Uusi termi > Aikuisten Kuvakirja?

[Foxtrot]

Ainakin minulle uusi on termi "Aikuisten Kuvakirja". Näin sitä käytettävän Turun Pääkirjastossa osaston Sarjakuvat vieressä olevasta hyllyköstä. Nopealla vilkaisulla Aikuisten Kuvakirjat -osasto sisälsi ihan sarjakuvien näköisiä julkaisuja, mutta myös enemmän kuvakirjamaisia juttuja. Kiinnostaisi tietää, käytetäänkö termiä yleisemminkin ja millä perusteilla jokin julkaisu tulee valituksi Aikuisten Kuvakirjaksi, eikä Sarjakuvaksi, vaikka olisikin sarjakuvaa. Minusta tuollaisen termin käyttöönotto on vähän turhaa, varsinkin kun sen käyttö näytä kovin johdonmukaiselta.

[FreakyMike]

No entäs "graafinen novelli" nimitys, jota näkee käytettävän monista sarjakuva-albumeista nykyisin..

[VesaK]

Kai sen pitäisi olla "graafinen romaani", eikä noin suora vääntö englanninkielen termistä "graphic novel" - engelskassa kun novel tarkoittaa romaania/kirjaa ja sitten taas "short story" novellia.

"Nyt uusia aikuisten kuvakirjoja kaikille kuvasarjojen ystäville!"

[Foxtrot]

Niin, siis hämäävää kategoriassa "aikuisten kuvakirjat" oli se että osa oli sarjakuvaa ja osa kuvakirjoja. Vilkaisuni tosin oli hyvin hätäinen. Sisällöistä en osaa sanoa muuta kuin että minua ne lähinnä eivät innostaneet, mikä voisi hyvinkin viitata siihen, että ne ovat aikuisille suunnattuja, olenhan vasta 27 vuotias. "Graafisen romaanin" lisäksi nykyään voisi varmaan osasta sarjakuvia käyttää myös nimeä "tekstuaalinen kuvasarja", esimerkiksi teos "Enkelinkynsi", olikos se nyt mestari Moebiuksen, taisi se olla. Mutta olikos tuo "aikuisten kuvakirjat" termi nyt kenellekään entuudestaan tuttu vai onko se aivan uusi keksintö?

[Reima Mäkinen]

Kirjallisuus, elokuva, yms. taiteet jaetaan tunnetusti ns. genreihin eli lajityyppeihin SISÄLLÖN perusteella.

Uskoisin että tässä on takana saman suuntainen ajattelu. Graphic novel tai sarjakuvaromaani, kuvaavat pikemminkin teoksen muotoa kuin sisältöä.

Se, että "virallisissa piireissä" sarjakuvassa (ja kuvakirjoissa) tunnustetaan olevan lajityyppejä on mielestäni tervettä kehitystä. Perinteisestihän kirjastolaitos tunnistaa nähdäkseni vain kaksi vaihtoehtoa: Lasten sarjakuvat ja Sarjakuvat. Noo, siis muotonsa puolesta toki lehdet ja albumit sijoitellaan hieman erikseen, mutta sinänsä on hyvä, että ns. eroottisia vivahteita sisältävä materiaali sijoitetaan muusta sarjakuvasta erilleen.

Oliskohan tässä paikka ehdottaa kirjastoille vähän tolkullisemman jaottelusysteemin aloittamista. Teoksia lukemattoman saattaa tosin olla vaikea jaotella ja sijoitella sarjakuvia esim.
- Lasten sarjakuvat (alle 9 tai 10 v. tarkoitettu pilttiosasto)
- Aikuisten sarjakuvat (erotiikka)
- Sarjakuvaromaanit (sisällöllinen peruste)
- Seikkailusarjakuvat (perinteisesti iso alalaji)
- Huumori/viihdesarjakuviin (perinteisesti iso alalaji)
- Biografiset (omaa ja toisten elämää realistisesti kuvaavat) sarjakuvat
Mutta tässä taas kustantajat tai vaikkapa Sarjakuvaseura voisi jeesata tarjoamalla suosituksia.

