Uusin Tex Willer *aihe spoilaa aina kulloinkin uusinta Willeriä*

[Secos-Bill]

Lehti tosiaan näyttää paksummalta ja paperi on selvästi tukevampaa, kun hieroo sormilla.
Ihan niin kuin Tex-kokoelma ei muutenkin alkaisi jo vallata liikaa hyllytilaa, nyt vielä tämäkin

Ihan kelpo Tex-vuosi oli, mutta mikäköhän siinä on, että nämä uudet piirtäjät taidokkuudestaan huolimatta vaikuttavat aika persoonattomilta. Olenkohan vain tulossa vanhaksi...

[AlkoTanko]

Lehti tosiaan näyttää paksummalta ja paperi on selvästi tukevampaa, kun hieroo sormilla.
Ihan niin kuin Tex-kokoelma ei muutenkin alkaisi jo vallata liikaa hyllytilaa, nyt vielä tämäkin

Ihan kelpo Tex-vuosi oli, mutta mikäköhän siinä on, että nämä uudet piirtäjät taidokkuudestaan huolimatta vaikuttavat aika persoonattomilta. Olenkohan vain tulossa vanhaksi...

Olen kyllä samaa mieltä, tosi usein piirtäjät tuntuvat enemmän imitoivan jotakuta vanhaa kuvittajaa (Civitelli, Villa, Ticci, ja välillä Galep tuntuvat olevan isoimmat vaikuttajat) kuin tekevän omaa jälkeään. Onneksi (riippuen näkökannasta) on Seljas, Brindisi, ja pari muuta jotka ovat selvästi erottuvia joukosta.

[TexKiller]

Ihan OK, pidin ensimmäisestä osasta rahtusen enemmän. Aikamoisen näytteen Kit W antaa nopeudestaan intiaania vastaan

[AlkoTanko]

Vuosi 2014 on nyt korkattu, katsotaanpa mitä on tarjolla.

Hieman yskähdellen lähtee tarina käyntiin, tosin Roy Bean tuo oman piristyksensä tarinaan johon saatiin parikin yllättävää käännettä. Frisendan kuvitusta on mukava nähdä taas pitkästä aikaa, ja on nähtävästi hieman hillitty Patagoniassa häirinnyttä yksityiskohtaa eli jatkuvasta suiden kiinnipitämisestä dialogin aikana. Nyt nämä tuntuvat ihan keskusteluiltakin.

[Mosabacka]

Tuomari Beanin salaisuus avaa loistavasti vuoden 2014 Tex-tarinat. Boselli on kaivanut vanhasta tarinasta todellisuuteen perustuvan Roy Beanin. Suomessa Bonellin ja Letterin tarina julkaistiin vasta kymmenen vuotta sitten. Tarinan alku on oivallinen ja täytyy kyllä nyt viimeistään lisätä Pasquale Frisenda huippupiirtäjien joukkoon. Katsokaapa noita yksityiskohtien määrää ja ihailkaa Texin ja Carsonin yhteenottoa Moonin koplan kanssa sumuverhon katveessa. Oliko muita vaikuttuneita?

[Janne]

Onkohan Willer-pokkareiden paperilaatu vaihtunut hiljattain?

Painopaikka on vaihtunut. Kotoisa willerimme painetaan nyt Norjassa. Ja tämähän on aivan mahtava asia. Parissa viimeisessä numerossa painojälki on ollut pitkästä aikaa terävää mv-kuvitusta. Surkiaa oli se westpointin harmaasävypainatus, jossa mustat kohdat vieläpä leimasivat viereisen sivun valkoiset kohdat. Huh, hyvä että siitä riesasta päästiin.

Bean-tarina on minustakin mainio! Se näissä uusissa tarinoissa yhtenä asiana harmittaa, että heti ensivilkaisulta ei enää osaa nimetä kuvittajaa. Näitä piirtäjiä on tullut nyt niin paljon lisää, ja itse olen tainnut jämähtää sinne 70-luvulle.

[OM]

Painopaikka on vaihtunut. Kotoisa willerimme painetaan nyt Norjassa. Ja tämähän on aivan mahtava asia. Parissa viimeisessä numerossa painojälki on ollut pitkästä aikaa terävää mv-kuvitusta. Surkiaa oli se westpointin harmaasävypainatus, jossa mustat kohdat vieläpä leimasivat viereisen sivun valkoiset kohdat. Huh, hyvä että siitä riesasta päästiin.

