Ruudut

[Juho]

Olen ihmetellyt, että miten saisi aivan symmetrisiä ja samanlaisia ruutuja sarjakuviin. 

[Korro]

Samanlaiset ruudut varsinkin jossain Toimintasarjakuvassa kuten Hämähäkki-miehessä ovat tylsää katseltavaa.Kun vauhdin huuma kuuluu suurinpiirtein 'tuntea' että voi nauttia sarjakuvasta.Huomasin Tempo  sarjakuvassa että siinä oli lähes samanlaisia ruutuja joka sivu täysi,mielestäni se oli tylsää katseltavaa.Maku kysymyksiä..
(Eksyin vähän aiheesta,sry)

[Timo Ronkainen]

Huolellisuudella ja viivoittimella.  Tietokoneesta on myös apua.

Timo

[Orjan May]

Heips,

Sama asia tuotti minulle päänvaivaa pitkään. Joka kerta jokin ruudun kulma meni pahasti vinoon vaikka katsoin ja mittasin aina hyvin tarkkaan, että viivottimen viiva menee suoraan. Mutta eipä mennyt. Raivo kasvoi kasvamistaan ja päätin etsiä ratkaisua ongelmaan keinolla millä hyvänsä. Ja vihdoin sen keksin. Nyt haluan jakaa tietoni muille saman ongelman kanssa kamppaileville. Minusta on kiva tunne siitä, että voin auttaa toisia koska olen itsekkin saanut täältä kvaakkilaisilta apua erinäisiin ongelmiin.

Sinun kannattaa tehdä näin. Yritä ensiksi etsiä englannin kielellä netistä valmiita ruutuja. Niitä on varmasti tarjolla kun osaa etsiä. Sitten otat kopion ruuduista, mahdollisesti suurennat ne tarpeisiisi sopivaksi...ja kas sinulla on suoria ruutuja käytössäsi. Sitten vain kopio liikkeeseen ja kopioit ne vähintään 100- 120 gramaselle paperille, joka saataa paperin laadusta riippuen kestää musteella piirtämisen. Paperin laadulla on EHDOTTOMASTI tärkeä osuus kaikessa. Mitä parempaa paperia käytät sitä parempi.Älä käytä huokoisia papereita, sillä ne imevät liikaa mustetta.

Otin valmiista ruuduista  paksulle paperille kopioita ja nyt on kiva piirtää. Tosin välillä olisi kiva tehdä erilaisia ruutuja ettei aina samanlaisia joihin kyllästyy pian, mutta anyway, mulla on nyt suoria ruutuja. Kyllähän tämä vaati vähän vaivaa, mutta kyllä kannatti!
Toisaalta aina ei kannata käyttää vain valmiita ruutuja. Kyllä viivoittimella ja kynällä se kansa onnistuu.

[SnowMan]

Helppohan se viivottimella on mitata suoraks jos osaa senttimetrit ja muut...

[Valtteri]

Sit on noita suorakulmia kans.

Ja jos se nyt VÄHÄN on vinossa niin who cares. Tuo elävyyttä kuvaan and shit. Kokeile piirtää ruuduille sisältö, niin huomaat, että se vangitsee katseen, eikä niihin raameihin juuri kiinnitä huomiota.

[Tertsi]

Yleensä sarjakuvat piirretään julkaisukokoon verrattuna noin kaksinkertaisiksi.

Jos siis pystyviiva heittää millin koko originaalisivun matkalla, niin valmiissa painotuotteessa heitto on noin 0,5 mm.

 Kuka huomaa?

[SnowMan]

Yleensä sarjakuvat piirretään julkaisukokoon verrattuna noin kaksinkertaisiksi.

Jos siis pystyviiva heittää millin koko originaalisivun matkalla, niin valmiissa painotuotteessa heitto on noin 0,5 mm.

 Kuka huomaa?

Mr.Monk huomaa.

[Mikko Akkola]

Oma tapani perustuu läpipiirtämisen mahdollisuuteen, sillä mulla on valopöytä. Mutta valopöydän saa korvattua vaikka ikkunalla, jos ulkona on valoisaa.

Mulla on valmiita, erilaisia ruutumalleja muuten tyhjillä papereilla. Olen tehnyt ne joko pieniruutuisen vihkopaperin tai ihan pelkän viivottimen avulla. Kun teen uudelle sarjakuvapaperille ruutujaon, käytän apuna valmiita malleja, jotka laitan uuden paperin alle. Tässä on hyvää se, ettei tarvitse nähdä mittailemisen ja suoristamisen vaivaa joka kerta uudestaan...

