Miksi muuten julkaisumuodossa päädyttiin yksittäiseen albumiin, eikä nykyään suosiossa olevaan 3-4 albumia sisältävään kovakantiseen kokoelmaan?
Hyvä kysymys. Integraalit ovat todellakin suosittuja Ranskassa. Meillä on bede-integraaleina tullut Asterixia, Lucky Lukea ja Niilo Pielistä. Seuraavaksi 6 albumin Incal-järkäle.
Päädyimme yksittäisiin albumeihin koska integraali olisi vaatinut suurempaa kertasatsausta: materiaalista laskutetaan per sivu, samoin kääntämisestä ja monen albumin taitto + tekstaus siihen päälle. Jotta normaalikokoisen ja kovakantisen integraalin painokulut olisivat edukkaat, pitäisi päästä ranskalaisten kanssa yhteispainatukseen. Mikä onnistuu vain jos Ranskassa olisi jo valmiiksi olemassa sopiva integraali.
Alixista ei ole olemassa kronologisesti eteneviä integraaleja.
Ei myöskään Valkoisesta Tiikeristä.
Comanchesta olisi osat 1-5 käsittävä integraali, mutta ekan albumin oikeudet on vielä jonkin aikaa Jalavalla.
Integraalien suhteen olemme kyllä tuntosarvet koholla.