Kävellessäni Rijnan kadulla Prahan keskustassa yksi paikallisille baareille tyypillisistä sisäänheittäjistä huikkasi minulle englanniksi: “Play an ipad game, win a prize!”. Vilkaistessani häntä huomasin hänen yläpuolellaan tekstin, joka yllätti: “KÁJA SAUDEK – COMICS MUZEUM”.
Sarjakuvamuseo Prahan keskustassa! Mutta kuka hitto on Kája Saudek? En ole koskaan kuullutkaan hänestä. Ilmoitin sisäänheittäjälle, etten ole kiinnostunut peleistä, sillä saan sietää moisia ihan tarpeeksi työpaikallani- mutta sarjakuvamuseota tulen mielelläni katsomaan ilman sisäänheittämistäkin!
Ensimmäinen yritykseni tsekata museo vei hivenen väärään osoitteeseen – museo on samoissa tiloissa Batalion-nimisen, rokkibaariksi itseään mainostavan paikan kanssa, jonka asiakaskunta koostuu lähinnä “bar hopping”-kierroksella luuhaavista, nousuhumalaisista ja kovaäänisistä jenkkituristeista. Kájan piirrokset kylläkin koristavat seiniä. Tarkistan itse museon aikataulun uudestaan, ja päätän palata sopivampaan kellonaikaan paikalle jokin toinen päivä..
Reissujen välissä etsin lisää tietoa herra Saudekista, sen verran kiinnostavilta hänen piirroksensa vaikuttivat.Selvästi rakkaudella pakerrettu, vahvasti 60-luvun popkulttuurin vaikuttama, voimakas piirrostyyli näyttää silmääni hyvin miellyttävältä. Englanninkielistä tietoa ei ole paljon, mutta parhaat lähteet löytyvät Wikipedian ja Prague Postin lisäksi yllättäen suomenkielisestä blogista.
 |
|
Museon sisäänkäynti
|
Kája Saudek on tsekkien kuuluisin sarjakuvataiteilija, joka joutui jatkuvasti kommunistihallinnon hampaisiin sarjakuvistaan, joita valtaapitävät katsoivat liian amerikkalaistyyliseksi. Siitä huolimatta hän puski eteenpäin aloittaen uusia kunnianhimoisia sarjakuvatarinoita, joiden julkaisu kuitenkin kiellettiin. Sen takia hän on saavuttanut tsekeissä vuosien myötä eräänlaisen sankarin aseman – miehenä joka uhmasi kommunistien yritystä tukahduttaa ja kontrolloida vapaata ilmaisua.
 |
|
Tapiirissa 3/90 julkaistu Saudekin lyhyt tarina
|
Hänen netistä löytyvät elämäkertansa maalaavat kuvan epäonnisesta miehestä, joka onnistui jatkuvasti olemaan mahdollisimman väärissä paikoissa mahdollisimman huonoon aikaan. Kája Saudek syntyi vuonna 1935, ja joutui heti toisen maailmansodan aikaan Thereisenstadtin keskitysleirille natsien miehitettyä maan tsekkiläisen osan. Koska Thereisenstadt oli tärkeä välietappi vangeille jotka siirrettiin Auschwitziin, niin oli pieni ihme, että häntä ja hänen kaksoisveljeään ei huomattu vankiluetteloissa – kyseinen leiri kun oli pahamaineisen tohtori Mengelen valvoma, ja Mengele tunnetusti teki mielellään kokeita juutalaisilla kaksosilla.
 |
Pian maailmansodan päättymisen jälkeen kommunistit kaappasivat vallan, ja liittivät maan tiukasti itäblokkiin. Länsimainen populaarikulttuuri ei ollut enää helposti saatavissa, joten se vähä minkä Saudek näki, oli ilmeisesti tehnyt häneen suuren vaikutuksen. Sanotaan, että lapsena häneen teki ensimmäiseksi suuren vaikutuksen Disneyn lumikki, ja aikuisena hänen suurimmat vaikuttajansa olivat Robert Crumb ja Richard Corben.
Edelleen sain lähteiden perusteella selville, että Saudek ehti julkaista kaksi pidempää sarjaa, toinen näistä on hänen arvostetuin teoksensa; Miloš Macourekin käsikirjoittaman tarina Muriel a andělé (Muriel ja Enkelit). Tästä 12-osaiseksi suunitellusta saagasta ehdittiin tehdä vain kaksi ensimmäistä osaa, jotka kuitenkin olivat pituudeltaan 250 sivua. Scifi-camp-klassikko Barbarellan innoittamassa eepoksessa Muriel-niminen mies pelastaa tulevaisuudesta saapuneen enkelin. Ro-niminen enkeli kertoo hänelle kotipaikkansa utopiasta, jossa kaikki elävät ilman armeijoita ja sotaa. Kommunistihallinto pisti sarjalle nopeasti lopun, eikä sitä nähty uudestaan kuin vasta 90-luvulla.
 |
Hänen toinen merkittävä teoksensa on Lips Tullian, Mladý svět – viikkolehdessä julkaistu jatkosarja, jonka aiheeksi oli (ilmeisesti kommunistisensoreiden pelossa) valittu edellisellä vuosisadalla kirjoitettuja, romanttisia tsekkiläisiä seikkailutarinoita. Saudekin kerrotaan maininneen kirjeessä ystävälleen, että sarjan ilmestymisen aikoihin lehden levikki nousi 105.000 kappaleeseen. Varovaisuudesta huolimatta sarjan julkaisu kiellettiin kuitenkin kommunistihallinnon toimesta yhden vuoden julkaisun jälkeen.
