Monipuolisena graafikko-kuvittajana toimineen Virpi Liinojan ensimmäinen omakustannesarjakuva-albumi “Karhujen kaupunki” on ilahduttavan tunnelmallinen.
Pientä kauhua
Vuosina 1972-76 ilmestyneen Shokki-lehden vaikutus suomalaiseen sarjakuvakulttuuriin ja -harrastukseen on ollut merkittävä. Sen vaikutus näkyy yhä, ja myös tässä uudessa Kaamio -pienkustannelehdykässä. Oikeastaan suomalaisen kauhun harrastuksen koko kaari 1970-luvun alkuvuosista tähän päivään heijastuu Kaamiossa.
Kansi: Jarkko Rintee.
|
Ragnarök
Manhwasta, eli korealaisesta sarjakuvasta puhutaan huomattavasti vähemmän kuin mangasta. Korean sarjakuvamarkkinat ja niihin sisältyvä potentiaali on kuitenkin huomattava.
Kirsikankukkacon yllätti kävijämäärällään
Meganeko, cosplay-kilvan voittaja
|
Kevään suurin suomalainen anime- ja manga-aiheinen tapahtuma Kirsikankukkacon pidettiin 14.5. Turussa nuorisokeskus Paasitornissa. Kuten nykyään alan tapahtumilla on tapana, myös Kirsikankukkaconin osallistujamäärä onnistui yllättämään järjestäjät – esimerkiksi cosplay-kilpaan ei voitu enää ottaa ilmoittautumisia paikan päällä, kun kisaamaan oli jo ennakkoonkin ilmoittautunut yli 50 ihmistä.
Pukuilu oli muutenkin vahvasti esillä Kirsikankukkaconissa. Turkulaiset joutuivat kestämään monisataapäistä laumaa animehahmoja ja goottilolitoja metsästämässä pikaruokapaikkoja, hyviä sijainteja valokuvaukseen tai vain omaa leponurkkausta kiireen keskeltä. Paasitornissa väkeä (ja lämpöä) riitti koko päivän ajaksi, ja monet raskaisiin vaatteisiin sonnustautuneet kävijät päätyivätkin viettämään suuren osan ajastaan kauniissa säässä ulkoilmassa. Silmämääräisesti arvioiden vaikuttaa siltä, että animetapahtumien kävijöistä yhtä suurempi osa on nuoria ja naispuolisia – aiemmin coneja asuttaneet vanhemmat otakusedät ovat nyt jo lähes harvinaisuus.
Myyntipöydillä kävijöitä riitti koko conin ajan
|
Vaikka con alun perin pienikokoiseksi suunniteltu tapahtuma olikin, olivat järjestäjät onnistuneet kehittelemään sinne hyvin ohjelmaa. Ensimmäisen kerroksen myynti- ja esittelypöydät keräsivät kävijöitä kaikkien tapahtuman kymmenen aukiolotunnin ajan ja lisäksi pöytien vieressä oleva sali täyttyi säännöllisesti parin tunnin välein pidettyjen luentojen, kisojen ja jopa kovaäänisen Delicious Orange -yhtyeen debyyttikeikan ajaksi. Ylempiin kerroksiin löytänyt (tai monessa tapauksessa paennut) vierailija kykeni ihastelemaan taidenäyttelyitä, laulamaan karaokea, kisaamaan tanssimatoilla tai vaikkapa rasittamaan ajattelukykyään gon parissa. Päivän aikana järjestettiin kilpailuja edellämainittujen cosplayn ja tanssimattojen lisäksi myös piirtämisessä ja Voitto kotiin -tyylisessä tietokilvassa.
Näyttää vahvasti siltä, että anime- ja manga-aiheisille tapahtumille on paljon kysyntää Suomessa, ja sietää toivoa, että maastamme löytyy edelleen innokkaita järjestäjiä näille “pienemmillekin” coneille. Vaikka Kirsikankukkacon oli vain yhden päivän pituinen, tuli suuri osa kävijöistä muualta Suomesta ja lopulliset kävijäarviot liikkuvat yli tuhannen ihmisen paikkeilla. Monet vaikuttivat pitävän Kirsikankukkaconia jonkinlaisena korvikkeena Animeconille, jota tänä vuonna ei järjestetä – seuraavan kerran cosplayaajat ja muut alan harrastajat kokoontuvat syksyllä Helsinkiin mangapäivää viettämään.
Kyuu Eturautti valokuvasi pääsalin lavalta cosplay-kilpailun yleisön
|
Jälkikäteen Kirsikankukkaconista on kuulunut pääasiassa vain positiivista palautetta. Tapahtuma onnistuikin kokoonsa nähden erittäin hyvin, ja tuskin kukaan kauempaakaan tulleista kävijöistä koki matkaansa turhaksi. Suuret kiitokset järjestäjille, ja toivottavasti Kirsikankukkaconeissa päästään vierailemaan myös myöhempinä vuosina.