Kirjoittaja Aihe: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.  (Luettu 10444 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Wilpuri

  • Vellihousu
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 279
  • Jaa kuka?
Re: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #15 : 29.04.2005 klo 14:50:08 »
Tohtori Manninen sanoi muistaakseni kerran, että sarjakuvan käsikirjoitus voi olla vaikka a4:lle piirretty spiraali, kunhan siitä vain piirtäjä tajuaa, että mistä on kysymys.

Sarjakuva on onneksi vielä sen verran vapaa taiteen/viihteen laji, että mihinkään hirvittävän monimutkaisiin ja rasittaviin kaavoihin ei vielä olla kangistuttu (kuten on käynyt esimerkiksi elokuvien teon suhteen).
"Someday I will be so powerful that secretaries will HAVE to explain why they laugh at me" - Asok the Intern

Tero Mäntylä

  • Peliohjelmoija?
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 074
Re: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #16 : 29.04.2005 klo 16:27:44 »
Kiitos kommenteista. Mukava lukea, että tarina toimii ainakin jollakin tasolla. Käsikirjoituksen muoto on mukailtu tv/elokuva-käsikirjoituksesta, joten on aivan mahdollista että sarjakuvien käsikirjoitukset pitäisi tehdä aivan eri tavalla (tosin

Kvaakkiin pitäisi tulla jossain vaiheessa artikkeli erilaisista muodoista tehdä sarjakuvakäsikirjoitus (Kun vain ehtisi tekemään loppuun) vaikka tosiasia tosiaan on että tärkeintä on että piirtäjä saa selvää.


leonan

  • Uusi jäsen
  • Viestejä: 8
  • Mie
Re: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #17 : 08.05.2006 klo 10:52:48 »
hmm... ???  Pitkään on jo tullut tätäkin sivutoa pällisteltyä. Uskaltaisikohan sitä.

Joskus teini-iässä tuli kehitettyä sellainen hahmo, joka kertoo Pitkäsäärisestä lepakkomaisesta hahmosta joka on ikuisesti kirottu pimeyteen ja yksinäisyyteen.

Tervetuloa yöhön ikuiseen. Aikaan valottomaan. Varjojen juhlaan. Ruhtinaana pimeyden johtaa yötä Mavrick pitkäsäärinen. Sen korvat rakastavat surua ja sen silmät on luotu kestämään pimeyttä ikuista. Valo on sille kirous ainainen oli valona sitten lamppu kirkas tai pelkkä heijastus sateisesta maasta. Sen kapeavartalo on suunniteltu varjoihin ja pitkät sormet yöllisiin tuhoihin. Se elelee siellä missä varjotkin asuvat eli pimeissä komeroissa, sänkyjen alla ja nurkissa. Kaiken valon ja kirkkauden lisäksi se vihaa satuja ja varsinkin onnellisia loppuja.

Kun Iltasin yöhön valmistaudutaan pimeät kaapit suljetaan, sadut luetaan,valot sammutetaan ja alkavat lapset nähdä uniaan niin samaan aikaan kaappi hiljaa avataan ja saapuu hahmo pimeydestä valvomaan.Satukirjoista katoavat loput onnelliset , aamut aurinkoiset revitään irti kansistaan. Lamput särjetään, johdot järsitään ja kaiken tämän tehtyään katoaa se ennen aamua takaisin pimeään.

Aamulla nousevat lapset vuoteistaan suremaan revittyjä kirjojaan ja särjettyjä lamppujaan, mutta kirjat korjataan. Satuihin loput palautetaan ja lamput uusiin vaihdetaan illaksi valaisemaan  satuja ja niiden onnellisia loppuja...

Jatkuu...

Blah...Tökkii nyt niin pahasti että kirjoitan lopun myöhemmin (jos sitä kaivataan)...jahka tämä lukihäiriökään ei potki niin pahasti päähän ja hyvällä onnella lakkaan jopa toistamasta itseäni (ja vaihtamasta tyyliä)   :-X

Palaute on tervetullutta, sillä en ole aikaisemmin vastaavia kirjoitellut. (c)

JussiP

  • Jäsen
  • Viestejä: 662
  • Muutoksen tuulipuvut
Re: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #18 : 11.05.2006 klo 01:23:58 »
Kannanpa minäkin korteni kekoon. Liitteenä on osittain tositapahtumiin perustuva juttu. Kirjoitin sen summittaisella kappale per ruutu -jaotuksella.

