En tahdo arvostella, arvioin mieluummin.
Sarjakuvantekijähän jättää aina paperille jäljen myös itsestään, eniten tietenkin silloin, kun käsikirjoitus ja ideat ovat omia. Vaarana on kuitenkin koko ajan se, että itsetilitys pääsee päällekarkaamaan lukijan silmille, sivuuttaen itse sarjakuvan. Näin ollen oman ajatusmaailman kuvaamisessa tai naamioimisessa eri hahmojen muotoon pitäisi pitää erityistä huolta siitä, että tietynlainen ironia ja ehkä myös oman näkemyksen kyseenalaistaminen on jatkuvasti läsnä. Katkera tilitys ja sarjakuvalliset palopuheet kääntyvät itseään vastaan alta aikayksikön.
Mikä tiedoksenne ilmoitettakoon, sir, sillä olen itse paininut näiden samojen ongelmien kanssa, kun olen suunnitellut tulevan albumini häviäjäsarjoja. Tiettyä hengenheimolaisuutta olin havaitsevinani, ja se sai minut näppiksen varteen.
Kolmen stripin perusteella on vaikea sanoa vielä mitään, mutta pysytään kuulolla. Aika paljon hahmoja tuli kerralla eetteriin. Pystytkö hallitsemaan ne kaikki? Tarmo Koivistollakin on siinä nimittäin vaikeuksia, ainakin kriittisimpien Mämmilänsä lukeneiden mielestä.