Barun nuortensarjat on ihan parhautta. Ei ne varmaan leimallisesti ole nuortensarjoja, vaan sellaisia, joita minkäikäinen vaan suunnilleen voi lukea. Ihan pieniä lapsia ei ehkä kiinnosta.
Mutta on harvinainen taito osata tehdä stooreista monitasoisia. Monet ns. "aikuisten sarjakuvat" on paljon latteampia. Jopa teinimpiä siinä mielessä, että kerrotaan pieni tarina pienistä teemoista, esim. omaelämäkerrallinen juttu nuore(hko)n keskiluokkaisen länsimaisen ihmisen henkilökohtaisesta elämästä. Ihan kiva sinällään, mutta Barun jutuissa on sarjakuvissa, etenkin Suomessa nähdyissä, harvinaista suuruutta siinä, että tarina voi olla pieni mutta tematiikka suuri. Ja silti ei saarnata eikä alleviivata, käsitelläänpä vain pienten tapahtumien kautta jokaiselle tuttuja isoja kysymyksiä. Tätä on hyvä dramaturgia, tämän takia tarinat eivät ikinä oikeasti tule kuolemaan. Ja minusta tätä ei osata Suomessa. Silloin kun yritetään, lipsahdetaan helposti alleviivaamisen ja saarnaamisen puolelle. Tai yritetään syleillä koko maailmaa yhden (lyhyen) jutun puitteissa.
Baru ei aliarvioi lukijoitaan!
Aihe: Baru (Luettu 6585 kertaa)