 |
Kommunistihallinnon romahtaessa Kája Saudekin sarjakuvat oli viimein mahdollista saada kirjakauppohin, mutta vaikka hänen ikäpolvensa muistikin hänet sankarina, niin samanlaista menestystä kuin 60-luvulla hän ei enää päässyt nauttimaan: sensuurin poistuminen avasi länsimaisen viihteen saapumisen tulvaporttien tavoin, eikä uusi sukupolvi halunnut kuulla hänestä. Hänen tyttärensä mukaan tämä katkeroitti Saudekin perinpohjaisesti. Vuonna 2007 hän joutui koomaan tukehtumisonnettomuuden seurauksena, ja Prague Postin mukaan hän on siinä tilassa edelleen, eikä näin ole päässyt näkemään myöskään museonsa avaamista.
 |
Näiden netistä löytyneiden tietojen myötä kiinnostukseni heräsi uudelle tasolle, ja halusin ehdottomasti tentata museon henkilökuntaa siinä toivossa että saisin tietää lisää hänen elämästään. Seuraavana lauantaina saavun paikalle, ja palatessani Batalionin yläkertaan tapaan tutun sisäänheittäjän, huonosti englantia puhuvan nuoren hevimiehen, joka lupaa minulle toimia museon oppaana. Maksettuani sisäänpääsyn baaritiskillä hän avaa ovet sivukäytävälle josta kuljemme saman rakennuksen yläkertaan. Oppaani sytyttää valot ja laittaa musiikin soimaan – soittolistalla on asiaankuuluvasti 60-luvun rokkiklassikoita.
 |
Aikani suurikokoisia originaaleja ihasteltuani yritän tenttiä nuorelta oppaaltani tietoja Saudekista. Valitettavasti se on hankalaa, sillä hän osaa englantia hyvin huonosti, ja saan toistaa kysymykset moneen otteeseen ennen kuin hän ymmärtää, mitä olen ajamassa takaa. Mikä pahempaa, yhtään englanninkielistä esittelylehteä ei ole museon tiloissa edes jäljellä. Pidemmän veivaamisen jälkeen saan selville, että kommunistihallinto ei pelkästään tyytynyt toistuvasti sensuroimaan hänen sarjakuviaan, vaan hänet passitettiin myös vankilaan useaan otteeseen.
 |
Yritän kysellä olisiko mahdollista ostaa hänen töitään paikallisista kirjakaupoista. Mutta oppaani puheesta ymmärsin että hänen 90-luvulla uudelleenjulkaistu 60-luvun tuotantonsa ei olisi kuulemma enää helposti saatavilla. Onneaan voisi silti yrittää sarjakuvien erikoisliikkeistä, joko Jungmanova-kadun “Kravatit“-sarjakuvaliikkeestä, tai Vaclavske Namestin “Neoluxor” – nimisestä liikkeestä. Amazonia on turha edes yrittää. Suomessa Saudekia on sen sijaan julkaistu kerran, Tapiirissa 3/1990.
 |
Seuraavaksi yritän kysellä, kehen pitäisi ottaa yhteyttä, jos haluaisi kääntää ja julkaista Saudekin tuotantoa, vaikkapa suomeksi. Oppaani kehottaa ottamaan yhteyttä paikan omistajaan, jonka yhteystiedot löytyvät Batalionin ja museon yhteisiltä kotisivuilta. Siinäpä olisi oiva haaste jollekin julkaisijalle.
Saudekin kertomus tuulimyllyjä vastaan ikänsä kamppailleena piirtäjänä liikuttaa ja elähdyttääkin. Usealle sarjakuvia tekevälle vastoinkäymiset ovat varmasti tuttuja, mutta hänen tarinansa voi antaa perspektiiviä siihen, miten pahasti olosuhteet voivat olla tekijää vastaan. Kaikesta huolimatta Saudek kamppaili ja jatkoi työtänsä, ja voi vain toivoa, että hän onnistuu vielä jonain päivänä heräämään koomastaan.
 |
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%A1ja_Saudek
http://en.wikipedia.org/wiki/Lips_Tullian
http://en.wikipedia.org/wiki/Muriel_a_and%C4%9Bl%C3%A9
http://www.praguepost.com/tempo/11762-Kája-saudek-comics-museum.html
http://www.lambiek.net/artists/s/saudek_Kája.htm
http://www.ceskapozice.cz/en/czech-living/arts-leisure/museum-devoted-king-czech-comics-opens
http://karhunkadunkafka.blogspot.fi/2012/01/sarjakuvamuseo-Kája-saudek-on-avattu.html
http://www.arborvitae.eu/en/exhibitions/Kája-saudek-the-60s/
Yhteystiedot niille jotka ovat kiinnostuneet Saudekin töistä: http://eng.Kájasaudek.cz/contact-us/
/* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:”Table Normal”; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:””; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin-top:0cm; mso-para-margin-right:0cm; mso-para-margin-bottom:10.0pt; mso-para-margin-left:0cm; line-height:115%; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:”Calibri”,”sans-serif”; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:”Times New Roman”; mso-bidi-theme-font:minor-bidi; mso-fareast-language:EN-US;}