Bean-tarina on minustakin mainio! Se näissä uusissa tarinoissa yhtenä asiana harmittaa, että heti ensivilkaisulta ei enää osaa nimetä kuvittajaa. Näitä piirtäjiä on tullut nyt niin paljon lisää, ja itse olen tainnut jämähtää sinne 70-luvulle.

Onko tosi? Painopaikka ja paperi vaihtunut. Ei enää Westpointin painotalo....jee! En ole vähäänaikaan enää  ostanut normi Texejä. Minusta loistavaa, jos siitä surkean suttaavasta painojäljestä päästiin, joka tosiaan kuten Jannekin totesi suttasi  seuraavankin sivun ja ainakin minun kappaleissani miltei jokaisen lukukerran jälkeen myös sormet.  Minä jo kauan sitten vinguin samasta asiasta aiheellisesti kun kädet olivat lukemisen jälkeen havaittavassa määrin musteessa ja kommentit olivat altarivien, että pidä turpas kiinni jo suttaamisesta tai huonosta painäjäljestä. Ei voisi enempää kiinnostaa! Ei voi kenenkään maailmaa kaataa, jos paperi on hieman paksumpaa nyt about muutaman millin kuin se entinen WC-paperiin verrattava pehmeä surkimus!
Edes jotain hyviä uutisia vuoden alkajaisiksi sarjakuva rintamalta.

[Czaba]

Painopaikka on vaihtunut. Kotoisa willerimme painetaan nyt Norjassa.

Olen ollut lukevinani pokkarin alusta että painopaikka on Norhaven, Tanska. Mutta samapa tuo, laatu on hyvää.

[Janne]

Samoja skandinaaveja kummiskin :-)

[tertsi]

... sinänsä harmi, että ulkomailta saa parempaa kuin kotomaasta.

"Pelastetaan duunit."

edit
typo korjattu. duumi - duuni. (huoh)


Nakkisormeni eivät ole oikein sinut padin(kaan) kanssa.  

[Curtvile]

... sinänsä harmi, että ulkomailta saa parempaa kuin kotomaasta.

"Pelastetaan duumit."

kun itselle tulee näppäinvirheitä ei olisi varaa, mutta jotenkin ajatus joko latverialaisista roboteista painotaloissa tai vaihtoehtoisesti Sabbathin, Witchcraftin, katatonian ja Orange goblinin faneista henkilökuntana tähän aikaan yöstä...
"mutta kun mä haluaisin kuunnella Anna Abreuta"
"haluatsä pitää duunisi tex Willerien painajana? Nyt kakkoskoneelle ja pään on sitten parempi nyökkyä Eyehategodin tahtiin"

häiriö ohi jatkakaa aiheesta.

[tertsi]

Pitäis varmaan ruveta kirjoittamaan tietsikalla näitä viestejä eikä tällä padilla. Kova duumi korjailla aina noita lyöntivirheitä jälkeen päin. Ja teksti on niin pientä ettei noita aina edes nää vaikka kuinka tihrustaa.   

[Janne]

Nyt meillä meneillään olevan Bean-tarinan jälkeen Italiassa  oli (ja on edelleen) vuorossa Bosellin ja Maurizio Dottin yhdessä tekemä tarina Supremo, jolla on pituutta peräti kolme ja puoli pokkaria. Sitä seuraa Alfonso Fontin ja Mauro Bosellin tarina, joka sekin on yli kaksi pokkarillista pitkä. Noin pitkiä tarinoita odottaa oikein mielenkiinnolla. Suomessa Bean-tarinan jälkeen kaiketi tuleekin almanaccoa tms., jotta ei ihan italialaisten kantapäille ajettaisi.

[Hannu]

Kiitos Janne tiedoista! Onhan tuo mukavaa vaihtelua kun tulee tavanomaista pidempiä seikkailuja.

[Secos-Bill]

Itse en hirveästi pidä siitä, että fiktiivisissä jutuissa käytetään todellisia henkilöitä tärkeissä rooleissa. Tähänkin olisi voinut keksiä jonkun ihan oman. No, onneksi sentään tätä kutsutaan lähes aina nimellä Roy Bean tai tuomari Bean - vain parissa kohdassa Tex sanoo pelkästään 'Bean', mikä riittää jo tuomaan mieleen mr Beanin. Ja draama katoaa savuna ilmaan...