Siinä missä Uhkapelin kuvasarjoissa "editoitiin" sinänsä selkeä tarina monimutkaiseksi, niin taulut saivat sitten tuoda esiin niitä arvoituksellisia symboleja, jotka olivat tarjolla lukijalle selvitettäviksi.
Sitten kun näihin arvoituksiin löytää vastaukset, alkaa sekin selvitä, mitä tekijät oikein tarkoittavat (vaikka saattavat tietty vain hämätä...)
Lopussa sitten kovistelu muuttuukin pienieleiseksi sentimentaalisuudeksi, joka tosin saattaa olla ironiaa sekin, tai sardoniaa tms.
Vaikeata on Uhkapelin pajatsoa kenenkään tyhjentää, melkoista tempputaidetta se on, joskin mielenkiintoista ja haasteellista, jos vain jaksaa siihen paneutua. Jos.