Varoituksen sana: loppu on sitten aika mitäänsanomaton.
« Viimeksi muokattu: 11.02.2013 klo 22:03:45 kirjoittanut JussiP »
Jos haluat masentua tai vahingoniloistua, lue Ilman naista.

J.A. Laivamaa

  • Piirtäjä 4 Life
  • Jäsen
  • Viestejä: 33
  • Rahat vai kolmipyörä? Rahat vai Kolmipyörä?
Re: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #19 : 13.05.2007 klo 17:46:23 »
Pidän synkistä film noir -tarinoista ja etenkin Max Paynesta,
niin alkoin väsäämään tälläistä tarinaa:

New Yorkin synkät kujat olivat kuin turhan veren
tahraavat ruumiskaatopaikat.
Kaupunki ilman suojaa luotien raesateelta ja korruptiolta
jota ohjailee mafiat ja raha.

"Nimeni on Max Payne. Elämäni revitty kappaleiksi.
Noin kolme vuotta sitten kaikki oli hyvin, talo järven rannalla,
kaunis vaimo ja tyttölapsi. Ihana amerikkalainen unelma."

Kaikki he olivat kuolleita. Mitään ei ollut enää tehtävissä. Viimeinen laukaus oli päätepiste tälle julmalle tarinalle. Viimeinkin sain vapautettua sormeni tiukan otteen liipaisimesta. Kaikki oli ohi. Jokin kajahti yön pimeydessä, ääni melkein kuin laukauksen ääni, se nappasi minut otteeseensa ja kiidätti minut takaisin tarinan alkulähteille. Suoraan painajaisen ytimeen.
  Painajainen alkoi kolme vuotta sitten Manhattanilla. Olin lopettamassa työpäivääni NYPD:llä. Valmiina lähtemään kotiin. Talo järven rannalla, kaunis vaimo ja tyttölapsi, se oli ihana amerikkalainen unelma.
  Unelmilla on vaan paha tapa muuttua painajaisiksi kun kääntää selkänsä. Elämän iltahämärä laskee kuin aurinko, harjoitellun mahtailevasti.
  Kotiin tullessani huomasin heti, että se oli läsnä. Merkki tulevasta. Otin Berettani esille ja lähdin kapuamaan kohti yläkertaa. Matkalla sinne huomasin huonekalujen olevan hajotettuina sekä paljon tappelun jälkiä ympäri huoneita. En pitänyt siitä, miten show alkoi, mutta elämä oli jo antanut teatteripaikan edestä ja keskeltä. Kuulin lastenhuoneesta laukauksia ja vaimoni Michelin itkua. Mieleeni hiipi karmiva ajatus siitä, että jos he olivat satuttaneet rakkaitani. Mennessäni lastenhuoneeseen tunsin, keitä tappajat olivat: he olivat narkkareita. Nämä narkkarit olivat uuden teknohuumeen kourissa, V kuin Valkyr. Syöksyin ovesta sisälle huoneeseen samalla ampuen huoneessa olijan turhia kyselemättä. Tämän jälkeen tajusin, mitä Michel oli itkenyt. Nämä pahuksen narkkarit olivat tappaneet lapseni. Viha alkoi virrata kasvavalla nopeudella suonissani, lähdin kehdon luota kävelemään lastenhuoneen poikki ohittaen juuri ampumani miehen verisen ruumiin sekä lasten kirjainpalikoita, jotka olivat kuin sattumalta muodostaneet lattialle sanan ’kuolema’.
  Kävelin kohti Michelin ja minun makuuhuonetta. Luja kostonhalu pakotti päätäni. Heti oven avattuani adrenaliini lähti virtaamaan suonissani äärimmäisen nopealla vauhdilla, se poltti sisintäni. Syöksyin ovesta sisälle ja havaitsin tilanteen juuri, kun narkkari veti liipaisimesta ja ampui vaimoni. Tulin liian myöhään. Poliisina pystyin auttamaan monia perheitä, mutta valitettavasti en omaani.
  Mikään ei enää voinut pidätellä minua kostamasta tälle raakalaismaiselle narkkarille. En laskenut luoteja, joita kulutin tähän typerään mieheen. Vasta lippaan loputtua tajusin, kuinka viha oli täyttänyt minut. Veri virtasi lattialla kuin itkevä joki, katkerasti kiumurrellen. Michel, rakas vaimoni, makasi sängyssä. Luodin reiästä pulppuava veri hänen rinnassaan oli rubiini.
  En pystynyt enää pidättelemään tunteitani, vaan purskahdin epätoivoiseen itkuun puristaessani Michelin elotonta ruumista rintaani vasten.
  Kaikki, mitä tapahtui tuon huoneen jälkeen, on yhtä toivotonta sekamelskaa, pyörremyrskyn kaltaista kaaosta, joka saa minut voimaan pahoin ja tuo suuhuni ruosteen maun. Laukaus – päätepiste kaikelle tälle. Vastaus kaikkiin kysymyksiini oli jo aikaa sitten juossut ohi, kaiun hivahdustakaan ei voi enää kuulla. Olisin voinut kertoa teille hyvänyön tarinan. Juuri sen saman, jonka joskus muinoin kerroin pienelle viattomalle lapsoselleni. Mutta tuo kertomus ei olisi ollenkaan sopinut  tähän maailmaan, ei tähän painajaiseen.



