia.  Niitä luen ennenkaikkea hyvien juttujen takii. Jim Davis on ihan hyvä piirtäjäkin. Ei siinä mitään. Se jäi mainitsematta edellisestä viestistäni. Karvisen sekoilut ovat aivan oma luokkaansa minusta. Päihittää mennen tullen kesto suosikki Aku Ankan. Ainakin minun mielestä. Karvinen saa minut joka kerta hyvälle mielelle kun jokin asia painaa. Tosin ei pidä oppia karvisen huonoille tavoille.

Jarmo. Minusta juuri ART OF kirjat ovat loistavia. Ostin juuri Akateemisesta kirjan nimeltä AL Williamson Archives vol 1. Aivan uskomattomia luonnoksia hänen elämän varreltaan. Löytyy luonnoksia Rib Kirpystä, Flash Godonista ja monista muista sarjakuvista vuosien varrelta.  Vaikka nämä kirjat eivät olekkaan sarjakuva-albumeita, niin kuitenkin ne luotaavat syvälle piirtäjän taiteelliseen maailmaan.

[The Spirit]

Tarzan The Joe Kubert Years volume 3 oli divarissa, pakkohan se oli mukaan ottaa. Ei sitä sinnekään voinut jättää. Aika höpöjuttuja, mutta kuvitus on suorastaan apinan raivolla tehtyä.

[kaltsu]

Heips Orjan,

olen iloinen ettet ostakaan Karvisia pelkän piirrosjäljen vuoksi.

[Matti Karjalainen]

En osta ensimmäistäkään albumia pelkästään kuvituksen vuoksi, sillä minulle hyvä sarjakuva on ensisijaisesti hyvin käsikirjoitettu sarjakuva. Mene ja tiedä, mistä se nyt sitten johtuu - ehkä siitä että kynä ei ole koskaan pysynyt minun kädessäni.

Kieltämättä tyylikäs tai mieleenpainuva kuvitus saattaa kallistaa vaa'an ostopäätöksen puoleen, vaikka tarina ei rullaisikaan ihan täysillä kierroksilla: esimerkkeinä voisivat nyt olla juoniltaan melko keskinkertaiset "Blacksad" (tosin "Valkoinen valtakunta" oli myös käsikirjoituksensa puolesta mainio) ja "Huuhkaja", jotka onkin jo molemmat mainittu tässä ketjussa. Lisäksi Tiitu Takalon kuvitus on lievittänyt joissakin tapauksissa vähän vaisummankin sarjakuvan ostamisesta aiheutunutta harmistusta ("Josefiina leipoo").

(Edit: Nyt kun tarkemmin mietin, niin yhden Dean Yeaglen arkirealistista aamua kuvaavan sarjakuvan taisin ostaa vain kuvituksen vuoksi.)

Heips Orjan,olen iloinen ettet ostakaan Karvisia pelkän piirrosjäljen vuoksi.

 

[Curtvile]

en yhtään itselleni, mutta graafikkonaisissa on jänniä piirteitä. Muutama teos hommaatu vain piirrosjäljen takia.

Matti Karjalaisen tavoin se on itse tarina joka on eri asia kuin pelkkä kuvitus, toisin päin esitettynä olisi paljonkin sanottavaa eli niistä joita EN hanki kuvituksen takia.
Åsa Grenvallin Seitsemäs kerros oli pitkään tällainen koska Cromin kirot se näytti surkeasti raapustellulta( ja toki on sitä yhä, sen teho on ihan muualla) eikä takakansikaan luvannut mitään uutta tai ihmeellistä.
Onneksi silti luin läpi, kannatti.

[Lönkka]

Ja nykyajan piirtäjistä: Alex Ross, Jim Davis, Kari Leppänen, Adam Hughes

Eipä tuo Adam Hughes ole paljoa sarjakuvia tehnyt.
Vielä vähemmän viime aikoina; ehdoton leijonanosa vähästä sarjakuvatuotannosta sijoittuu ajalle ennen vuotta '91.

Turkaisen komeita kansia kyllä tekee jatkuvalla syötöllä!