Jos sopivaa mallia ei ole entuudestaan, kun teen jonkin erikoisen ruudun, käytän apuna millimetripaperia piirrustuksen alla. Ei tarvitse pahemmin mittailla, onko kulmat suorassa, sillä joku insinööri on tehnyt sen puolestani joskus aiemmin!

Lisäksi tekniikassani on vielä yksi valttikortti: voi tehdä suorakulmaisia ja oikean kokoisia ruutuja, mutta lopulliset viivat voi silti vetää vapaalla kädellä, mikäli se sopii sarjiksen tyyliin parhaiten. Ja kyllä ne ruudut voi joskus piirtää ihan ilman mitään malliakin. Se riippuu täysin siitä tyylistä, jota piirtäessä hakee.

P.S: ruutu- ja millimetripaperi ovat avuksi myös tekstauksessa, jos sattuu sen valopöydän omistamaan.

[keijoahlqvist]

Ruutujen jättäminen kokonaan pois tuntuu monesti tehostavan kerrontaa.

[Juho]

Ruutujen jättäminen kokonaan pois tuntuu monesti tehostavan kerrontaa.

Juu, olen huomannut että sarjakuva näyttää paremmalta ilman ruutuja.

[Curtvile]

Juu, olen huomannut että sarjakuva näyttää paremmalta ilman ruutuja.

Tai ei.
Ruudut ovat yksi kerrontatekniikka siinä missä muu piirros ja se tekstikin(tekstihän on tarkkaan ottaen kuvaa, vakiintunut symboli)

Mutta ruutujen avulla voi vaikuttaa ajantuntuun, tilaan, tunnelmaan, tahtiin. Ruudun koolla muodolla ja reunuksella(tai reunuksettomuudella) voi kuvata fantasiaa, muisteloa, kertomusta, äkillisyyttä.
Noin alkuun.

Viivoitin, harppi, tietokone ja sabluunat ovat hyödyllisiä, joista kannattaa valita se sarjakuvaan sopivin työkalu.
tämähän riippuu puhtaasti onko kyseessä strippisarjakuva vai pitkä kertova sarjakuva.

[Valtteri]

Yritin tossa työn ohella piirtää 5 sivua sarjakuvaa viikossa. Epäonnistuin, niin yllättävältä kuin se saattaakin kuulostaa.

Anyways, nopeuttaakseni vastaavaa duunia jatkossa äkkäsin vasta nyt tehdä itelleni photoshopissa ruutupohjan guideja apuna käyttäen.

Tein eka taulukkolaskentaohjelmassa taulukon, johon syötetään perustiedot: tiedoston koko pikseleinä, haluttu ruutuväli pikseleinä ja haluttu marginaali pikseleinä. Avasi vähän silmiä, olin ihan turhaan tehnyt liian suurta ruutuväliä aikaisemmin, toimi paljon pienempänäkin. Taulukkoon kirjoitin sitten loistavia matemaattisia kaavoja, jotka laskevat tiedoston pysty- ja vaakasuunnassa kolmeen ja neljään ruutuun, ottavat huomioon marginaalin ja ruutuvälin ja laskevat jokaiselle vedettävälle viivalle tarkan pikselikohdan.

Näillä pikselikohdilla vedin sitten photoshopissa guidet paikalleen. Siis tosiaan niin, että sekä vaaka- että pystysuunnassa saa aikaan kolmea tai neljää ruutua. Tallensin tiedoston psd:nä venaamaan ja jatkossa vedän ruutujaot aina sen avulla. Tiedostosta saa siis tosi helposti ja nopeasti 2 ruutua, 3 ruutua, 4 ruutua, 5 ruutua, 6 ruutua, ... 16 ruutua.

Ruudut piirrän valintatyökalulla, joka lukituu automaattisesti guideihin. Tarpeeks monta laatikkoa, invert selection, paint bucketilla haluttu ruutuväliväri ja strokella esimerkiks tummanharmaata rajoiks.

Toki tossa kärsii luova lentävyys hirveästi, kun kaikki ruudutus on kaksi- tai kolmijakoista, mutta ainakin mulla sillon, kun pitää piirtää nopeasti, on tollasesta vaan apua. Varsinkin kun tällä kertaa oli paljon kahden hahmon välistä toimintaa ja dialogia, mikä mahtui helposti kaposiin ja korkeisiin ruutuihin, kun yleensä oon tykännyt vetää koko sivun mittasia ruutuja.

Toi tiedosto on apuna kyllä luovemmassakin toiminnassa, koska niitä guideja voi vapaasti kynällä (hiirellä) vedellä mihin haluaa. Laskee vaan sitten kaveriguidelle sopivan paikan halutun ruutuvälipikselimäärän perusteella. Tiukka pohja on paljon helpompi alusta kuin tyhjä paperi.