Tämä pääsee kyllä tietosanakirjaan kohtaan "paradoksi":
tavallinen kopiopaperikin käy alkuun. Hifistellä ehtii.
Mitä kauemmin mä oon piirtänyt, sitä varmemmaksi mä olen tullut että paperi on tärkeämpää kuin kynät. Tavallinen kopiopaperi toimii ihan hyvin kuulakärkikynän kaverina, saattaapa kestää HB tai B -lyijykynänkin, mutta terien, siveltimien, kuitukärkien tai tussikynien kanssa siitä ei ole kuin harmia (joko väri leviää tai kynä imee paperipölyä ja menee pilalle) ja kumittamista se ei salli ollenkaan.
Kaupasta saa "piirustuslehtiöitä" halvalla, ja ne ovat jo ihan eri maailmaa, joten miksi pitäisi väkisin ährätä kopiopaperin kanssa, rutata ja sutata ja harmitella kun jälki näyttää huonommalta kuin pitäisi? Joku Walkin tai Paperiston tai mitä niitä nyt onkaan blokki käy ihan hyvin. 160g/m2 paksumpi kopiokartonki käy myös, sitä saa riiseinä kuten muitakin kopiopapereita.
Tiedän, että monissa (varsinkin englantilaisissa 1980-luvun) pilapiirrosoppaissa puhutaan kopiopaperin puolesta, mutta kannattaa kans katsoa niiden tekijöiden jälkeä, ja miettiä, tätäkö halutaan.
Tai jos jälki on hyvää, onko se sittenkään kopiopaperia - yksi piirtäjä kerran kehui kuinka tavallisella konekirjoituspaperilla oli hyvä tussata ja läpikin näkyi ilman valopöytää, tarkemmassa tsekkauksessa se "tavallinen konekirjoituspaperi" osoittautui vesileimalliseksi Jyväskylä LinenBankiksi joka on äärimmäisen kovaa ja tasalaatuista, ihan eri kamaa kuin kopiopaperit. Mutta olihan se A4-kokoista.

Kivi