Ei tässä sinänsä ole mitään kummallista. Muinoin kun oli kaksi esityskanavaa eli teatteri ja televisio, saattoi mennä toista vuotta ennen kuin elokuva tuli ensi-iltansa jälkeen Suomen teattereihin.
Televisiossa ei nähty esim. Bondeja tai Disneyn pitkiä piirrettyjä koskaan. Sitten tulivat kotivideot ja esitysoikeudet lähtivät syöksyyn. Ensin kesti melkein vuoden ennen kuin hittielokuva tuli videolle, nykyisin aika on jotain 3 kk.
Netin jatkuva nopeutuminen oli seuraava murros. Se teki niin elokuvien ennakkotarkastuksesta kuin myös muusta jakelun valvonnasta mahdotonta. Aivan äskettäin peruuntui erään elokuvan teatteriesityskierros koska sama filmi esitettiin samana päivänä (laillisesti) netin tilauskanavalla.
Teatterit ovat vähentyneet, seuraavana katoavat videovuokraamot. Dvdn keskihinta on tippunut kymppiin, blu-rayt 15 euroon.
Elokuvat myydään maahantuojille kuten ennenkin, isoina paketteina jossa on hittielokuvien lisäksi ...kaikenlaista. Kaikki pitää ehtiä esittää niin monta kertaa kuin lupa on - onneksi kanaviakin on digissä kymmeniä.
Dvdn aluekoodit olivat viimeinen yritys säädellä maailman kuvavirtaa, tulevaisuudessa otetaan käyttöön nettisensuuri.