Kuvitettuja klassikkoja

[Timo Ronkainen]

Karhun kaato oli sekin pätkä Välskärin kertomuksista. Jossain oli tieto piirtäjästäkin. Hitto kun ei tule laiteltua kunnolla muistiin.

Timo

[kultakisu]

Mistähän johtuu että lehti"Kuvitettuja klassikkoja" on jäänyt minulta täysin pimentoon.Ikärakenteeni natsaa julkaisuajankohdan kanssa,sarjakuvan lukuinnostus oli silloin kovimmillaan,kioskeilla norkoiltiin millon mitäkin lehteä vonkaamassa ja salaa käytiin pahamaneisissa antikvariaateissa.Tosi on,en valehtele,niitä pidettiin kotikaupungissani lähinnä paheiden pesinä.HUI!!

Olikohan perheeni sosioekonominen taso tai tasottomuus syynä siihen etten muista tätä lehteä.Luimmekohan me kaikkea,vai "sensuroitiinko" meiltä mukuloilta  joitakin julkaisuja.Akut ja nakut tietysti tilattiin,lännenlehtiä luettiin,
kaikkea mitä vain sarjiksen muodossa käsiin saatiin.Outoa,outoa...

[tertsi]

Kuvitetut klassikot ei olleet mitään tajunnanräjäyttäjiä.

Et menettänyt mitään.

[Vanha Kehno]

Kuvitetut klassikot ei olleet mitään tajunnanräjäyttäjiä.

Et menettänyt mitään.

Näin sitä ristiin mennään kun yhteen tullaan! 7-8 vuotiaalle ne olivat nimenomaa tajunnanräjäyttäjiä. Muistan hyvin kuinka näin ensimmäiset kaksi numeroa - niin, ne tosiaan ilmestyivät usein kaksi uutta n:oa kerrallaan - paikallisen kirjakaupan ikkunassa ja onnistuin kinuamaan vanhemmiltani vaadittavat 160 mk aloittaen täten hamaan  klassikkojen loppuun asti jatkuneen harrastuksen.
Wasa-laivasta lähtien suomeksi julkaistut numerot lienevät ruotsalaista tuotantoa; siksi joukossa on näitä ruotsisuomi-historiaan liittyviä kuvasarjoja. Jossain Etelä- Amerikassa (Brasilia?) sarjaa tosin jatkettiin pitkälle vielä alkuperäisen jenkkimateriaalin tultua käytetyksi.
Nykypolven (ehkä) arvostamista piirtäjistä Kirbyn lisäksi klassikkotallista löytyvät mm 'Ghastly' Graham Ingels (EC), Al Williamson, Gray Morrow, Joe Orlando, George Evans ja Reed Crandall. Henry Kiefer ja Alex Blum olivat vakioartisteja. Hirvein kuvittajista (mm. Don Quijote) oli Louis Zansky.
Sarjaa uudelleenlämmiteltiin meilläkin ilmeisesti yhteispainoksena ruotsalaisten kanssa 70-luvun alussa Tähti-Klassikot nimellä, jolloin siinä julkaistiin muutama alkuperäinen aiemmin suomessa julkaisematon jenkkiklassikko,Davy Crockett, Wilhelm Tell ja oliko Kit Carson?
USAssa Classics on oma tieteenlajinsa, niin monessa eri muodossa lehdet ilmestyivät eri sivumäärillä tai uudelleenpiirrettyinä, jos ei aina sisältönsä niin ainakin kansiensa osalta.
Ikävää on se, että kun asia vielä minua kiinnosti olisi koko jenkkisarjan saanut lähes samaan hintaan (Overstreet) minkä nykyään joutuu maksamaan mintistä ykkösnumerosta!
Harvinaisimmat suomiklassikot sijoittuvat välille vähän alle 90 - noin 100. Vuositilasin tuolloin Klassikot ja sain kustantajalta vihkon jossa oli 12 lipuketta joista yhdellä sai aina uuden numeron, syy menettelyyn oli yksittäisten lehtien lähettämisen kalleus. Saatoin olla ainut vuositilaaja...no joo,mutta jos eläisimme Jenkeissä voi vain kuvitella mikä olisi tuollaisen vihkon jupiteriaaninen hinta keräilymarkkinoilla. Onneksi se ei enää ole tallella!

[Lönkka]

Vuositilasin tuolloin Klassikot ja sain kustantajalta vihkon jossa oli 12 lipuketta joista yhdellä sai aina uuden numeron, syy menettelyyn oli yksittäisten lehtien lähettämisen kalleus.

Ihan uteliaisuuttani tiedustelen että miten tämä kuponkien vaihto uuteen numeroon suoritettiin?

Tuntuisi oudolta että diilin ulkopuolinen kippari tms jälleenmyyjä hyväksyisi kenties ainutlaatuiset lupongit maksuvälineiksi. Noh, ehkäpä niillä oli suora sopimus asiasta jonkun sinua lähellä olleen jälleenmyyjän kanssa...

[Vanha Kehno]

Ihan uteliaisuuttani tiedustelen että miten tämä kuponkien vaihto uuteen numeroon suoritettiin?