[Lurker]

Graafisesta romaanista keskustelua...

Castellucci, Hernandez & Matt talk Graphic Novels
Matt encouraged the writer to cut out the middle man and draw the comic himself. He noted the artwork for comics like “Peanuts” and even “Maus” was not terribly sophisticated. “Clarity is all that matters,” Matt said.

Ihan hyviä huomioita.

Aika komea paketti tuo The Complete Love and Rockets Library: Vol. 1.

[Curtvile]

Sarjakuvahan on muuten siinä mielessä neitseellinen, että yhteiskunnallisesti kantaaottavat (vrt. persepolis) tai tunteellisesti elämää suurempiin sfääreihin yltävät (vrt. rabbin katti) mestariteokset ovat vielä pitkälti tekemättä.

makuasioita.
Minusta näitä on merkittävässä määrin, mutta käännettynä/julkaistuna vähemmän.
tai sitten niiden elämää suurempi sfääri on niin omaa juttua että se joko avautuu tai sitten ei.

Aikuisten kuvakirjasta minulle tulee yhä aivan eri konnotaatio kuin kertomakirjallisuden edustaja jossa on tarinaan liittyviä plansseja.
Sarjakuvaa en osaa ajatella kuvakirjana sen enempää kuin elokuvaa valokuvasarjasummana vaikka molemmat ovat eittämättä totta.

Itse olen pitkään harmitellut kuinka juuri kuvittajien leipäpuu on kaventunut ja toisinaan haikailen niitä aikoja kun romaanissa saattoi olla juuri sivun kokoisia kuvia kertomuksesta ( turhan usein kyllä kuvana päähenkilö kiipeää kalliota ja kuvateksti toteaa Kalliota kiivetään)

Haluamatta sen enempää aliarvioida kirjastovirkailijoiden ammattitaitoa on suuri syy juuri sarjakuvalukutaidonpuute heidän osaltaan/ taidon omaavia on liian vähän muihin resursseihin nähden.

[Jarmo]

Eikä mikään graafinen romaani tai novelli vaan sarjakuvaromaani tai sarjakuvakirja, jos nyt pitää alkaa äheltämään uusien nimikkeiden kanssa. Graafinen novelli tai romaani tuo minulle mieleen lähinnä kirjan jossa on runsaasti grafiikkaa kuvituksena, ei sarjakuvaa. Kuvakirja on kirja jossa on kuvia, vaikka joku National Geographicin kuvakirja aasian viidakoista, ihanimmat ponit laitumillaan tms. Sarjakuva-albumit kova- ja pehmeäkantisina ovat nimikkeinä jo ihan yleisessä käytössä. Samoin kai pokkarit.

Ymmärtäisi tämän uusien nimikkeiden hakemisen jos sarjakuvia suomessakin kutsuttaisiin hupsutteluiksi tai vastaaviksi, mutta kun nimi on jo hyvä. Turhaa ulkomaalaisten apinointia.

[pertti jarla]

Ymmärtäisi tämän uusien nimikkeiden hakemisen jos sarjakuvia suomessakin kutsuttaisiin hupsutteluiksi tai vastaaviksi, mutta kun nimi on jo hyvä. Turhaa ulkomaalaisten apinointia.

Hassua, en oo koskaan tullut ajatelleeksi tuota. Sarjakuvan nimeen sisältyvät huonot mielleyhtymät ovat ihan englanninkielisten ongelma. Sarjakuva on itseasiassa aika lähellä ilmausta "sequential art".

[jinroh]

Kaikille ei kelpaa suomen kieli. Johtuuko se sitten siitä ettei tunneta omaa kieltä ja sen sanoja merkityksineen, vai mistä? Sarjakuva, sarjakuva-albumi ja sarjakuvakirja ovat aivan hyviä sanoja.

[Lurker]

Ketjun otsikko voisi olla "sarjakuvaromaani".

Tämä on iso juttu! Oikeasti. Sarjakuvan näkyvyys nousee USA:ssa NY Timesin listan avulla noin ziljoona prosenttia. Hurraa.
Introducing The New York Times Graphic Books Best Seller Lists

Lista päivittyy viikoittain ja erikseen listataan  kovakantiset, pehmeäkantiset ja manga.