J.K. Niin ja tässä yksi selvennys; Aijon tehdä sarjakuvan
sillä tavalla että Max Payne risteytetään Aku Ankkaan.
Siis teen koko sarjiksen Disneyhahmoina.

Aku Ankka - Max Payne
Iines Ankka - Mona Sax
Mikki Hiiri - Vladimir Lem
Teppo Tulppu - Frankie "Bat" Niagara
Karhukopla - The Finito Brothers
Milla Magia - Nichole Horne

Ja sitä rataa..

Kommentteja!
« Viimeksi muokattu: 13.05.2007 klo 17:52:15 kirjoittanut J.A. Laivamaa »
Alibi, motiivi, murha.

Piber

  • Sopuli
  • Jäsen
  • Viestejä: 618
  • yuubervärkki
Re: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #20 : 13.05.2007 klo 20:02:43 »
Pidän synkistä film noir -tarinoista ja etenkin Max Paynesta,
niin alkoin väsäämään tälläistä tarinaa:

Käsis

J.K. Niin ja tässä yksi selvennys; Aijon tehdä sarjakuvan
sillä tavalla että Max Payne risteytetään Aku Ankkaan.
Siis teen koko sarjiksen Disneyhahmoina.

Aku Ankka - Max Payne
Iines Ankka - Mona Sax
Mikki Hiiri - Vladimir Lem
Teppo Tulppu - Frankie "Bat" Niagara
Karhukopla - The Finito Brothers
Milla Magia - Nichole Horne

Ja sitä rataa..

Kommentteja!
Meinasin jo käsiksen puoleen väliin luettua sanoa että johan on Max Paynimäistä.  :o
Onneksi luin loppuun. :D

Tohtori

  • Sarjakuvien röhvessöhri
  • Jäsen
  • Viestejä: 63
  • työssään
Re: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #21 : 28.05.2007 klo 16:20:20 »
 Tämä on minun ensimmäinen viestini. Ja olen varmastikin melko pentumainen, kun nyt kerron eräästä tarinastani. Tässä on siis nyt vain alku lähtökohta, enkä nyt tiedä niin kovin mahtavia juonen käänteitä tai mitään muitakaan mielenkiintoisuuksiaan. Kerron siis vain lyhkäisyydessään alkuasetelman.

   KRÖHHÖM...