Kuponki vain kioskinpitäjälle tai kauppiaalle, myyntipisteitä oli tuolloin vuonna kuvitettu ja klassikko suht. harvassa. Tuolloin myös kioskit pitivät myynnissä valikoimaa Klassikkojen vanhoja numeroita joten lipukevihkon oveluus piili siinä että sen saattoi kokonaan käyttää ostoksiin jo heti ensimmäisellä kerralla-

[Lurker]

Shakespeareen tutustuin ensi kerran Kuvitettujen Klassikoiden kautta. Kesäyön unelma oli hienosti taiteiltu. Taso vaihteli paljonkin lehdestä toiseen. Klassikoista löytyi myös scifiä, H. G. Wellsia varsinkin. Divareissa kiersi niitä kauan suht' edulliseen hintaan.

Futuristisia erikoisnumeroitakin Atomiajasta ja Raketeista ilmestyi muutama.

[YokoTsuno]

Tanskalaisen Cobolt Forlag AS -yhtiön ruotsalainen tytäryhtiö Cobolt Förlag yllättää jälleen kerran. Ohessa linkkiä Illustrerade Klassiker -sarjan uuteen avaukseen. Jules Verne ja H.G. Wells saavat aloittaa uudelleen julkaisun kolmella tarinalla. HIENOA!

http://www.plusbok.se/illustrerade-klassiker-1-fantastiska-resor-jules-verne-h-g-wells-9789187861048/

Ed. Tässä kokoomajulkaisussa on yhteensä neljä tarinaa ja mukana lisämateriaalia. Adlibriksen hinta on 31,30 egua. Wells-tarinoista mukana ovat Maailmojen sota ja Aikakone ja Verneltä Matka maan keskipisteeseen ja Maailman ympäri 80 päivässä. Sivuja kaikkiaan 208.

[Morgan Kane]

Muutamat muistuu mieleen mutta erityisesti Kaksi vuotta mastossa teki vaikutuksen.

Tällä kannella (ei sillä toisella):

[Reijo Valta]

Karhun kaato oli sekin pätkä Välskärin kertomuksista. Jossain oli tieto piirtäjästäkin. Hitto kun ei tule laiteltua kunnolla muistiin.

Timo

Nyt kun tuli vastaan niin Göte Göransson on luultavimmin Välskärin kertomusten kuvittaja. Niitä oli Kuvitetuissa klassikoissa kaksi osaa. Ilmeisesti Kuninkaan sormusta ei suomeksi julkaistu.

Lähemmin: Fältskärns berättelser

[Timo Ronkainen]

Erikoistahan tuossa on, että Topeliuksen nimeä ei lehdessä mainita ollenkaan. Voiko siitä päätellä, etteivät Kuvitettujen suomalaistoimittajat sitä tunnistaneet? Ruotsinkielisssä painoksessa nimi on selkeästi kannessa.
Klassikkoitten loppunumerot oli aika outoa matskua, kun osa ainakaan ei perustunut ilmeisesti mihinkään kirjaan.

Timo

[Darzee]

Erikoistahan tuossa on, että Topeliuksen nimeä ei lehdessä mainita ollenkaan. Voiko siitä päätellä, etteivät Kuvitettujen suomalaistoimittajat sitä tunnistaneet?

Se on kieltämättä kummallista. Toimittajan on täytynyt edustaa sitä sukupolvea, jonka kansakouluaikoina Topelius kyllä tuli ainakin nimenä tutuksi joka piltille.

"Välskärin kertomuksia" on kyllä aika rönsyilevä, joten mahdotonta ei ole, että toimittaja ei osannut yhdistää tarinaa Topeliukseen, vaikka se olisikin osoitus aikamoisesta ammattitaidottomuudesta. Välskäreitä ei tosin taidettu kouluissa kaikilla luetuttaa, toisin kuin Maamme kirjaa, joka säilyi alaluokkien lukukirjana aivan viime sotien alle.

[Reijo Valta]

Jos Karhun kaato on ruotsista, saksasta tai englannista käännetty, niin onhan niissä mainittu Topelius tekijänä. Pohdin sellaista skenaariota, että suomalaiset toimittajat eivät halunneet Kuvitettuja klassikoja laajemmin lehdissä ruodittaviksi kotimaisen tekijän myötä. 60-luvun lopulla olisi saattanut tulla runsaasti negatiivista huomiota.

[Timo Ronkainen]

Englanniksi Briteissä julkaistu versio on Karhunkaadosta. "Swedish Bearhunt".



Mutta nämä on myöhemmin tehtyjä painoksia. Jos nyt oikein tuon sivun sekavasta ulkoasusta huolimatta ymmärsin, niin joskus 1990-luvulla.

EDIT:
"2 andra nummer av 'Illustrerade Klassiker' innehöll tecknade äventyr från Fältskärns berättelser; det var nummer 161 - "Kungens Ring" (1963) och nummer 176 - "Kungens Karolin" (1965).
Troligen är det Göte Göransson som tecknat dessa äventyr.
Göte Göransson samarbetade med den spanska tecknarstudion "Selecciones Ilustradas" som tecknade många av de 'Illustrerade Klassiker' som publicerades på 1960-talet."

Nørjaksi tullut myös kuuskytluvulla: "Bjørnejakten".

Timo

[Darth Mika]

Onko näistä kuvitetuista klassikoista mitään semmoista listaa missä on kerrottu ketkä sen on tarinoineet ja piirtäneet, Ja kerrottaisiin vähän pääpiirteittäin tarinaa seikkailusta?