Ei siinä mitään, jos noissa vuosiluvuissa sattuu virheitä, mutta hämmästelen edelleen sitä, etteivät myyjät viitsi/osaa ottaa selvää epävarmoista asioista. Jos lehdessä ei ole vuosilukua, niin kyllä minä yrittäisin sen jostain kaivaa ennen kuin pistän lehden myyntiin. Etenkin divarin pitäjillä on varmasti hinnastoja, josta voisi heti nähdä, ettei vuonna 1973 tullut edes kyseistä lehteä.
Allekirjoitan. Ja viitaten
tähän, en voi käsittää, miten myyjä ei voi vaivautua tekemään inventaaria myymistään tavaroista.
Itseäni esimerkkinä käyttäen kävin juuri vajaan sadan gogon tunnistamiseen ja ylöskirjaamiseen muutaman tunnin, samoin 150 VHS-kasetin, joiden alkuperäiset julkaisutiedot etsin imdb:stä (jostain syystä suomalaisissa kaseteissa ilmoitettuihin elokuvan alkuperäiseen tekemisvuoteen ei voi aina varauksetta luottaa). Ja lykinpä myös koko Aku Ankka -lehtikasani myyntiin ja pläräsin kaikki yli 350 lehteä useaan otteeseen läpi. Perunamaa on ollut tässä kohtaa korvaamaton tiedonlähde. Minulla on irrallisia lehtien mukana tulleita oheistuotteita, joiden pitäisi löytää takaisin oikeaan lehteen.
+ Lahden divariin tekemäni yli 1000 kirjaa käsittävä inventaari, jossa mainitaan kaikki oleellinen kirjasta (paitsi kuntoluokitus, joka on pakko tehdä vasta sitten, kun saan tietää, mistä kirjoista divari olisi ylipäätään kiinnostunut).
Onhan tuo aikaavievää, mutta myyjä ampuu itseään jalkaan, jos ei jaksa antaa ostajalle kattavia tuotetietoja. Harva on niin rikas, että voi ostaa suuria könttäkohteita tietämättä varsinaisesti, mitä on ostamassa.
Offtopic
En ylipäätänsä pidä kaupallistenkaan tahojen tavasta olla tulematta asiakasta vastaan sen verran, että ilmoittaisi myymästään asiasta tai palvelusta perustietoja kuten HINTA. Katselin vastikään Lapin hotellien hinnastoja ja turhan monessa luki "ota yhtettä!". Ymmärrän, että tuo palvelee hotellin etuja siltä kantilta, että yhteydenottojen lukumäärän perusteella osaavat arvioida omaa kiinnostavuuttaan ja saavat suoraa palautetta hinnoistaan. Mutta kun 8/10 hotellista ei suostu suoraan ilmoittamaan hintaansa, niin se tuntuu jo ainakin allekirjoittaneesta turhanpäiväiseltä hyppyyttämiseltä. Ensin ollaan puhelinjonossa, sitten kolmen siirron jälkeen pääset puhumaan taholle, joka on perillä hinnoista ja tämä taho pitää pienen ikuisuuden palopuhetta heidän hotellinsa erinomaisuudesta ja pitkän hiljaisuuden jälkeen sitä pitää 15 minuutin puhelinlaskun jälkeen todeta, että kyseinen paikka ei nyt ihan sovikaan meidän lomabudjettiin. KUIN jos asiakas näkee hinnan suoraan ja välittömästi hotellin sivulta ja ihan ilmaiseksi.
Lisäksi useiden kohteiden kohdalla kuvan tulisi olla pakollinen. Jos ihminen on teknisesti tarpeeksi edistyksellinen, että hallitsee Internetin ja Huuto.netin käytön, tällä suurella todennäköisyydellä on myös digikamera - ja jos ei ole, niin hankkisi. Ja jos myymästä kohteesta ei nyt vaan mitenkään ole mahdollista saada kuvaa, niin sisäisestä verkosta kalastettu kuvakin riittää jo viestittämään asiaan perehtyneelle ostajalle, mistä kohteesta on kyse, mikäli asia ei käy ilmi (puutteellisesta) kohdekuvauksesta. (Kostajat-lehdenkin kohdalla olisi näin voitu toimia.)