    Lähitulevaisuudessa sijaitsevassa maassa asuu eräs hyvin vaikutusvaltainen ja tärkeä mies. Hän omistaa hienoisen lääke tehtaan. Siellä ollaan tehty monia täysin paranntavia lääkkeitä, esinm. syövän 95% parantavan pillerin ja ym. Omistaja kuitenkin vihaa eläin kokeita ja on niitä jyrkästi vastaan. Mutta mihin sitten testata kokeiluasteella olevia lääkkeitä. No tietenkin ihmisiin. Valtavan lääke tehtaan uumenissa on tyrmiä,  joissa ikuisessa lääkehumalassa kouristelevat ihmiset kaipaavat vapautta. Erilaiset lääkkeet ovat kuitenkin voineet kehittää ihmisiä. Yleensä ne ovat harmittomia, kuten hiukan terävämpi kuulo, mutta on osasto, jossa säilytetään oikeasti supervoimia saaneita (voi kuinka inhoankaan tuota sanaa) ihmisiä. Heillä voi olla esimerkiksi fyysisiä, psyykkisiä tai jopa sielullisia kehityksiä.       Eräs kaljupää lietsoo levottomuuksia ja murtautuu erään ylikehittyneen aivolohkonsa avulla sellistä ja vapauttaa muut kohtalo toverit. Nämä vannovat ikuisen valan, jossa nämä tottelevat ylivoimaista kaljupäätä loppuikänsä, kiitokseksi vapaudesta. Noh, mitä tämä näiden johtaja tahtoo. Heillä ei ole varsinaista henkilöllisyyttä, vain nimi. Joten he lähtevät hakemaan omaa identiteettisyyttään voimiensa avulla. Jäljelle kuitenkin jää tämän johtajan entinen ystävä, joka raivostui kalju päälle niin, että luopuu rakkaasta unelmastaan (identiteettisyydestään) ja lähtee vetämään kaljupäätä maahan. Ruumiista välittämättä. Hän muuttaa kuitenkin mielensä ja tahtoo sittenkin oman henkilöllisyyden. Kostonsa lomassa. Siinä on alku asetelma.

   Paljon on vielä mietittävää, kuten minkätakia päähenkilö tahtoo kostoa, mikä hänessä on kehittynyttä ja paljon muuta. En ole luken Ryhmä-Xää, idea tuli ihan omasta päästäni. Jos jotain matkin niin ennemmin kauhuelokuva Scannersia kuin tuota. Toivon että idea ei ole suoraan temmattu X-manista, eikä ensimmäinen viestini olisi floppi. Ja niistä voimista viellä. Voimat ovat suhteellisen luonnollisia, eikä mitään, että pystyisi käsittelemään tulta, vaan esimerkiksi eräs oli saanut ylimaallisen rytmitajun ja karisman. Tällä hän pystyi pysäyttämään sydämiäkin.

    P.S: Minulla on muitakin ideoita. PAAAAALJON tuota parempia. Kiitos, olen puhunut :P
Kalansilmät näkevät kaiken väärin ja vääristyneenä. Ne eivät huomioi mitään oikeasti tärkeää, vaan vaeltavat kylmyydessä.

ACrockett

  • Jäsen
  • Viestejä: 409
Re: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #22 : 28.05.2007 klo 16:58:54 »
Saako tämä olla jo ilmestyneistä sarjakuvista,vaikka voinhan minä tehdä omistakin.

Hildecutter (sarjakuvakin kestää vain 10 sivua eli 6 kun kannet tehdään myös).
Syvällä Etelä-Amerikan viidakoissa, asuu hirviö joka on jo kauan halunnut siirtyä terrorisoimaan muuta maailmaa. Ja nyt se halu on käymässä toteen. Hildecutterinä tunnettu hirviö lähtee heti kohti Pohjois-Amerikkaa ja löytää sieltä yhden Yhdysvaltain mafian johtajista. Hildecutter lähtee tämän mafiapomon toimistolle ja tuhoaa koko rakennuksen ja poliisi saavat tietää että hän on yksi mafian johtajista. Hildecutter kuitenkin aikoo tappaa mafiapomon tämän teoista mutta Hildecutter lähtee pois kun poliisit pidättävät mafiapomon. Hildecutter valvoo yhä mafian toimintaa Pohjois-Amerikassa.
Ei mikään huippu mutta vähäisten sivujen takia täytyy tehdä lyhyt.
« Viimeksi muokattu: 28.07.2007 klo 17:12:28 kirjoittanut Tohtori Doom »

Riekko

  • SURFIN' BIRD
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 104
  • Right, remove the supports!
Vs: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #23 : 11.02.2013 klo 21:43:22 »
Vaikka näemmä edellisestä postauksesta on aikaa, niin kokeillaan miltä tällainen tarina tuntuisi:
https://docs.google.com/document/d/1fb5mn6jIuM7HrkhqR3M-EEewD_-5s6FktVVwyJ2LwnM/edit?usp=sharing

Kyseessä on supisuomalainen supersankari Ruutanamies. Hänen erikoisvoimansa on se, että pakkasessa Ruutanamies osaa erittää alkoholia elimistössään.
Millainen maa on tämä, jossa niitä harvoja, joilla on vielä toivoa jäljellä kutsutaan epätoivoisiksi? - Stefano Benni, Elianto

