Phoebe Gloeckner

[Mikko A]

Hakutoiminnolla ei löytynyt tekijästä keskustelua muuta kuin ihan sivumainintoja ja nekin muutaman vuoden takaa. Toki tuotantokin on melko minimaalista määriltään, vaikka sitä löytyy usean vuosikymmenen ajalta.

Sattumalta ulkomailla käydessä osui käteen Child's Life albumin "revised edition" painos, jossa muutama uusi tarina lisätty aikaisempaan nähden. Puoli-omaelämänkerrallisia tarinoita joissa mukana huumeet, alaikäisten hyväksikäyttö (/"insesti"), prostituutio yms. Asioita käsitellään melko "neutraalisti", jos niin voi sano. Ei hirveästi herkutella, mutta ei toisaalta myöskään ylitsevuotavasti surkutella tai moralisoida tapahtumia.
Vaikka mukana on myös värillisiä töitä ja yksi hieman ankeahko vesiväri+kynä hahmotelmat pläjäys, yleisesti ottaen materiaali on varsin tasaisen hyvää ja Crumb vaikutteet on minusta aika selviä. Crumb on myös väsännyt erinomaisen esittelypuheen albumille. Yksityiskohtia riittää ja viivamössövarjostukset on ensiluokkaisia. Usein hahmojen päät on luonnottoman isoja tai muuten vaan kuvia dominoivia, välillä taas mennään varsin realistisilla linjoilla.
Albumin loppupuolen bonus matskut ei myöskään häviä sarjakuvalliselle annille. Ne olikin jo hallussa toisen julkaisijan tekemässä kirjassa mutta en silloin kiinnittänyt huomiota tekijään. Erinomaisia teoksia joissa lääketieteellinen piirros yhdistyy hyviin ideoihin.

Omistaako joku The Diary of a Teenage Girl: An Account in Words and Pictures. (2002) Frog Press? Millaista se olisi suhteessa Childs Life:en ?

[Pässi]

Phoebe Gloecknerin The Diary of a Teenage Girl on kääntynyt elokuvaksi. Taiteilija on itse ollut mukana tuotannossa ja trailerin perusteella kuvasto on parasta amerikkalaista 70-luvun undergroundsarjakuvaa. Se on hyvä se.

Vastaanotto ja ennakkoarviot ovat olleet kautta rantain ylistäviä, ja Rakkautta & Anarkiaa esittää elokuvan ensi kuussa myös Suomessa. Kaikki katsomaan!

[Pässi]

TDoaTG on parhaimmillaan hauska ja nostalginen sekä tabuja rikkova (teinitytön seksuaalisuus täysin henkilön omasta näkökulmasta ns. kaikki näytetään -periaatteella) mutta heikoimmillaan pitkitetty ja salakonservatiivinen (tai sitten ei, näkökulmakysymys). 70-luvun amerikkalainen underground-skene saa aiheeseen sopivan hatunnoston. Kannattaa kattoo.

[1978 villiä metsää]

Ahaa sekö oli sarjakuva alunalkaen?

- Itselle tämän vuoden annista heikoin vaikka aikakausi ja ympäristö ovatkin periaatteessa kiehtovia. Tuntui paikoin tarpeettomalta tirkistelyltä yksioikoiseen puberteettiseen hedonismiin, mutta ehkä tuo vaiettu puoli nuoruudesta on naistenkin kohdalla syytä nostaa esiin. Jotain muuta silti olisi totta tosiaan kaivattu, jotta sen parissa olisi paremmin viihtynyt. En oikein ollut niiden hepulien hengenheimolainen, joiden vallassa osa yleisöstä tuntui olevan leffan läpi. Bio Rexin takapihan äärioikeistolainen massahysteria tuntui sinä päivänä enemmän "eihän tälle saa nauraa"-putoiluttavalta.

[Curtvile]

Ahaa sekö oli sarjakuva alunalkaen?

Olihan se
tai siis "kuvitettu kirja"

Kävin kinopalatsissa katsomassa ja vaikka Helsingissä noihin täysin eri kampaus- ja arvomaailmaa kanssani oleviin kuulapäihin tuli törmättyä niin onneksi  loistivat poissaolollaan teatterista.

Onhan tämä ihan ok sarjakuvasovityus muttei sitä onnistuneinta osastoa. Ihan kiva, ei enempää.

[Petteri Oja]

Ainakin se Diary of a Teenage Girl mitä minä olen selaillut ei ole sarjakuvaa vaan nimenomaan kuvitettu kirja. Tekstisivuista se enimmäkseen koostuu, kuvia on silloin tällöin.

Sen sijaan itselleni joululahjaksi ostamani A Child's Life on ehtaa sarjakuvaa, ja todella kovaa kamaa, kuten Mikko A. ekassa viestissään hehkuttaakin. Suosittelen vahvasti!