Graphic Books Best Seller List (Hardcover)

1. Starman Omnibus, Vol. 2 by James Robinson and Tony Harris. (DC Comics, $49.99.)
2. Eerie Archives, Vol. 1 by various. (Dark Horse, $49.95.)
3. Watchmen by Alan Moore and Dave Gibbons. (DC Comics, $39.99, $75.)
4. Batman: R.I.P. by Grant Morrison and Tony Daniel. (DC Comics, $24.99.)
5. Walking Dead, Vol. 4 by Robert Kirkman and Charlie Adlard. (Image Comics, $29.99.)
6. Beanworld, Book 1 by Larry Marder. (Dark Horse, $19.95.)
7. Mighty Avengers Assemble by Brian Michael Bendis and Frank Cho. (Marvel Comics, $34.99.)
8. Incredible Hercules: Love and War by Fred Van Lente and Clayton Henry. (Marvel Comics, $19.99.)
9. Batman: The Killing Joke by Alan Moore and Brian Bolland. (DC Comics, $17.99.)
10. Complete Terry and the Pirates: Volume 6 by Milton Caniff. (IDW Publishing, $49.99.)

Graphic Books Best Seller List (Softcover)

1. Watchmen by Alan Moore and Dave Gibbons. (DC Comics, $19.99.)
2. Secret Invasion: Runaways/Young Avengers by Christopher Yost and Takeshi Miyazawa. (Marvel Comics, $12.99.)
3. Secret Invasion: Black Panther by Jason Aaron and Jefte Palo. (Marvel Comics, $12.99.)
4. Captain America, Vol. 3 by Ed Brubaker and Steve Epting. (Marvel Comics, $14.99.)
5. Tales of the Green Lantern Corps, Vol. 1 by various. (DC Comics, $19.99.)
6. Showcase: Superman Family, Vol. 3 by various. (DC Comics, $16.99.)
7. The Courtyard by Alan Moore and Jacen Burrows. (Avatar Press, $7.99.)
8. X-Men: Legacy – Sins of the Father by Mike Carey and Scot Eaton. (Marvel Comics, $14.99.)
9. Uncanny X-Men: End of History, Vol. 1 by Chris Claremont and Alan Davis. (Marvel Comics, $12.99.)
10. Superman: Camelot Falls, Vol. 2 by Kurt Busiek and Carlos Pacheco. (DC Comics, $12.99.)

[Reima Mäkinen]

Jako kova- ja pehmeäkantisiin kuulostaa niin kirjalliselta niin kirjalliselta. No, on pokkarit ainakin keskimäärin paljon halvempia eli sikäli jako on jotenkin perusteltu.
Mutta mistä kertoo mangan erottaminen omaksi saarkkeeksi. Tulevatko listat eri myyntipaikoista vai häh? Voiko jenkki piirtää mangaa?

Kertomakirjallisuuteen verrattuna listoilla on paljon enemmän vanhaa matskua eli erilaisia kokoelmia ja uusintapainatuksia.

[Toni]

Taas on Watchmen-leffan yhteydessä tullut törmättyä suomenkieliseen nimihirviöön "piirretty romaani". Se se vasta kummalta kuulostaakin.

[Otto Sinisalo]

Taas on Watchmen-leffan yhteydessä tullut törmättyä suomenkieliseen nimihirviöön "piirretty romaani". Se se vasta kummalta kuulostaakin.

Vartijat oli tänään Metro-lehdessä "sarjakuvanovelli". En ole kyllä 300-sivuiseen novelliin aiemmin törmännyt, mutta onpa nyt sekin ihme kohdattu.

[Veli Loponen]

Mutta mistä kertoo mangan erottaminen omaksi saarkkeeksi.

Uskoisin, että listat tulevat samoista lähteistä (kirjakaupat?), mutta esim. Diamond on listannut mangat erikseen jo pitkään. Mangaan menee kaikki "mangatyyliset" eli myös ei-japanilaisten manganimikkeellä julkaistut jutut on listalla. Ainakin Diamondilla.