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 16 014
Vs: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #24 : 12.02.2013 klo 09:17:12 »
Vaikka näemmä edellisestä postauksesta on aikaa, niin kokeillaan miltä tällainen tarina tuntuisi:
https://docs.google.com/document/d/1fb5mn6jIuM7HrkhqR3M-EEewD_-5s6FktVVwyJ2LwnM/edit?usp=sharing

Kyseessä on supisuomalainen supersankari Ruutanamies. Hänen erikoisvoimansa on se, että pakkasessa Ruutanamies osaa erittää alkoholia elimistössään.

omaan makuun turhan humoristinen mutta lajissaan, parodiset supersankariremellykset, hyvinkin toimivaa settiä.
Itse en näe kun en Kekkosen varjossa mitään lämmöllä muisteltavaa ja vakavampi suhtautuminen supersankareihin tai sankareihin maassamme olisi virkistävää vaihtelua.
Voi olla oma lukihärö mutta parissa kohden hevosrattaat karkasivat siinä mitä juuri nyt tapahtuu á la:
Lainaus
Ruutanamies on kaivaa toisen merimiehen suuta
yleisesti diggasin

kespa

  • Jäsen
  • Viestejä: 839
  • Iron Knights - Tulossa maaliskuussa 2014
Vs: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #25 : 12.02.2013 klo 16:12:41 »
Tällainenkin hauska aihe oli. Pistänpä tähän alun omasta 100-sivuisesta albumista, joka sijoittuu rikollisen moottoripyöräkerhon maailmaan. Tässä on kässäri korjauksineen kaikkineen ja siitä näkee tyylin, jolla olen jo vuosia käsikirjoituksia kirjoittanut. Hahmojen ulkonäkö ym. on kuvattu erillisenä paperina, jota tässä ei ole, joten hahmojen ulkonäkö ja olemus jää teille vielä mielikuvituksen varaan. Tällä hetkellä koko stroori on Kvaakin Wildellä piirrettävänä ja kannen sarjaan tekee Suomen Marvel-lehdissäkin piirtäjänä ollut jenkki.

SIVU 1

Ruutu 1:
Kokosivun ruutu. Ollaan jossain slummiasunnossa, joten kämppä on sen mukaisessa kunnossa. Etualalla Jack antaa lahjapakettia pienelle lapselle joka on aivan innoissaan. Takana on onnellisena katsova äiti sekä äidin vierellä seisovat Phil ja Chael. Lapsi ja äiti ovat pukeutuneet heikon elintason mukaan ja äiti vois olla aika laiha ja elämää nähneen oloinen.  Jengiläiset ovat paikalla ilman liivejä.
”Sondel, Texas.”
Jack: Katso mitä toimme sinulle Jim. Ja näitä on pussissa vielä pari lisää!

Jim (lapsi): JEE!


SIVU 2

Ruutu 1:
Poika repii innoissaan pakettia auki, sieltä paljastuu joku lelu-ukko. Jack Hymyilee polvillaan vieressä.

Ruutu 2:
Poika menee innoissaan esittelemään lahjaa äidilleen.
Jim: Kato äiti, sain sotaukon!
Äiti: Ihanaa Jim.

Ruutu 3:
Äiti halaa Jackia.
Äiti: Voi, te olette taivaan lahja. En ole nähnyt Jimiä noin iloisena aikoihin. Sanotaan teistä sitten mitä tahansa niin tiedän, että te olette kunnon poikia.
Jack: Kiitos rouva Brown. Ei aina kannata uskoa mitä lehdissä kirjoitetaan.

Ruutu 4:
Jengi alkaa kerääntyä kasaan.
Jack: Meidän on tästä varmaan jo aika lähteä niin Jim saa avata pakettejaan rauhassa.
Äiti: Tietysti, teillä on varmasti paljon muita kiireitä.


SIVU 3

Ruutu 1:
Jengiläiset poistuvat asunnosta, äiti huutaa ja heiluttaa vielä ovelta (tää vois muuten olla ränsistynyt kerrostalokämppä).
Äiti: Siunausta teille kaikille!
Jack:  Samoin teille rouva Brown!

Ruutu 2:
Miehet astuvat ulos talosta.
Jack: Päivän hyvä työ on tehty, pysyy imago puhtoisena taas hetken aikaa.

