Ihmenainen tuntui olevan hieman tyhjän päällä suurimman osan miespuolisista sankarikollegoista kadottua. Suosiokaan ei ollut niin suuri, tämän naispuolisen sankarin seikkailuja ei kuitenkaan koskaan ole lopetettu.
Hahmon synnystä kerron artikkelin ensimmäisessä osassa.
 |
Robert Kanigher kirjoitti 50-60-luvuilla vähän joka toista DC-lehteä. Silti muistettavin lienee Ihmenaisen, Ihmetytön ja Ihmetaaperon seikkailut. Ai niin, ja Ihmekuningatar, Dianan äiti Hippolyta. Kaksi ensimmäistä ovat esiintyneet suomeksikin. Ihmetaaperon käännöksen keksin itse. Kaikki kolme olivat kuitenkin sama henkilö, prinsessa Diana Paratiisisaarelta. Ei siinä mitään, olihan Teräsmieskin seikkailut jo pitkään Smallvillen Teräspoikana. Ja teräsvauvan seikkailutkin olivat lukijoille tuttuja. Kipeäksi asia Ihmenaisen kohdalla meni kun kaikki kolme inkarnaatiota alkoivat seikkailla yhdessä. Eikä asia tuohon jää. Teini-Dianalla oli mitä omituisimpia poikaystäviä, mm. lintumies ja merenpoika (tiedätte merenneidon? Hyvä. Tämä on siis merenpoika) Ronno tai Renno, nimi vaihteli. ja ettei asia olisi liian itsestään selvä oli aikuisella Dianalla samat miesystävät..
Teinititaanien lehden alettua joukkoon piti saada myös tyttö. Huomatkaa, kaikissa supersankarijoukkioissa oli tuohon aikaan tasan yksi naispuolinen sankari. Ihmetyttö oli luonnollinen valinta, mutta hänhän oli myös Justice Leaguen jäsen aikuisten sankareiden kanssa.
Mutta nyt Ihmetyttö olikin Donna Troy, Ihmenaisen “adoptoitu sisar” jonka alkuperätarinaa on muutettu sittemminkin monta kertaa. Viimeisessä lehdessään (#158) Kanigher jätti jäähyväiset näille kummajaisille ja nuoremmille inkarnaatioille. Mies lausui näille hyvästit kirjoituspöytänsä takaa viimeisessä numerossaan. Väsähtäneelle lehdelle piti keksiä jotain uutta. Suositun Avengers-telkkarisarjan myötä Diana Rigg oli tullut suureksi julkkikseksi. Kaiman lehden nimi olikin pian Diana Prince, Wonder Woman ja voimansa menettäneenä hänestä tuli valkoisiin pukeutunut seikkailijatar Riggin tyyliin. Olisiko mielleyhtymä tullut lisäksi sankarittarien etunimistä. Steve Trevor kuoli näissä melskeissä ja Dianan pariksi tuli mahdottoman viisas kiinalaisvanhus I Ching.
Justice Leaguelle Diana jätti myös hyvästit vaikka miessankarit eivät hyväksyneetkään eronpyyntöä mutta ottivat asian tilapäisenä poissaolona. Kanigher palasi sitten hetkeksi ja tappoi heti Chingin. Parin vuoden jälkeen Diana sai voimansa takaisin, kun uusi look ei kannattanut.
1970-luvulla Ihmenaisen suosio sai tuulta purjeisiin TV-sarjasta. Dianaa esitti varsin viehättävä entinen Miss USA Lynda Carter, jonka jotkut voivat tietää J.F.Cooperin kirjoihin perustuvasta Hawkeye-TV-sarjasta joka tuli MTV3-kanavalta täälläkin 1990-luvun lopulla.
Allekirjoittanut keskusteli muutama vuosi sitten supersankareiden tunnettuvuudesta Comic Book Resourcesin keskustelupalstalla. Kävi sitten ilmi että Ihmenainen on USA:ssa yhtä tunnettu kuin Teräsmies tai Batman. Tämä johtuen juuri TV-sarjan suosiosta. Meidän sarjakuvafriikkien kannattaa muistaa aina tuon ihmelaatikon outo voima. Suomessahan prinsessa Dianasta puhuttaessa tulee ihmisille mieleen kaimansa, eräs kuollut blondi. TV-sarjan ensimmäinen kausi sijoittui toisen maailmansodan aikaan jolloin Di tappeli natseja vastaan. Toisella kaudella oltiinkin nykyajassa. Homma oli helppo selittää Ihmenaisen kuolemattomuudella, hänhän on muinainen roomalainen jumalatar. (Juuri ennen tallennusta sain tietää että Ihmenaisen TV-sarjan ensimmäinen kausi julkaistaan DVD-boksina näinä päivinä. Sitä saanee suomalaisistakin import-liikkeistä. Yhden jakson olen nähnyt, ja se oli aivan hulvattoman hauskaa katsottavaa. Toinen näkemäni jakso, moderniin aikaan sijoittuva ei taas vakuuttanut tosikkomaisuudellaan.)
Tähän mennessä Ihmenaisesta oli tullut jonkinlainen feminismin symboli. Sarjaa teki jonkin aikaa Trina Robbins, terävistä mielipiteistään tunnettu naispiirtäjä ja entinen Penthousen malli. Seuraavaksi lähiaikoina tulossa: Crisis on Infinite Earths, uusi Diana. George Perez. John Byrne. JLA.