Amerikkalaiset ja nimet

[Veli Loponen]

Ei ollut kyllä aloitusviestilläkään. Mitä ihmettä tää keskustelu tekee tässä osastossa?

No sanos muuta! Mäkin oon monet kerrat ihmetellyt sitä. Ei mut hei... No, tän voi kuitenkin joku kiva valvoja heittää sekalaisiin.

[Reima Mäkinen]

Juu, ei ole helppoa tietä. Minulla on ollut vaikeuksia mm. ruotsalaisten kanssa. En enää jaksa muistaa mihin muotoon etunimeni silloin vääntyi.
Niinpä olen koettanut sitten sanoa ulkomaalaisille ihmisille, että sanokaa vaikka Raymond. Eipä siitäkään kyllä apua ole, kun se ei ole oikea nimeni, niin eihän se tietenkään kelpaa. Mieluummin halutaan joku luokaton väännös Reimasta.
Japanilaisilla on sitten hauska tapa vaihtaa englantia kirjoittaessaan r:n ja l:n paikka. Sitä on vaikea suomalaisen ymmärtää. Kiinalaisetkin väittävät etteivät osaa sanoa ärrää vaikka heillä on monta sanaa/äännettä joissa on selvästi R. Kai sekin sitten vaikuttaa että missä järjestyksessä kirjaimet nimessä ovat.  Suomen kieli vaan on niin helppoa kun sitä ymmärtää vaikka kuinka väärin lausuttuna.

[Gothicus]

Otsikosta tuli mieleen vanha amerikkalainen telkkarisketsi, jossa poliisi oli pysäyttänyt pari autoilemassa ollutta latinomiestä. Pysäytetyn autokuskin ajokortti paljasti hänen nimekseen Jesus, joka on tyypillinen espanjankielinen miehen etunimi ja joka tietysti lausutaan "hesus". Poliisi kuitenkin puhutteli pysäyttämäänsä autoilijaa lausumalla nimen englantilaisittain "ziisus", vaikka Jesus yritti kärsivällisesti korjata hänen ääntämistään. Lopuksi hyvin stereotyyppiseksi donitsien ystäväksi kuvattu liikennepoliisi keksi tokaista Jesuksen vieressä istuvalle matkustajalle, että tämä sitten tietysti väittäisi pian olevansa yksi apostoleista. Kyseessä taisi olla Saturday Night Liven tai MADtv:n sketsipätkä.

[Divine]

Isälleni tuli työvuosinaan omasta nimestään vastaan useampiakin väännöksiä, ulkomaayhteyksissä luonnollisesti eniten. Etunimeltään kun on Jouko, oli versio 'Juoko' aika yleinen esim. saapuneen kirjeen kyljessä. Tähän äidilläni oli tapana vastata: 'Valitettavasti'.

Paras taisi olla kuitenkin kirje, joka aloitettiin kohteliaasti puhuttelemalla: 'Dear Mr. Ystavallisin Terveisin'.