Ruutu 3:
Ulkona odottaa kaksi muuta jengiläistä Mike ja Garth, jotka heittelevät muille jengiliivit.
Chael: Naurettavaa, että liivejäkään ei viitsi enää pitää näissä hyväntekeväisyysajoissa päällä.
Jack: Totta, vuoden 2005 ammuskelu Californiassa veti koko tämän homman lokaan.

Ruutu 4:
Miehet istahtavat liivit päällä pyörien selkiin ja starttaavat pyörät. Etualalla voisi olla Jack, jonka liiveistä näkyisi, että siinä on merkki ”Precident”.
Jack: No oli miten oli. On se ihan mukavaa antaa vähävaraisille lapsille välillä iloa. Ei minullakaan lapsena ikinä mitään ollut. Mutta nyt, tärkeämmät asiat odottavat.


SIVU 4

Ruutu 1:
Jengiläiset ajavat syrjäisen ja hylätyn varastorakennuksen pihaan, jonka pihassa on pysäköitynä kaksi moottoripyörää.

Ruutu 2:
Kaikki nousevat pyöriensä selästä.
Jack: Mennään katsomaan mitä Billy ja Joey ovat saaneet aikaan.

Ruutu 3:
Muut miehet lähtevät kohti varaston ovea.
Jack: Chael ja Mike, te jäätte pitämään vahtia.

Ruutu 4:
Chael ottaa selkänsä takaa housuista esiin käsiaseen.
Cheal: Selvä homma Jack.


SIVU 5

Ruutu 1:
Miehet kulkevat varastossa kohti pientä ovea.
Jack: Käskin heidän viedä hänet vanhaan toimistoon.

Ruutu 2:
Miehet avaavat oven. Huoneessa on jengiläistä Billy ja Joey, sekä tuoliin köytetty ja pahoin hakattu meksikolainen mies. Miehen ympärille on levitetty hirveä määrä suojamuovia. (KORJAUS: Hallissa myös tietysti prospect Phil, joka on jostain syystä jäänyt tähän kässäämättä. Philin ulkonäköön muuten vielä sellainen muutos, että hänellä ei saa olla jengiin liittyviä tatuointeja. Yleensä ensimmäisen saa ottaa vasta oltuaan vuoden täysjäsenenä)
Billy: Tulittehan te jo.
Garth: Ei viitsitty tulla aikaisemmin, jotta ehdit laittaa tukkasi kuntoon.
Billy: Haista vittu Garth.
Garth: Ja mitä helvettiä tämä muovi on? Olette katsoneet liikaa Dexteriä.


SIVU 6

Ruutu 1:
Jack keskeyttää hyväntuulisen vittuilun.
Jack: Vittuilu seis. Onko hän puhunut mitään?
Billy: Eipä juurikaan. En jaksanut kuunnella, teippasin suun.

Ruutu 2:
Billy repii teipin meksikolaisen suulta.
Jack: Ota se pois.

Ruutu 3:
Meksikolainen, nimeltään Miguel, alkaa heti huutaa.
Miguel: Jack, älä tee tätä minulle, ei se ollut minun ideani, että kuljetus siirrettiin 89ersil…

Ruutu 4:
Jack lyö vaihaisena Miguelia.
Jack: Haista vittu Miguel, meillä oli sopimus!

Ruutu 5:
Miguel alkaa anella armoa.
Miguel: Sinä tiedät, että minä en päätä näistä… Olen vain välimies… Olen aina ollut hyvä koko kerholle. Jack kiltti!

Ruutu 6:
Jack katsoo Miguelia välinpitämättömästi.
Jack: Olet oikeassa. Mutta tämä ei jää kostamatta. Pojillasi Meksikossa kestää hetken aikaa korvata sinut, kunhan katoat.


SIVU 7

Ruutu 1:
Miguel alkaa itkeä:
Miguel: Olkaa kilttejä…

Ruutu 2:
Jack kutsuu Philin luokseen.
Jack: Kokelas, tule tänne.

Ruutu 3:
Joey antaa tulokkaalle (Phil) aseen.
Jack: Joey, anna hänelle ase.

Ruutu 4:
Jack seisoo Philin takana, joka pitää asetta kädessään. Isällisesti Jack puristaa Philiä hartiasta.
Jack: Sinun on aika ansaita värisi.

