Minäkin päädyin lukemaan Empoweredia, taattuun tyyliini kaiken ajankohtaisuuden ulkopuolella.
Tykkäsin kovasti Adam Warrenin Dirty Paireista johtuen hyvästä kuvituksesta (vaikken mangaihmisiä olekaan, on jälki aivan järjettömän nättiä), vinosta huumorintajusta, sympaattisista hahmoista ja todella kummallisista ideoista. Nyt sitten päätin kahlata läpi kaksi ekaa nidettä tuota Empoweredia, koska jos edelliseen kuvaukseen vielä lisätään supersankarit, eihän parempaa kai voi ollakaan.
Ja joo, toimihan tuo. Hehkutus tälläkin palsatalla on ollut ihan aiheellista.
Pieniä puutteita: joskus huumori yltyy vähän liiankin kivanmukavan pirteäksi. Tämä toki sopii hahmoille mutta joskus söpöillään hiukka liikaa minun makuuni. Hyvin pientä kritisointia. Toisekseen, lyijykynitetty taide on todella upeaa ja erottuu hienosti massasta, mutta tyylikkään tussausjäljen ystävänä en voi olla kuvittelematta kuinka hienolta se näyttäisi klassiseen tapaan tussattuna. Tämä toisinaan kiskoi minut pois tarinasta.
Eipä silti, oikein hyvää supersankariparodiaa aikana milloin toinen toistaan lahjattomampi supersankariparodia ja -kritiikki vyöryy sisään ovista ja ikkunoista. Hahmot ovat todella samaistuttavia ja hienoja; en voi sanoin kuvailla kuinka hienoa on että päänaishahmo on neuroottinen ja kärsii huonosta tuurista ja epävarmuudesta, olematta kuitenkaan selkeä luuseristereotypia ja jonkun nörtin idea siitä mitä ne oikeat nörtit varmaankin ovat.
Tätä pitää hommata lisää.