Ruutu 5:
Ruutu ikään kuin katsottaisiin aseen piippuun, kun Phil kohottaa hymyillen aseensa. Miguel vaikeroi taustalla.
Miguel: Ei…


SIVU 8

Ruutu 1:
Yksi iso ruutu. Phil ampuu ison reiän miehen päähän. Veri lentää ja muut jengiläiset näyttävät taustalla tyytyväisiltä.

Riekko

  • SURFIN' BIRD
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 104
  • Right, remove the supports!
Vs: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #26 : 12.02.2013 klo 20:08:07 »
omaan makuun turhan humoristinen mutta lajissaan, parodiset supersankariremellykset, hyvinkin toimivaa settiä.
Itse en näe kun en Kekkosen varjossa mitään lämmöllä muisteltavaa ja vakavampi suhtautuminen supersankareihin tai sankareihin maassamme olisi virkistävää vaihtelua.
Voi olla oma lukihärö mutta parissa kohden hevosrattaat karkasivat siinä mitä juuri nyt tapahtuu á la: yleisesti diggasin
Kiitos kommenteistasi (jälleen), Curtvile!

Tarkoitatko hevosrattaiden karkailulta, että ei ollut ymmärrettävää mitä tapahtui vai jotakin muuta?
Millainen maa on tämä, jossa niitä harvoja, joilla on vielä toivoa jäljellä kutsutaan epätoivoisiksi? - Stefano Benni, Elianto

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 16 014
Vs: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #27 : 12.02.2013 klo 20:27:53 »
Täsmennän: Isot linjat oli koko ajan hallussa, ajoittain, siis todella ajoittain, minulle jäi epäselväksi mitä tismalleen tapahtuu.

Kunnioitan rohkeuttasi piirtäjään ruutujaon jne suhteen. Muutamille uskallan laittaa väljemmän käsiksen kun luotan ko.tahon taitoihin. Mikä kertoo surullisen paljon vain minusta.

Mutta hyvää kieli poskessa tarinaa Ruutanamies oli. Melko lailla varmasti tarttuisin moiseen painotuotteeseen, juoni toimi  oman sisäisen logiikkansa mukaan ja sinulla on korvaa dialogille, kaikki eivät kuulosta toistensa kopioilta.
Ei helppo rasti.


Kespan projekti onkin tutuhkon oloinen. SoA henkistä sarjakuvaa ei liikaa ole. Onhan Precident näppäinvihre, onhan?(sanoo lukihäröinen)

kespa

  • Jäsen
  • Viestejä: 839
  • Iron Knights - Tulossa maaliskuussa 2014
Vs: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #28 : 12.02.2013 klo 20:47:26 »


Kespan projekti onkin tutuhkon oloinen. SoA henkistä sarjakuvaa ei liikaa ole. Onhan Precident näppäinvihre, onhan?(sanoo lukihäröinen)
Katsos vaan, hyvä, kun huomasit vaikka on mennytkin jo useampien silmien läpi koko kässäri. Näppäinvirhe pitäisi olla:) SoA kummittelee kyllä taustalla, ei voi kieltää. Ainoa juttu mikä jäi ärsyttämään oli se, että päätin jengin pyörivän huumebisneksessä, koska siihen ei sarjassa olo koskettu. No tietenkin ostin joululomalla neljännen kauden, kun kässärikin olo jo valmis, ja kuinkas ollakaan siinä hypätään oitis huumeiden kimppuun... Mutta kunhan albumit ilmestyvät niin toivottavasti lukijat löytävät sieltä jotain "omaakin":)

Riekko

  • SURFIN' BIRD
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 104
  • Right, remove the supports!
Vs: Näytä kyntesi käsikirjoittajana.
« Vastaus #29 : 13.02.2013 klo 09:10:51 »
Täsmennän: Isot linjat oli koko ajan hallussa, ajoittain, siis todella ajoittain, minulle jäi epäselväksi mitä tismalleen tapahtuu.
Kiitos jälleen! Tuo on varmasti totta. Helposti käy niin, että tapahtumat ovat itselle päivänselviä, mutta niitä ei onnistu käsikirjoitukseen kirjoittamaan niin, että ne avautuisivat muillekin.
Millainen maa on tämä, jossa niitä harvoja, joilla on vielä toivoa jäljellä kutsutaan epätoivoisiksi? - Stefano Benni, Elianto